Lue keskustelun säännöt.
Lasten liikkumattomuusepidemia - Mitä pitäisi tehdä?
Joulukuussa julkaistiin Move! -testin tulokset, joissa todettiin, että 40 % suomalaisista lapsista ja nuorista on niin huonossa kunnossa, että se haittaa päivittäisestä elämästä selviytymistä. Olen jutellut asiasta parin tutun liikunnanopettajan kanssa ja heidän omat havaintonsa ovat tukeneet tutkimuksen tuloksia ja esimerkit, mitä tämä huono kunto käytännössä tarkoittaa ovat olleet aika pelottavia: ei pystytä juoksemaan liikkasalia päästä päähän, ei toivoakaan päästä kyykkyyn ja ylös jne. Ja näitä tapauksia on paljon.
Asiasta on keskusteltu paljon, julkisuudessa, kahvipöydissä ja tällä palstalla, mutta yhden ryhmän ääni tuntuu jäävän paitsioon: niiden 40 % vanhempien. Pystyisivätkö he avaamaan, miten heidän lapsensa saataisiin liikkumaan sen verran, että he pärjäisivät elämässään. Pystyisikö yhteiskunta, pienemmät yhteisöt, kaverit tai jotkut muut tukemaan jotenkin heidän liikkumistaan? Onko muuta ratkaisua, kuin koululiikunnan määrän moninkertaistaminen?
Usein syyksi tarjotaan sitä, että urheilu on liian kilpaurheilupainotteista ja kyllä heidän lapset liikkuisivat, jos vain saisivat höntsätä. Kuitenkin todellisuus on, että höntsäryhmiä järjestetään aivan valtavasti verovaroin, osa täysin ilmaisia, osa maksaa muutaman kympin vuodessa. Kuitenkin näihin on vaikea saada osallistujia ja pääasiassa osallistujat ovat niitä, jotka muutenkin urheilevat paljon seuroissa. Esimerkiksi meidän lasten koululla pidetään heti koulun jälkeen kaikille avointa sählykerhoa. Siellä ei kuulemma käy yhtään lasta, jotka eivät pelaa jotain lajia joukkueissa.
Pitkä alustus, mutta tiivistettynä kysymykseni on: Miten tämän hetken liikkumattomat lapset saataisiin liikkumaan edes vähän? Erityisesti toivoisin ajatuksia niiden liikkumattomien lasten vanhemmilta. Näitä pitäisi olla kuitenkin lähes puolet vanhemmista.
Kommentit (2282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Mitä oikein sekoilet? Kyllä aikuisenkin on suositeltavaa liikkua ihan joka päivä eikä vain maata sohvalla ja käydä kolmesti viikossa löntystelemässä puoli tuntia lähi Saleen ja takaisin.
Aikuisille suositellut liikuntamäärät ovat käsittämättömän pieniä, tyyliin 2.5 tuntia viikossa.
Sinä et nyt erota kuntoilutarkoitukseen olevaa liikuntaa ja ylipäätään liikuntaa toisistaan. Nuo suositukset koskevat vain lenkkeilyä jne. Siihen päälle tulee tietenkin muu arkiliikunta, jota todellakin pitää tehdä jokaikinen päivä, jos aikoo pysyä terveenä ja normaalipainoisena.
Reipas liikunta = esim. reipas kävely, ja reippauteen riittää, että syke nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun oma lapsi on vasta 1,5-vuotias. Ite mietin, että haasteena voi olla ihan vain aika. Pitkät työpäivät ja työmatkat. Ruoka pitäis tehä, muut kotityöt ja toki viettää aikaa lapsen kanssa. Missä siinä välissä ehtii ja on energiaa viedä lapsi harrastukseen? Parhaani yritän, sitten kun tulee sen aika. Nyt ulkoillaan päivittäin ja lapsen jaksamisen mukaan. Eipä tommonen 1,5 v vielä ihan hirveesti liiku :D
Lapsiahan saa liikuntaa kun on mukana kotitöissä. Itse en ostanut lapselleni mitään leikki-imuria vaan rikkaimurin ja annoin hänen aina olla mukana kotitöissä apuna enkä nillittänyt raidoista hänen pyyhkimässään pinnassa.
Lopputuloksena on asuntonsa, vaatetuksensa, ruokansa ja opintonsa hoitava nuori aikuinen, joka oikein huvikseen lähtee välillä lenkille kun toteaa pehvan puutuvan koneella olosta liikaa.
Pikkulapselle oli mieletön elämys jo pelkkä retki lähimetsään eväsleipien ja pillimehun kanssa. Suosittelen kaikille näitä iloja, koska aikuisena entiset lapset muistavat nuo jutut eivätkä mitään Linnanmäkeä ihanana lapsuusmuistonaan. Toinen asia oli kirjastolauantai ja jokapäiväinen kirjojen lukeminen.
Minkähänlaisia sohvaperunoita teidän perheenne on, jos teillä oikeasti pidetään imurointia urheiluna ja ajatellaan, että satunnainen rikkaimurin heiluttelu riittää täyttämään kasvavan lapsen liikunnan tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Tekosyitä. Ensinnäkään, alakoulussa ei ole 6h koulupäiviä lähimaillekaan joka päivä. Toisekseen, se taideharrastus ei tasan varmasti ole pakollinen 7 päiväksi viikossa. Kolmannekseen ne siirtymät ovat liikuntaa, kun pistät kullannupun kävelemään tai pyöräilemään. Neljänneksi sinä lapsen huoltajan olet vastuussa siitä, että lapsesi elämä on muutakin koulua ja vesiväritöitä. Ihan jo hänen hyvinvointinsa kannalta se on välttämätöntä.
Kaikki mitä yllä kirjoitit, kertoo, että olet aivan pihalla. Kuten tässä on jo kerrottu, kyseessä on painotusopetus, ja lisäksi ohjelmassa ylimääräinen kieli. Neljänä päivänä viikossa koulua on kuusi tuntia.
Mikä sinä olet arvioimaan toisten lasten taideharrastusten pakollisuutta? Hän harrastaa omasta tahdostaan ja haluaa kehittyä. Ei esimerkiksi orkesterista noin vain jäädä pois, ja painavan soittimen kanssa talvikelillä ei pyöräillä.
Lisää tekosyitä. Mutta mikäpä siinä, jos haluat lapsestasi rapakuntoisen läskikasan, joka 20-vuotiaana valittaa, miten 4h työkokeilu on liian raskasta, kun siellä pitää jopa SEISTÄ koko ajan. Tai vaihtoehtoinen tie on mt-ongelmien takia työkyvyttömäksi 16-vuotiaana, kun äityli ei tajua, että elämä on muutakin kuin suorittamista. Kuten vaikka hauskanpitoa pihaleikkien muodossa. Talvikelillä pystyy oikein hyvin tuhannet lapset pyöräilemään. Tänäänkin näin ainakin 20 lasta pyöräilemässä, kun odottelin lähikoulun päättymisen aikaan bussia. Siltikin, vaikka tiet ovat täällä hyvinkin huonossa kunnossa lämpötilan sahaamisen kannalta. Eli kyse on nyt vain ja ainoastaan lapsesi laiskuudesta, johon sinä olet hänet ohjannut. Piste.
No jopa on aggressiivista tekstiä. Näinkö opetat liikunnan iloa? Mene lenkille rauhoittumaan. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Millä sinun lapsesi saa suositusten mukaisen määrän liikuntaa täyteen? Jos vastaat, että pihaleikeillä, niin millä kuvittelet hänen saavan ne suositukset täyteen, kun hän täyttää 10 ja kirkkis jää lapsuuteen? Luuletko, että hän alkaa sitten siinä vaiheessa omaehtoisesti lenkkeilemään tai jotain? Eiköhän sitä vaan siirrytä niitten kirkkiskavereiden kanssa ostarille vetämään röökiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Taideharrastukset ovat hieno asia, mutta eivät edistä lapsesi fyysistä terveyttä. Olisiko mahdollista, että taiteilusta karsittaisiin hiukan, että myös terveydestä huolehdittaisiin?
Toki lapsen terveydestä huolehditaan.
Kyseessä on ala-asteen lopulla oleva lapsi. Sen ikäistä ei enää puolentoista tunnin pihaleikkeihin pistetä. Monet ikätoverit ovat lopettaneet urheiluharrastuksensa, ja keskittyvät pleikan pelaamiseen.
Lapsen parhaat kaverit ovat harrasteyhteisöissä, ja olen kovin iloinen, että hän viihtyy siellä. Murrosikää silmällä pitäen on tärkeää, että on hyvä yhteisö.
Toki harrastamme myös liikuntaa, perheenä ja yksilöinä, etenkin viikonloppuisin. Mutta näissä harrastusasioissa mennään lapsen toive edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Millä sinun lapsesi saa suositusten mukaisen määrän liikuntaa täyteen? Jos vastaat, että pihaleikeillä, niin millä kuvittelet hänen saavan ne suositukset täyteen, kun hän täyttää 10 ja kirkkis jää lapsuuteen? Luuletko, että hän alkaa sitten siinä vaiheessa omaehtoisesti lenkkeilemään tai jotain? Eiköhän sitä vaan siirrytä niitten kirkkiskavereiden kanssa ostarille vetämään röökiä...
Suomalaislapsi lopettaa urheilun seurassa keskimäärin 11-vuotiaana. Joten siellä ostarilla ne kaikki tapaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Tekosyitä. Ensinnäkään, alakoulussa ei ole 6h koulupäiviä lähimaillekaan joka päivä. Toisekseen, se taideharrastus ei tasan varmasti ole pakollinen 7 päiväksi viikossa. Kolmannekseen ne siirtymät ovat liikuntaa, kun pistät kullannupun kävelemään tai pyöräilemään. Neljänneksi sinä lapsen huoltajan olet vastuussa siitä, että lapsesi elämä on muutakin koulua ja vesiväritöitä. Ihan jo hänen hyvinvointinsa kannalta se on välttämätöntä.
Kaikki mitä yllä kirjoitit, kertoo, että olet aivan pihalla. Kuten tässä on jo kerrottu, kyseessä on painotusopetus, ja lisäksi ohjelmassa ylimääräinen kieli. Neljänä päivänä viikossa koulua on kuusi tuntia.
Mikä sinä olet arvioimaan toisten lasten taideharrastusten pakollisuutta? Hän harrastaa omasta tahdostaan ja haluaa kehittyä. Ei esimerkiksi orkesterista noin vain jäädä pois, ja painavan soittimen kanssa talvikelillä ei pyöräillä.
Lisää tekosyitä. Mutta mikäpä siinä, jos haluat lapsestasi rapakuntoisen läskikasan, joka 20-vuotiaana valittaa, miten 4h työkokeilu on liian raskasta, kun siellä pitää jopa SEISTÄ koko ajan. Tai vaihtoehtoinen tie on mt-ongelmien takia työkyvyttömäksi 16-vuotiaana, kun äityli ei tajua, että elämä on muutakin kuin suorittamista. Kuten vaikka hauskanpitoa pihaleikkien muodossa. Talvikelillä pystyy oikein hyvin tuhannet lapset pyöräilemään. Tänäänkin näin ainakin 20 lasta pyöräilemässä, kun odottelin lähikoulun päättymisen aikaan bussia. Siltikin, vaikka tiet ovat täällä hyvinkin huonossa kunnossa lämpötilan sahaamisen kannalta. Eli kyse on nyt vain ja ainoastaan lapsesi laiskuudesta, johon sinä olet hänet ohjannut. Piste.
No jopa on aggressiivista tekstiä. Näinkö opetat liikunnan iloa? Mene lenkille rauhoittumaan. Ohis
Sävy oli ehkä vähän aggressiivinen, mutta sisältö kyllä asiaa. Tuo on ihan todellisuutta, että monet ovat niin heikossa kunnossa, että eivät selviä edes ihan perustyöstä, kuten vaikka kaupassa työskentelystä. Tätä on aika vaikea sanoa niin, että kukaan ei pahoita siitä mieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä heitän tämän puoliksi vitsillä, mutta pitäisikö koulussa olla höntsäjoukkue, jonne ei pääse, jos pelaa jotain lajia seurassa. Mä en harrastanut nuorena mitään säännöllistä liikuntaa ja ero liikunnallisiin kavereihin oli selvä. Koulun liikuntatunneilla ne pärjäsi lähes kaikissa lajeissa paremmin, vaikka heidän oma lajinsa oli ihan eri kuin se mitä liikuntatunnilla tehtiin. Eli jos ne koulun liikuntakerhot on täynnä hyväkuntoisia ja taitavia lapsia, voi sillä liikkumattomalla pullukalla olla tosi korkea kynnys mennä kokeilemaan lajia, vaikka se ns. höntsäharrastus olisikin. Toisaalta sitten ei sekään varmaan houkuttele lapsia, että jostain kerhosta tulee joku pullukoiden hikikerho.
Itseasiassa tuolla lapsuuden liikkumattomuudella (siis sillä ettei harrasta mitään liikuntalajia muutamaan kertaa viikossa) on tosiaan niitä liikunnallisempia kömpelömpi kaikissa niissäkin lajeissa, joita liikuntatunneilla on ohjelmassa.
Ja se ei ole hyvä kenenkään itsetunnolle.
Lisäksi sitä sitten nuoruudessa tai vaikka jo täysikäistyttyäkin on herkästi se, joka jää ulkopuolelle kaikesta terveellisestä/liikunnallisesta vapaa-ajanvietosta, koska muut on jo lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa ja osaavat/oppivat nopeammin uudenkin lajin. Sitten sitä on taas se muita kömpelömpi joka ei osaa hallita kroppaansa ja kaikki on vaikeaa ja inhottavaa. Ja kun on jo valmiiksi sellainen "liikuntahäpeä" (tai liikkumattomuushäpeä) iskostettuna lapsuudesta asti niin sitä on aika hankala lähteä mukaan vaikka seinäkiipeilyyn, vaellukselle tai pelaamaan padelia koska tietää, että on muita huonompi eikä vaan osaa eikä jaksa kuten ne sporttisemmat.
Ja tällainen tietenkin sitten vanhempana saattaa herkästi siirtää tämän traumansakin lapsilleen sen lisäksi, ettei niiden omien lapsienkaan lapsuudessa harrasteta liikuntaa. Toki näitä liikkumattomia lapsia on enemmän kuin vanhemman ollessa lapsi, mutta ihan saman kömpelyyden/ulkopuolisuuden/huonommuuden kokemuksen sitä liikuntatunneilla saa kokea.
Ainoa tapa vaikuttaa koululaisten liikuntaan on koulun kautta. Jos vanhemmat ei muutenkaan liiku tarpeeksi niin ei sitten lapsetkaan. Tuplataan koululiikunnan määrä, lisäksi liikutetaan lapsia välitunneillakin, tehdään retkiä kävellen tms. Kännykät pois koulusta lapset osaavat käyttää niitä ilman kouluakin. Ja tiedän että tämä vaatii isoja muutoksia, mutta en usko että trendi tulee muuttumaan, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen.
Fiksut aikuiset huolehtivat lapsistaankin fiksusti. Mutta on liikaa niitä vanhempia, jotka eivät huolehdi näistäkään asioista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
No ei kai, kun puhuttii HUIPPU-URHEILIJASTA. Siksi se jääkiekkolija liikuu PALJON ENEMMÄN kuin 25 tuntia viikossa. Keskimäärin noin 40-50 tuntia kun ihan kaikki liikunta lasketaan. Kolme tuntia päivässä on oikeasti todella vähän. Tulee täyteen esim. näin:
Kävely kouluun 20min, juoksentelu välitunneilla yhteensä 45min, koulun liikuntatunti 45min, kävely kotiin 20min, pihaleikit 1,5h. Tämä nyt hyvin yksinkertaistettu malli.
Liikuntaa on koulussa 2 x 45 min viikossa, ja siitäkin menee aikaa vähintään vartti tamineiden vaihtoon ja odotteluun. Välitunneilla saatetaan juosta tai sitten vaikka keinua.
Ja pihaleikit, hah. Toki kesällä ja talvella, mutta eipä tuolla näillä säillä paljon näy koululaisia ulkona.
Tietysti voidaan sopia, että hampaiden pesukin on liikuntaa, kun ollaan jalkojen päällä ja käsi heiluu.
Mikä vamma tai sairaus estää sinua ymmärtämästä lukemaasi? Tuossahan selkokielellä kerrottiin, että kyseessä on YKSINKERTAISTETTU MALLI. Se tarkoittaa sitä, että ei pidä lukea esimerkkiä kuin piru raamattua. Kyseessä oli ESIMERKKI. On satoja muitakin tapoja saada se noin kolmisen tuntia liikuntaa päivässä kasaa. Laitata lapsen vaikka hyppimään tasajalkaa samalla kun sinä luet hänelle ääneen kotiläksyjä, jos et millään pysty mitään järkevää tapaa liikunnan harjoittamiseen keksimään.
Minäpä laitan sinut hyppimään tasajalkaa kun tässä palstailet. Yks-kaks-kol-nel! Sinä varmaan tottelet, kun ei murkkuikäkään paina päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Millä sinun lapsesi saa suositusten mukaisen määrän liikuntaa täyteen? Jos vastaat, että pihaleikeillä, niin millä kuvittelet hänen saavan ne suositukset täyteen, kun hän täyttää 10 ja kirkkis jää lapsuuteen? Luuletko, että hän alkaa sitten siinä vaiheessa omaehtoisesti lenkkeilemään tai jotain? Eiköhän sitä vaan siirrytä niitten kirkkiskavereiden kanssa ostarille vetämään röökiä...
Suomalaislapsi lopettaa urheilun seurassa keskimäärin 11-vuotiaana. Joten siellä ostarilla ne kaikki tapaavat.
Ymmärrätkö, mitä sana keskimäärin tarkoittaa? Jos yksi lapsi lopettaa futiskoulun jälkeen 6 vuotiaana ja toinen 17 vuotiaana, niin he ovat lopettivat keskimäärin 11-vuotiaina. Tuossa tilastossa ei myöskään ole tietoa siitä, että kuinka moni on aloittanut myöhemmin toisessa seurassa, eli kaikki lajinvaihtajat näkyvät siinä lopettaneina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Tekosyitä. Ensinnäkään, alakoulussa ei ole 6h koulupäiviä lähimaillekaan joka päivä. Toisekseen, se taideharrastus ei tasan varmasti ole pakollinen 7 päiväksi viikossa. Kolmannekseen ne siirtymät ovat liikuntaa, kun pistät kullannupun kävelemään tai pyöräilemään. Neljänneksi sinä lapsen huoltajan olet vastuussa siitä, että lapsesi elämä on muutakin koulua ja vesiväritöitä. Ihan jo hänen hyvinvointinsa kannalta se on välttämätöntä.
Kaikki mitä yllä kirjoitit, kertoo, että olet aivan pihalla. Kuten tässä on jo kerrottu, kyseessä on painotusopetus, ja lisäksi ohjelmassa ylimääräinen kieli. Neljänä päivänä viikossa koulua on kuusi tuntia.
Mikä sinä olet arvioimaan toisten lasten taideharrastusten pakollisuutta? Hän harrastaa omasta tahdostaan ja haluaa kehittyä. Ei esimerkiksi orkesterista noin vain jäädä pois, ja painavan soittimen kanssa talvikelillä ei pyöräillä.
Lisää tekosyitä. Mutta mikäpä siinä, jos haluat lapsestasi rapakuntoisen läskikasan, joka 20-vuotiaana valittaa, miten 4h työkokeilu on liian raskasta, kun siellä pitää jopa SEISTÄ koko ajan. Tai vaihtoehtoinen tie on mt-ongelmien takia työkyvyttömäksi 16-vuotiaana, kun äityli ei tajua, että elämä on muutakin kuin suorittamista. Kuten vaikka hauskanpitoa pihaleikkien muodossa. Talvikelillä pystyy oikein hyvin tuhannet lapset pyöräilemään. Tänäänkin näin ainakin 20 lasta pyöräilemässä, kun odottelin lähikoulun päättymisen aikaan bussia. Siltikin, vaikka tiet ovat täällä hyvinkin huonossa kunnossa lämpötilan sahaamisen kannalta. Eli kyse on nyt vain ja ainoastaan lapsesi laiskuudesta, johon sinä olet hänet ohjannut. Piste.
No jopa on aggressiivista tekstiä. Näinkö opetat liikunnan iloa? Mene lenkille rauhoittumaan. Ohis
Sävy oli ehkä vähän aggressiivinen, mutta sisältö kyllä asiaa. Tuo on ihan todellisuutta, että monet ovat niin heikossa kunnossa, että eivät selviä edes ihan perustyöstä, kuten vaikka kaupassa työskentelystä. Tätä on aika vaikea sanoa niin, että kukaan ei pahoita siitä mieltään.
Ja koska sitä on vaikea sanoa niin ettei kukaan pahoita mieltään, alat rähjätä tuntemattomalle ihmiselle, että hänen liikuntaa harrastavasta lapsestaan tulee 20-vuotiaana läskikasa.
Voin kuvitella, että ihmiset tosiaan pahoittavat mielensä seurassasi aika usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Miksi luulet, että liikunta=joukkueurheilu?
P.S. Siellä joukkueurheiluharrastuksessa oppii monia erittäin tarpeellisia taitoja, kuten kehonhallintaa, koordinaatiokykyä, ryhmätyötaitoja ja ennen kaikkea saa terveydelle hyväksi olevan määrän liikuntaa.
Noita taitoja saa myös taideharrastuksissa, ja liikkua voi esimerkiksi kävelemällä harrastukseen. Joukkueurheilu ei ole kenellekään välttämätöntä.
On aivan äärimmäisen surullista, että joillekin lapsille perus käveleminenkin on ihan oikeaa urheilua. Todellisuutta toki, mutta surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä heitän tämän puoliksi vitsillä, mutta pitäisikö koulussa olla höntsäjoukkue, jonne ei pääse, jos pelaa jotain lajia seurassa. Mä en harrastanut nuorena mitään säännöllistä liikuntaa ja ero liikunnallisiin kavereihin oli selvä. Koulun liikuntatunneilla ne pärjäsi lähes kaikissa lajeissa paremmin, vaikka heidän oma lajinsa oli ihan eri kuin se mitä liikuntatunnilla tehtiin. Eli jos ne koulun liikuntakerhot on täynnä hyväkuntoisia ja taitavia lapsia, voi sillä liikkumattomalla pullukalla olla tosi korkea kynnys mennä kokeilemaan lajia, vaikka se ns. höntsäharrastus olisikin. Toisaalta sitten ei sekään varmaan houkuttele lapsia, että jostain kerhosta tulee joku pullukoiden hikikerho.
Itseasiassa tuolla lapsuuden liikkumattomuudella (siis sillä ettei harrasta mitään liikuntalajia muutamaan kertaa viikossa) on tosiaan niitä liikunnallisempia kömpelömpi kaikissa niissäkin lajeissa, joita liikuntatunneilla on ohjelmassa.
Ja se ei ole hyvä kenenkään itsetunnolle.
Lisäksi sitä sitten nuoruudessa tai vaikka jo täysikäistyttyäkin on herkästi se, joka jää ulkopuolelle kaikesta terveellisestä/liikunnallisesta vapaa-ajanvietosta, koska muut on jo lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa ja osaavat/oppivat nopeammin uudenkin lajin. Sitten sitä on taas se muita kömpelömpi joka ei osaa hallita kroppaansa ja kaikki on vaikeaa ja inhottavaa. Ja kun on jo valmiiksi sellainen "liikuntahäpeä" (tai liikkumattomuushäpeä) iskostettuna lapsuudesta asti niin sitä on aika hankala lähteä mukaan vaikka seinäkiipeilyyn, vaellukselle tai pelaamaan padelia koska tietää, että on muita huonompi eikä vaan osaa eikä jaksa kuten ne sporttisemmat.
Ja tällainen tietenkin sitten vanhempana saattaa herkästi siirtää tämän traumansakin lapsilleen sen lisäksi, ettei niiden omien lapsienkaan lapsuudessa harrasteta liikuntaa. Toki näitä liikkumattomia lapsia on enemmän kuin vanhemman ollessa lapsi, mutta ihan saman kömpelyyden/ulkopuolisuuden/huonommuuden kokemuksen sitä liikuntatunneilla saa kokea.
Itse ymmärsin vasta aikuisena, että jossain liikuntalajeissa pärjääminen ja kunto ovat kaksi eri asiaa. Itselläni on aina ollut aika hyvä kunto, koska olen ihan vaan kävellyt ja pyöräillyt aika paljon. Olen vain ollut huono koululiikunnassa ja kilpailuissa. Silti olen se, joka esim. jaksaa vaeltaa. Mutta koululiikunta loi käsityksen, että olen kokonaisvaltaisesti huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun oma lapsi on vasta 1,5-vuotias. Ite mietin, että haasteena voi olla ihan vain aika. Pitkät työpäivät ja työmatkat. Ruoka pitäis tehä, muut kotityöt ja toki viettää aikaa lapsen kanssa. Missä siinä välissä ehtii ja on energiaa viedä lapsi harrastukseen? Parhaani yritän, sitten kun tulee sen aika. Nyt ulkoillaan päivittäin ja lapsen jaksamisen mukaan. Eipä tommonen 1,5 v vielä ihan hirveesti liiku :D
Lapsiahan saa liikuntaa kun on mukana kotitöissä. Itse en ostanut lapselleni mitään leikki-imuria vaan rikkaimurin ja annoin hänen aina olla mukana kotitöissä apuna enkä nillittänyt raidoista hänen pyyhkimässään pinnassa.
Lopputuloksena on asuntonsa, vaatetuksensa, ruokansa ja opintonsa hoitava nuori aikuinen, joka oikein huvikseen lähtee välillä lenkille kun toteaa pehvan puutuvan koneella olosta liikaa.
Pikkulapselle oli mieletön elämys jo pelkkä retki lähimetsään eväsleipien ja pillimehun kanssa. Suosittelen kaikille näitä iloja, koska aikuisena entiset lapset muistavat nuo jutut eivätkä mitään Linnanmäkeä ihanana lapsuusmuistonaan. Toinen asia oli kirjastolauantai ja jokapäiväinen kirjojen lukeminen.
Minkähänlaisia sohvaperunoita teidän perheenne on, jos teillä oikeasti pidetään imurointia urheiluna ja ajatellaan, että satunnainen rikkaimurin heiluttelu riittää täyttämään kasvavan lapsen liikunnan tarpeen.
Et ymmärrä rivien välistä näköjään, että lapsi on pienestä pitäen saanut osallistua kotitöihin ja ollaan kuljettu metsissä jne leikitty ulkona ja vieläkin pelaamme frisbeegolfia yhdessä kun hän käy kotona. On siis kasvanut liikkuvaan elämäntapaan. Niitä askelia saa imuroidessakin.
Monesti lapset laitettiin siihen aikaan katsomaan videoita, että vanhempi saa tehdä kotityöt rauhassa. Sehän oli juuri siihen istumaan elämäntapaan kannustusta. Meilläkin meinasi nousta äläkkää kun lapselle selvisi, että kaveri saa syödä popcornia tai karkkia kun katsoo Pikkukakkosta ja hän on vuosia katsonut syömättä yhtään mitään. Eihän meillä ole edes herkkukaappiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Miksi luulet, että liikunta=joukkueurheilu?
P.S. Siellä joukkueurheiluharrastuksessa oppii monia erittäin tarpeellisia taitoja, kuten kehonhallintaa, koordinaatiokykyä, ryhmätyötaitoja ja ennen kaikkea saa terveydelle hyväksi olevan määrän liikuntaa.
Noita taitoja saa myös taideharrastuksissa, ja liikkua voi esimerkiksi kävelemällä harrastukseen. Joukkueurheilu ei ole kenellekään välttämätöntä.
On aivan äärimmäisen surullista, että joillekin lapsille perus käveleminenkin on ihan oikeaa urheilua. Todellisuutta toki, mutta surullista.
Liikunnastahan tässä puhuttiin. Joku väitti että päiväkodin ulkoilukin on täysimääräisesti liikuntaa, miksei siis kävely?
Pitäisi koulun jälkeen olla valinnanvaraa liikuntalajeissa. Jos pallopelit eivät kiinnosta, niin ei viitsi jäädä höntsäsählyynkään. Koulussa tykkäsin jumpasta ja siitä, kun joskus opeteltii tansseja kuten sambaa. Musiikki ja rytmi saavat toiset meistä liikkumaan.
Työpaikalla joskus järjestettiin maksullisia rivitanssikursseja työajan ulkopuolella ja niihin oli kiva osallistua.
Toivon, että eläkkeelle päästyäni voisin osallistua esim. jollekin ikäihmisten alkeisbalettikurssille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustetaan liiuntaluokkia, joihin otetaan oppilaaksi juurikin vaan näitä vähän, tai ei ollenkaan liikkuvia lapsia.
Joka päivä puolitoista tuntia liikuntaa.Pakotettu koululiikunta vie vähäisenkin halun harrastaa liikuntaa vapaaehtoisesti. Sitä paitsi tuo määrä ei riitä mihinkään. Lapsen pitäisi liikkua noin 25h/viikko. Tähän laskettuna luonnollisesti myös kouluun käveleminen jne.
Vähän hullua on sekin, että aletaan vaatia joka lapselta huippu-urheilijan tuntimääriä viikossa.
Aikuisille suositellaan kolmea liikuntakertaa viikossa, lasten oletetaan heiluvan neljättä tuntia joka päivä...
Kaukana huippu-urheilijan tuntimääristä, kun huomioit, että tuohon määrään on laskettu IHAN KAIKKI liikunta. Myös ns. hyötyliikunta. Huippu-urheilija liikkuu reippaasti enemmän kuin 3-4 tuntia per päivä. Johan pelkästään yhdestä jääkiekko-ottelusta tulee lämmittelyineen kaikkineen tuon verran. Ja aamulla ennen peliä on aina aamujäät jne.
Sillä jääkiekkoilijalla ei olekaan muuta työtä.
Minun alakouluikäisellä lapsellani on keskimäärin 6 h tuntia koulua päivässä. Painotusopetus, ja siis lisätunteja. Taideharrastuksiin menee 1-2 tuntia illassa, siihen päälle siirtymät, läksyt, ruokailut, välttämätön hygienia. Jos pitäisi vielä neljä tuntia päivässä liikkua, koska sehän siitä 25 tunnista jää yhdellä lepopäivällä, jäisi lapselta yöunet nukkumatta.
Eli sinulle vanhempana on tärkeämpää keulia jollain lisätunneilla kuin huolehtia lapsesi hyvinvoinnista. Alakouluikäinen ei tarvitse minkään valtakunnan lisätunteja, jos hän on normaalisti kehittynyt. Hän ei myöskään tarvitse taideharrastusta 7 iltana viikossa. Elämä on valintoja ja sinä olet valinnut lapsesi uuvuttamisen sen sijaan, että järjestäisit hänelle aikaa liikuntaan, joka muuten ihan tutkitusti parantaa oppimistuloksia ja varsinkin yleistä jakamista. Taidekin luistaa paremmin, kun aivot ovat virkeät eivätkä homehdu sisällä istumisesta.
Normaalisti kehittynyt alakouluikäinen ei myöskään tarvitse mitään joukkueurheilua. Mutta silti moni änkeää lapsensa sellaiseen, jopa monena iltana viikossa.
Miksi luulet, että liikunta=joukkueurheilu?
P.S. Siellä joukkueurheiluharrastuksessa oppii monia erittäin tarpeellisia taitoja, kuten kehonhallintaa, koordinaatiokykyä, ryhmätyötaitoja ja ennen kaikkea saa terveydelle hyväksi olevan määrän liikuntaa.
Noita taitoja saa myös taideharrastuksissa, ja liikkua voi esimerkiksi kävelemällä harrastukseen. Joukkueurheilu ei ole kenellekään välttämätöntä.
On aivan äärimmäisen surullista, että joillekin lapsille perus käveleminenkin on ihan oikeaa urheilua. Todellisuutta toki, mutta surullista.
Urheilua pari kertaa viikossa harrastavalla voi olla huonompi kestävyyskunto kuin sillä, joka päivittäin kävelee pidempiä matkoja. Tästä oli joku tutkimuskin.
Mun 11-vuotias lapseni teki nuo testit tänä vuonna. Tulokset oli eninmäkseen huonosta keskinkertaiseen, liikkuvuuden alueella jotain hyvääkin.
Lapsi kävelee tai pyöräilee koulumatkat, ulkoilee lähes päivittäin muutakin kuin siirtymät, mm. puusta sitä pitää huhuilla usein alemmas kun pelkään sen putoavan kun on pitkälle yli katonharjan. Harrastaa cheerleadingia ohjatusti 2krt/vko ja kavereiden kanssa kaiken liikenevän vapaa-ajan, ja esim. flikit yms. muut temput onnistuu vaikka ei ole sieltä motorisesti lahjakkaimmasta päästä. Perheenä käydään uimassa viikottain, luistelemassa ja sulkapalloa pelaamassa joskus, ja jonkun verran retkeillään. Meillä on pihalla tramppa ja olkkarissa kolmen metrin airtrack, ovenraossa tanko ja renkaat. Lapset pärjää fyysisesti ihan hyvin mökin puusavotassa ja vaelluksilla, henkisesti toki välillä tympii.
En mä nyt oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä toisin. Kielsin vatsalihasten tekemisen sängyssä siinä vaiheessa kun pitäisi asettua nukkumaan, ei tunnu ihan terveeltä hommalta kasvavalle tytölle. Ja myönnän että vaikka lapsen testitulokset viittaavat niin heikkoon suoritukseen että haittaa arkea, niin ei ole se haitta meille näkynyt.
Niin? Mikä ongelma siinä nyt on, jos vanhempi huolehtii lapsen terveydestä laittamalla tämän liikuntaharrastukseen? Varsinkaan, jos lapsi itse sinne haluaa mennä. Ei olisi kuule Teemu Selänne ja kumppanitkaan tienanneet miljooniaan, jos eivät olisi harrastaneet lapsena monipuolisesti erilaista liikuntaa.