AV omat runot ketju (julkaistaan kirjana)

Istun sohvalla,

housutko puristaa vai keski-ikä?

Pitäisi tehdä metatyötä,

haluaisin tehdä metsätöitä,

tai olla vaan hiilinieluna.

Odotan ilmastonmuutosta,

muutosta itsessäni.

Mitään ei tapahdu,

ei edes sitä pahinta.

Jätä

se

sika

Ruusut ovat punaisia, orvokit ovat sinisiä, miksi sohva haisee perseeltä?

Minä kuuntelen

En kuule mitään

Korvissani vinkuu vain vaikku

eläkelomakkeita

tiikerikakun murusia huulipunassa

Hermeksen huivilla

kurtut

hajoavat kuviot

toisiksi muuttuvat

horisontissa

tuntematon maa

Jämlikhet, det söker jag

Vauvaspalten många hökar har

Hökarna verkar störda, är de bakom ljuset förda?

Argumenten är tomma och fakta har flugit ur,

där sitter höken, ensam i sin bur.

Yön pimeydessä

Mies söi lapsen vanukkaat

Tyhjä on kaappi

Taas on ilta

Ja mä meen

Ostoslistan teen

Punapputuoteet hankin

Ensin rikon pankin

Voih, taas jauhenlihaa pestävä ois

Että anopille 200 grammaa laatikkoa ois

Toivottavasti siitä ei tuu liikaa ääntä

Ettei naapurit tuu häätää täältä

Sitten keskustellaan vaaleista

niistä kaikista täyteen satavista laareista

Lopuksi puhistaan molempien miehistä

pitäisköhän kokeilla toisen kielistä

Ei, kaikki hyvin valtakunnassa

kunhan siat vaan pysyy otteessa

Kaakun jämät jääkaapissa

karpalon palat viiksissä,

sinusta Kiira unelmoin

Korpesi löydän, tunnelmoin.

Vaik' meni runosi vihkoon,

eikä lyriikkasi sovi kriitikon pirtaan,

on huomiosi taattu aina,

ja pankista saatu laina.

Voit sitä lyhentää Nykäsen

opein: voi talviurheilija loistaa, myös

kulttuurin ja sanataiteen saralla!