Olen (naisena) yrittänyt auttaa sinkkuja miestuttuja löytämään naisseuraa ja olen järkyttynyt...

Vierailija kirjoitti:

söin juuri pari pakettia mämmiä, saattaa ollla että juostava vessaan enkä kerkeä hoitamaan cupido treffipalveluani.

Ap

Tiedoksi vaan, että paketti mämmiä tekee laksatiivisen vaikutuksen, kaksi pakettia päinvastasen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Pyritkö siis tutustumaan naisiin paikoissa tai tavoilla, joissa et viihdy/joista et pidä? Eikö se ole aika kestämätön tapa, koska jos esimerkiksi käyt jossain vain tutustuaksesi naisiin, vaikka et pidä siitä, niin silloinhan luultavasti haluat lopettaa sen heti, jos "tärppää". Jos nainen puolestaan käy kyseisessä paikassa/harrastuksessa siksi, että nauttii siitä, niin hän voi kokea tuon huijaukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Jos on samaan aikaan profiili 2-3 deittipalvelussa ja käy 1-2 kertaa viikossa iltaisin jossain istumassa + tapahtumat (keikat, näyttelyt jne.), joihin menee muutenkin niin mitä se on, ellei työtä? Ja tämä siis silloin, jos haluaa päästä treffeille ja puheisiin muutaman kuukauden välein.

Yllä kuvattu kuvio on arkipäivää miesten ylivoimaiselle enemmistölle. He vain eivät sano sitä ääneen, koska eivät halua tulla leimatuiksi luusereiksi. Näin netissä nimettömänä tämän voi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Jos on samaan aikaan profiili 2-3 deittipalvelussa ja käy 1-2 kertaa viikossa iltaisin jossain istumassa + tapahtumat (keikat, näyttelyt jne.), joihin menee muutenkin niin mitä se on, ellei työtä? Ja tämä siis silloin, jos haluaa päästä treffeille ja puheisiin muutaman kuukauden välein.

Yllä kuvattu kuvio on arkipäivää miesten ylivoimaiselle enemmistölle. He vain eivät sano sitä ääneen, koska eivät halua tulla leimatuiksi luusereiksi. Näin netissä nimettömänä tämän voi sanoa.

Itse koin deittiprofiilit, viestittelyt tuntemattomien kanssa ja treffeillä käymisen rasittavaksi, joten lopetin sen. Ehkä tavallaan olisin kokenut, että se oli "kuin työtä" eli ei-niin-kivaa tai ainakaan ei se mielekkäin tapa käyttää aikaani. Löysin kumppanin sitten työkuvioista ajankohtana, jolloin en etsinyt mitään eikä minulla ollut deittiprofiilia edes passiivisena roikkumassa missään.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani miehet kutsuvat tuollaista toimintaa paritukseksi, vaikka rahasta ei kai tässä ole puhe.

On vaikea uskoa, että miehet antaisivat jonkun naisen hoidella tällaisia asioita heidän puolestaan. Missä on noiden miesten itsetunto ?

Yleensäkin on niin, että jos joku kolmas katsoo "nuo kaksi sopisivat yhteen", niin se ei onnistu. Ihmisten pitää itse löytää toisensa.

Tässä varmaan se oleellisin, jos mä huomaisin jonkun amorin hääräävän taustalla, oli se sitten hyvää tarkoittava kaverimamma tai kokenut wingman, niin stoppi tulisi touhulle. Ei itsevarmuus, mitä naiset ovat vailla, tarkoita sitä että pitää olla joku kusipää vaan että aikuinen ihminen ei tarvitse esimerkiksi tällaisissa asioissa ketään kädestä pitämään. Vaikka jännittäisikin niin sekin on vielä ok, epäitsenäisyys taas 100% ylitsepääsemätön este, avuttomuus miehellä on seksikkyyden kaukaisin mahdollinen vastakohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Jos on samaan aikaan profiili 2-3 deittipalvelussa ja käy 1-2 kertaa viikossa iltaisin jossain istumassa + tapahtumat (keikat, näyttelyt jne.), joihin menee muutenkin niin mitä se on, ellei työtä? Ja tämä siis silloin, jos haluaa päästä treffeille ja puheisiin muutaman kuukauden välein.

Yllä kuvattu kuvio on arkipäivää miesten ylivoimaiselle enemmistölle. He vain eivät sano sitä ääneen, koska eivät halua tulla leimatuiksi luusereiksi. Näin netissä nimettömänä tämän voi sanoa.

Yllä kuvattu kuvio selittää aivan täysin ja aukottomasti miksi se kumppanin löytäminen on jollekin (sinulle) vaikeaa, todella outo suhtautuminen elämään ja muihin ihmisiin. Ja ylivoimainen enemmistö miehistä ei todellakaan tajua edes mistä puhut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Jos on samaan aikaan profiili 2-3 deittipalvelussa ja käy 1-2 kertaa viikossa iltaisin jossain istumassa + tapahtumat (keikat, näyttelyt jne.), joihin menee muutenkin niin mitä se on, ellei työtä? Ja tämä siis silloin, jos haluaa päästä treffeille ja puheisiin muutaman kuukauden välein.

Yllä kuvattu kuvio on arkipäivää miesten ylivoimaiselle enemmistölle. He vain eivät sano sitä ääneen, koska eivät halua tulla leimatuiksi luusereiksi. Näin netissä nimettömänä tämän voi sanoa.

Yllä kuvattu kuvio selittää aivan täysin ja aukottomasti miksi se kumppanin löytäminen on jollekin (sinulle) vaikeaa, todella outo suhtautuminen elämään ja muihin ihmisiin. Ja ylivoimainen enemmistö miehistä ei todellakaan tajua edes mistä puhut.

Niinpä. Siihen aikaan kuin yleensä pariudutaan porukat hinkuu sinne baareihin ja festareille ja terasseille. Villit norsutkaan ei pitäis jengiä pois sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei tee valintojaan järjellä ja niin kuin oikein olisi, vaan puhtaasti sen hetkisen fiiliksen vallassa. Joko a) mies sattuu paikalle oikeaan/väärään aikaan (erittäin yleistä) tai b) mies osaa taitavasti manipuloida naisen fiiliksiä haluamaansa suuntaan (varsin harvinaista).

Ja koska harva haluaa ryhtyä manipuloijaksi, on edessä runsas määrä pakkeja riippumatta siitä, mitä tekee tai ei tee, miten tekee, missä tekee ja miltä näyttää tai käyttäytyy. Paitsi tietysti silloin, jos kuuluu siihen parhaaseen miesten 5% joukkoon. Silloin tilanne on kokonaan toinen.

Vanhemmiten mies alkaa seuraamaan ulkoisia merkkejä yrittäen maksimoida oman onnistumisensa, ja toki minimoidakseen sen tarvittavan työmäärän. Juuri tämän vuoksi miehiä on nettideiteissä huima yliedustus: viestin laittaminen vie aikaa 30 sekuntia, laittautuminen ja baaritiskillä notkuminen koko illan. Kummassakaan tapauksessa onnistumisesta ei ole mitään takeita, mutta viestin laittamisessa säästyy niin aikaa kuin rahaakin.

Niin ja kun riittävästi kokemusta kertyy tietää senkin, ettei sillä omalla käytöksellä aina ole kovinkaan suurta merkitystä onnistumisen suhteen. Pakkien tyyli vain saattaa olla hieman pehmeämpi.

Pahasti autistinen kuvasi juuri sivusta ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Precis. Ne miehet, joiden kanssa itse aikoinaan hengailin, kävivät baarissa ihan siksi, että se oli heidän mielestään hauskaa. Siis tottakai tavoitteena saattoi olla ja usein oli myös pokaaminen, mutta eivät he ajatelleet, että olisivat mieluummin istuneet kotona. Baareissa tavattiin kavereita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, osa joi enemmän ja osa vähemmän, ja tavoitteena oli nauttia illasta ja nauttia elämästä.

Käyn edelleen miehenikin kanssa terasseilla. Koska on hauskaa välillä juoda olut tai kaksi ja samalla mahdollisesti rupatella uusien ihmisten kanssa.

Näinhän se oli minullakin naisena. Kesti vuosia löytää mies mutta ei sillä ollut niin väliä kun bileissä oli aina hauskaa.

...entä jos bileissä ei koskaan ole ollutkaan hauskaa? Silloinhan niistä bileistä ei voi löytää sellaista seuraa, jolla olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli kuin itsellä, eikö?

Jos on joka aamu klo 06 heräävä himokuntoilija ja absolutisti, ei kannata etsiä itselleen seuraa klo 03 aamuyöllä baarista, vai mitä olet mieltä?

Ei tietenkään. Mutta kommentissa, josta tämä keskustelu alkoi, puhuttiin työmäärän minimoimisesta. Meille normoille elämänkumppanin hakeminen ei ole työtä, tapahtui se sitten baarissa tai osallistumalla jonkun liikuntaseuran toimintaan.

Siis teille naisille tai harvalukuiselle joukolle miehistä. Muille se valitettavasti on työtä, tai sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. 

Jos on samaan aikaan profiili 2-3 deittipalvelussa ja käy 1-2 kertaa viikossa iltaisin jossain istumassa + tapahtumat (keikat, näyttelyt jne.), joihin menee muutenkin niin mitä se on, ellei työtä? Ja tämä siis silloin, jos haluaa päästä treffeille ja puheisiin muutaman kuukauden välein.

Yllä kuvattu kuvio on arkipäivää miesten ylivoimaiselle enemmistölle. He vain eivät sano sitä ääneen, koska eivät halua tulla leimatuiksi luusereiksi. Näin netissä nimettömänä tämän voi sanoa.

Yllä kuvattu kuvio selittää aivan täysin ja aukottomasti miksi se kumppanin löytäminen on jollekin (sinulle) vaikeaa, todella outo suhtautuminen elämään ja muihin ihmisiin. Ja ylivoimainen enemmistö miehistä ei todellakaan tajua edes mistä puhut.

Elämäsi ei tässä tapauksessa muutu miksikään, vaikka tunnustaisit faktat. Tee se siis, koska miksi et tekisi? Sinun ei vaadita tekevän muutoksia mihinkään (paitsi siihen, että kiellät todellisuuden tässä asiassa). Kokeile: maailma on ennallaan senkin jälkeen, kun myönnät asioiden todellisen laidan itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä lähestytte vääränlaisia naisia? Se baarin, juhlien tai muun tapahtuman huomiota herättävin ja näyttävin nainen ei aina ole se kaikkein mukavin. Monesti nämä eniten katseita keräävät ovat sukupuolesta riippumatta koppavia ja tylyjä. 

Itse ainakin ns rumana miehenä on huomannut että eniten katseita keräävät usein suhtautuu kivasti asialliseen lähestymiseen ja osaa vihjata ilman isompaa numeroa ja niin että jää silti hyvä mieli. Usein tällaiset tulee juttelemaan mullekin ja ja taas yksi aivan upea nainen kutsui vappujuhliinsakin. Toki seurustelu- tai seksimielessa ei ole mitään mahiksia, mutta nyt sentään voi edes jutella naisen kanssa.

Pahimpia on ylipainoiset norsunaamaiset kouvolatukkaiset joita tosiaan ei tarvitse edes lähestyä kun tulee jo ihan täysilaidallinen varmuuden vuoksi. En tiedä onko sitten joku pelko että se valkoisella ratsulla ratsastava prinssi ei tulekaan siksi että nainen on juttelemassa kanssani tai mistä lie kyse.

Taidan kuulua tähän luokittelemaasi "ylipainoset norsunaamaiset" ja kerrot ihan itsekin jo siinä syyn miksi vastaanottoni ei tuollaiseen kontaktiin ole ystävällinen :D Luuletko ihan tosissaan ettei halveksiva ja alentuva asenteesi näy siinä kun kontaktia otat? Kyllä näkyy ja siksi en viitsi peruskäytöstapoja enempää vaivaantua jos noin rumaluonteinen ihminen lähestyy.

Ja näin tämäkin kääntyi kätevästi sen lähestyvän miehen syyksi. Vaikka käyttäytyisi ystävällisesti ja normaalisti, niin kyllä nainen AISTII asenteen ja vihamielisyyden, joka siellä alla VARMASTI on. Mutta sitten kun komea panomeis käy painamassa ja jättää aamulla, niin ne aistit olivatkin epäkunnossa. 

Ai sinut on komea panomies pokannut baarista, ja aamulla tullut morkkis? Sattuuhan sitä. Tai jos ole kännissä baarissa sitä, mitä oikeasti olet= homo.

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät kirjoita noin. Ei korppi korpin silmää noki.

No hupsista.

Naiset nokkii toisiaan tuhat kertaa enemmän kuin miehet keskenään.

-Brotherhood of Men.

AP:n mainitsema toiminta on täysin sukupuolesta riippumatonta. Jotkut henkilöt vaan kokee olevansa jotain taivaanlahjoja :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä lähestytte vääränlaisia naisia? Se baarin, juhlien tai muun tapahtuman huomiota herättävin ja näyttävin nainen ei aina ole se kaikkein mukavin. Monesti nämä eniten katseita keräävät ovat sukupuolesta riippumatta koppavia ja tylyjä. 

Itse ainakin ns rumana miehenä on huomannut että eniten katseita keräävät usein suhtautuu kivasti asialliseen lähestymiseen ja osaa vihjata ilman isompaa numeroa ja niin että jää silti hyvä mieli. Usein tällaiset tulee juttelemaan mullekin ja ja taas yksi aivan upea nainen kutsui vappujuhliinsakin. Toki seurustelu- tai seksimielessa ei ole mitään mahiksia, mutta nyt sentään voi edes jutella naisen kanssa.

Pahimpia on ylipainoiset norsunaamaiset kouvolatukkaiset joita tosiaan ei tarvitse edes lähestyä kun tulee jo ihan täysilaidallinen varmuuden vuoksi. En tiedä onko sitten joku pelko että se valkoisella ratsulla ratsastava prinssi ei tulekaan siksi että nainen on juttelemassa kanssani tai mistä lie kyse.

Taidan kuulua tähän luokittelemaasi "ylipainoset norsunaamaiset" ja kerrot ihan itsekin jo siinä syyn miksi vastaanottoni ei tuollaiseen kontaktiin ole ystävällinen :D Luuletko ihan tosissaan ettei halveksiva ja alentuva asenteesi näy siinä kun kontaktia otat? Kyllä näkyy ja siksi en viitsi peruskäytöstapoja enempää vaivaantua jos noin rumaluonteinen ihminen lähestyy.

Ja näin tämäkin kääntyi kätevästi sen lähestyvän miehen syyksi. Vaikka käyttäytyisi ystävällisesti ja normaalisti, niin kyllä nainen AISTII asenteen ja vihamielisyyden, joka siellä alla VARMASTI on. Mutta sitten kun komea panomeis käy painamassa ja jättää aamulla, niin ne aistit olivatkin epäkunnossa. 

So? Naisten velvollisuus ei ole viihdyttää kaikkia miehiä ja jakaa pillua kaikille, jotka sitä haluaa, ja miesten oikeus ei ole saada Naisten seuraa tai pillua aina kun ditä haluaa.

Miksi te miehet edelleen kuvittelette, että esim baari on paikka, jossa teillä on oikeus lähestyä naisia, koska niin haluatte? Onko jossain joku laki, joka sanoo niin?

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole niin yksinkertaista. Tylyjä pakkeja voi antaa vain jollain tavalla aidosti tyly ihminen.

Ts. pakkien saaja tietää ettei menettänyt mitään, väisti luodin jne.

Samaa mietin, miksi ihmeessä kukaan edes haluaisi ryhtyä mihinkään ihmisen kanssa, joka puhuu törkeästi muille? Hyvä vaan että luonneviat selviää heti kättelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Pakkien antaminen EI OLE huonoa käytöstä. Jokaisella on oikeus kieltäytyä, se ei ole tylyä vaan täysin hyväksyttävää.

Jopa naisen luulisi ymmärtävän ettei kyse ole teosta, vaan tavasta jolla se tehdään.

vertaa vaikka siihen että on ok lämmitellä puolisoaan ja ehdottaa seksiä, kun taas "vonkaaminen" ja suuttuminen kun ei lohkea ei olekaan ok tervejärkiselle.

Mulla on juossut perässäni tällainen ns. hyvä mies. Useamman kymmenvuotta. Ei usko sanaa ei. On kuulemma monen mielestä hyvä mies. Olen täysin eri mieltä. Kun sanon ei muutun hänen silmissään v...n h..raksi ja sanoo tämän. Olen ollut niin mäti..kki kuin ties mikä. Hyvä mies. Joopa joo. 

Ei  mennyt näköjään montaa hetkeä että aloitte haukkumaan miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä lähestytte vääränlaisia naisia? Se baarin, juhlien tai muun tapahtuman huomiota herättävin ja näyttävin nainen ei aina ole se kaikkein mukavin. Monesti nämä eniten katseita keräävät ovat sukupuolesta riippumatta koppavia ja tylyjä. 

Itse ainakin ns rumana miehenä on huomannut että eniten katseita keräävät usein suhtautuu kivasti asialliseen lähestymiseen ja osaa vihjata ilman isompaa numeroa ja niin että jää silti hyvä mieli. Usein tällaiset tulee juttelemaan mullekin ja ja taas yksi aivan upea nainen kutsui vappujuhliinsakin. Toki seurustelu- tai seksimielessa ei ole mitään mahiksia, mutta nyt sentään voi edes jutella naisen kanssa.

Pahimpia on ylipainoiset norsunaamaiset kouvolatukkaiset joita tosiaan ei tarvitse edes lähestyä kun tulee jo ihan täysilaidallinen varmuuden vuoksi. En tiedä onko sitten joku pelko että se valkoisella ratsulla ratsastava prinssi ei tulekaan siksi että nainen on juttelemassa kanssani tai mistä lie kyse.

Taidan kuulua tähän luokittelemaasi "ylipainoset norsunaamaiset" ja kerrot ihan itsekin jo siinä syyn miksi vastaanottoni ei tuollaiseen kontaktiin ole ystävällinen :D Luuletko ihan tosissaan ettei halveksiva ja alentuva asenteesi näy siinä kun kontaktia otat? Kyllä näkyy ja siksi en viitsi peruskäytöstapoja enempää vaivaantua jos noin rumaluonteinen ihminen lähestyy.

Ja näin tämäkin kääntyi kätevästi sen lähestyvän miehen syyksi. Vaikka käyttäytyisi ystävällisesti ja normaalisti, niin kyllä nainen AISTII asenteen ja vihamielisyyden, joka siellä alla VARMASTI on. Mutta sitten kun komea panomeis käy painamassa ja jättää aamulla, niin ne aistit olivatkin epäkunnossa. 

So? Naisten velvollisuus ei ole viihdyttää kaikkia miehiä ja jakaa pillua kaikille, jotka sitä haluaa, ja miesten oikeus ei ole saada Naisten seuraa tai pillua aina kun ditä haluaa.

Miksi te miehet edelleen kuvittelette, että esim baari on paikka, jossa teillä on oikeus lähestyä naisia, koska niin haluatte? Onko jossain joku laki, joka sanoo niin?

Missä ihmiset enää edes kohtaavat toisiaan, jos edes baarissa ei sitä saa tehdä? Onko sitten ihme, että nuoren sukupolven sosiaaliset taidot ovat retuperällä, kun sitä sosiaalista kanssakäyntiä ei pääse missään harjoittelemaan? Ei käy kateeksi nykyisiä nuoria miehiä. Onneksi olin nuori vuosituhannen vaihteessa.

Jännä, että täällä naiset ovat tuohtuneita väitteistä, joiden mukaan naiset kohtelevat miehiä huonosti, mutta samaan syssyyn haukkuvat miehiä kommenteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä lähestytte vääränlaisia naisia? Se baarin, juhlien tai muun tapahtuman huomiota herättävin ja näyttävin nainen ei aina ole se kaikkein mukavin. Monesti nämä eniten katseita keräävät ovat sukupuolesta riippumatta koppavia ja tylyjä. 

Itse ainakin ns rumana miehenä on huomannut että eniten katseita keräävät usein suhtautuu kivasti asialliseen lähestymiseen ja osaa vihjata ilman isompaa numeroa ja niin että jää silti hyvä mieli. Usein tällaiset tulee juttelemaan mullekin ja ja taas yksi aivan upea nainen kutsui vappujuhliinsakin. Toki seurustelu- tai seksimielessa ei ole mitään mahiksia, mutta nyt sentään voi edes jutella naisen kanssa.

Pahimpia on ylipainoiset norsunaamaiset kouvolatukkaiset joita tosiaan ei tarvitse edes lähestyä kun tulee jo ihan täysilaidallinen varmuuden vuoksi. En tiedä onko sitten joku pelko että se valkoisella ratsulla ratsastava prinssi ei tulekaan siksi että nainen on juttelemassa kanssani tai mistä lie kyse.

Taidan kuulua tähän luokittelemaasi "ylipainoset norsunaamaiset" ja kerrot ihan itsekin jo siinä syyn miksi vastaanottoni ei tuollaiseen kontaktiin ole ystävällinen :D Luuletko ihan tosissaan ettei halveksiva ja alentuva asenteesi näy siinä kun kontaktia otat? Kyllä näkyy ja siksi en viitsi peruskäytöstapoja enempää vaivaantua jos noin rumaluonteinen ihminen lähestyy.

Ja näin tämäkin kääntyi kätevästi sen lähestyvän miehen syyksi. Vaikka käyttäytyisi ystävällisesti ja normaalisti, niin kyllä nainen AISTII asenteen ja vihamielisyyden, joka siellä alla VARMASTI on. Mutta sitten kun komea panomeis käy painamassa ja jättää aamulla, niin ne aistit olivatkin epäkunnossa. 

So? Naisten velvollisuus ei ole viihdyttää kaikkia miehiä ja jakaa pillua kaikille, jotka sitä haluaa, ja miesten oikeus ei ole saada Naisten seuraa tai pillua aina kun ditä haluaa.

Miksi te miehet edelleen kuvittelette, että esim baari on paikka, jossa teillä on oikeus lähestyä naisia, koska niin haluatte? Onko jossain joku laki, joka sanoo niin?

Missä ihmiset enää edes kohtaavat toisiaan, jos edes baarissa ei sitä saa tehdä? Onko sitten ihme, että nuoren sukupolven sosiaaliset taidot ovat retuperällä, kun sitä sosiaalista kanssakäyntiä ei pääse missään harjoittelemaan? Ei käy kateeksi nykyisiä nuoria miehiä. Onneksi olin nuori vuosituhannen vaihteessa.

Eli sosiaalisia suhteita ei voi harjoitella missään muualla kuin baarissa? Okei.