Riikka Purra puhuu asiaa. Kulttuuri on luksusta, jonka saa lakkauttaa

Tämän pohjalta ehdotan, että ensimmäisenä poltamme kaikki kultakauden merkkiteokset, Taistelevat metsot, Koli-maisemat, Aino-triptyykin, ja kaiken maailman Sibeliukset ja runoilijat, jotka ovat osaltaan olleet rakentamassa ja kehittämässä suomalaista kansallista identiteettiämme. Koska kulttuurinen identiteetti koostuu usein erilaisista tarinoista ja kuvauksista, joita taiteilijat laittavat alulle, eikä toki toisin päin, voimme päästä vapaaksi suomalaisuuden aiheuttamasta painolastista ja olla vain epämääräinen ihmismassa tällä maa-alueella. Ajatelkaa jos joku olisi, jättänyt kirjoittamatta "katajaisesta kansasta", niin meidän ei tarvitsis kokea itseämme sellaiseksi.

Kun kultakausi on poistettu, voimme siirtyä seuraavaksi designin maailmaan, esimerkiksi suomalainen muotoilu voitaisiin poistaa, ulkomailta saadaan ihan hyviä muiden suunnittelemia kippoja. Muumimukit ja samalla myös ne kirjat roviolle vaan,! Tuntemattomat sotilaat voi lykätä samaan kokkoon, ja samalla Marimekot, kun ne kuosit on kuitenkin luovan alan ammattilainen suunnitellut, lakkautukseen vaan! Aalto-maljakot ja Mariskoolit pois ehdottomasti. Seuraavaksi kohteeksi voisi ottaa iskelmän ja tanssimusiikin, ja ainakaan yhtään kesäteatteria ei kannata säästää, törkeetä luksusta ja tuhlausta, jota ilman voimme vallan hyvin elää. 

Kuulkaas ny. Kulttuuri tarkoittaa taiteen lisäksi yhteisön, eli tässä tapauksessa Suomen henkistä ja aineellista pääomaa, eli sivistystä. Sekä elementtejä joiden avulla ihminen rakentaa identiteettiään. Ja monia muitakin merkityksiä löytyy. Ja mitä tulee taiteeseen, ilman kulttuurin tekijöitä et tuu leffoja netfliksistä eikä musiikkia sun kuulokkeisiin. Ei oo sun lapselle lastenkirjaa eikä lastenohjelmaa. Aika ankeaa olis elämä ilman kulttuuria ja sen tekijöitä. Kannattais hiukan laajentaa perspektiiviä- joka ymmärrettävästi pikkulapsiaikana kapeutuu soseisiin, vaunu-ja lastenvaatemerkkeihin jne. Veikkaan että tämä kapeutuminen myös tuottaa vanhemmille stressiä ja ahdistusta ja painetta suorittaa supervanhemmuutta. ( jotka kaikki on lapselle haitaksi). Kun katsoo vähän laajemmin, se omakin osa kokonaisuudessa näyttäytyy vähän rennommalta.

Kansallisoopperaan johtajan vuositulot 176 099 €. Helsingin kaupunginteatterin johtajan vuositulot 124 055 €. Lähde STT Maanantai 2.11.2009 klo 14:17. Olisikohan nykyään hieman tuosta jo kivunneet. Maksetaankohan palkat kertyneistä voitosta vai suurista vastuista vai miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse opiskellut mm. kirjoittamista ja yksi tavoite on saada joskus julkaistuakin jotain. Silti myönnän olevani samaa mieltä. Oikeasti jos pitää laittaa vastakkain joku kaunokirjallisuuden tukeminen ja yhteiskunnan kannalta välttämättömät toiminnot (turvallisuus, sairaanhoito...) niin kyllä se kaunokirjallisuuden tukeminen saa loppua. Kun niitä leikkauksia vaan on pakko tehdä. Käsittääkseni Purra ei kuitenkaan ollut sulkemassa kirjastoja tms. vaan tarkoituksena olisi ehkä vähentää tukia sellaisista toiminnoista, jotka hyödyttävät vain harvoja. Tässäkin täytyy muistaa, että osa esim. kirjallisuuden apurahoista tulee säätiöiltä, eikä niillä ole valtion kanssa mitään tekemistä eli apurahat eivät kuitenkaan katoa. Ja jos puhutaan viihteellisestä kirjallisuudesta, niin enpä tiedä onko sitä tähänkään asti tuettu. Mutta tosiaan varmaan kirjallisuuden kentällä muusta kulttuurista puhumattakaan on varmaan paljon sellaista, minkä katoamista valtaosa ihmisistä ei ikinä edes huomaisi.

Siis lakkautetaan kirjastot tai laitetaan lainaus maksulliseksi niin, että kirjailijat voi saada riittävän korvauksen lainauksista ja kirjojen myynnistä, kun kirjat ei enää olisi ilmaiseksi luettavissa? 

Et ole näköjään ollut kirjastojen asiakas, kun et ymmärrä lukemaasi

t. Eri

Me kirjailijat tehdään palkatonta työtä aika paljon, jotta joku muu kansalainen voi lukea kirjan ilmaiseksi. 

Minun kirjoja voit lukea ilmaiseksi kirjastoissa ja minä olen ne kirjat kirjoittanut palkattomasti, myöskin 

ilman apurahoja. Minulla voi olla jonkinlaista tietoa tuosta palkattomasta työstä, jotta muut kansalaiset saa ilmaista korkeakulttuuria ja viihdettä. Tosin kirjojani on myös tutkimus- ja tieteellisessä käytössä tiedeyhteisössä. Kyllä meidän kirjailijoiden pitää jollakin tavalla saada työstä korvaus. Kun meidän kirjailijoiden ja muiden kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöiden tuotteet on potentiaalisille asiakkaille ilmaisia hyödykkeitä, esimerkiksi yliopistoissa ja kirjastoissa, markkinoilta ei riittävää korvausta voi myynnillä saada. Kirjoilla ja taiteella ei voi tienata markkinoilla kovin paljoa silloin, kun ne on kansalaisille ilmaiseksi saatavilla. 

Varmaankin sinun pienet tulot lainakorvauksista johtuu pienistä lainausmääristä? Pitäisikö kirjoittaa sellaisia teoksia jotka kiinnostavat ihmisiä?

"Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa."

Lisäksi

"Lainauskorvausta ei tule sekoittaa kirjastoapurahaan. Valtion kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain harkinnanvaraisia apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille, joiden kirjalliset teokset rikastuttavat suomalaista kulttuurielämää"

https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/

 

Lainauskorvaus on 33 senttiä per laina. Jos oikein muistan. Autoa ei vuokrata 33 sentillä, jos joku haluaa pari tuntia huristella. Kirjan kirjoittaminen on aivotyötä ja vaatii aikaa ihan oikeasti. Kirjoja ei kirjoita ketä tahansa. Itse teen kirjoja mm. yliopistoille eli sillä tasolla. Lukijat on yliopiston tutkijoita esimerkiksi. Vaatii aika paljon työtä korvien välissä. Kirjoittamisen lisäksi teen muitakin kirjallisuusalan töitä nolla euron tuntipalkalla. Mitään muita tuotteita kuin kirjoja kansalaiset ei saa käyttöönsä sitä vastaan, että tekijälle siis käytännössä yrittäjän asemassa olevalle maksetaan siitä korvausta 33 senttiä. Yritäpä samalla hinnalla vuokrata auto. 

Autoa tekee useampi ihminen, ja yllättävästi autoa on suunnitellut myös moni. Hieman ontuva vertaus.  Minäkin teen vapaa-ajalla paljon työtä, mistä ei makseta mitään, mutta asiantuntijat yms. saavat siitä hyödyn. Tuo on minun oma valinta ja harrastus. En vaadi että yhteiskunta maksaa minulle harrastuksestani.

Kaiketi yliopisto palkkaa sinut, mikäli sinun työpanokselle on tarvetta yliopistossa. Mikä eivät, se on heidän priorisointia, eikä valtion pidä tulla siihen väliin.

Suosittelen hakeutumaan töihin tai kouluttautumaan sellaiselle alalle missä on töitä.

Vierailija kirjoitti:

Tämän pohjalta ehdotan, että ensimmäisenä poltamme kaikki kultakauden merkkiteokset, Taistelevat metsot, Koli-maisemat, Aino-triptyykin, ja kaiken maailman Sibeliukset ja runoilijat, jotka ovat osaltaan olleet rakentamassa ja kehittämässä suomalaista kansallista identiteettiämme. Koska kulttuurinen identiteetti koostuu usein erilaisista tarinoista ja kuvauksista, joita taiteilijat laittavat alulle, eikä toki toisin päin, voimme päästä vapaaksi suomalaisuuden aiheuttamasta painolastista ja olla vain epämääräinen ihmismassa tällä maa-alueella. Ajatelkaa jos joku olisi, jättänyt kirjoittamatta "katajaisesta kansasta", niin meidän ei tarvitsis kokea itseämme sellaiseksi.

Kun kultakausi on poistettu, voimme siirtyä seuraavaksi designin maailmaan, esimerkiksi suomalainen muotoilu voitaisiin poistaa, ulkomailta saadaan ihan hyviä muiden suunnittelemia kippoja. Muumimukit ja samalla myös ne kirjat roviolle vaan,! Tuntemattomat sotilaat voi lykätä samaan kokkoon, ja samalla Marimekot, kun ne kuosit on kuitenkin luovan alan ammattilainen suunnitellut, lakkautukseen vaan! Aalto-maljakot ja Mariskoolit pois ehdottomasti. Seuraavaksi kohteeksi voisi ottaa iskelmän ja tanssimusiikin, ja ainakaan yhtään kesäteatteria ei kannata säästää, törkeetä luksusta ja tuhlausta, jota ilman voimme vallan hyvin elää. 

Miksi sotket ilmiselvään asiaan olemassa olevan kulttuurin tuhoamisen? Sinun tunteesi ja möykkääminen eivät vaikuta faktoihin.

Kaikki nuo mainitsemasi esimerkit ovat sellaisia, joilla olisi ollut jo aikanaansakin kaupallista kysyntää, eli jos nyt hypoteettisesti joku onnistuisi tuottamaan jotain vastaavaa laatua nykyään, yksityiseltä puolelta ostajia kyllä löytyisi.

Paljonkohan aikoinaan sai valtiolta rahoitusta esim. "huippuelokuva "Musta Mannerheim" ?

Vierailija kirjoitti:

Kuulkaas ny. Kulttuuri tarkoittaa taiteen lisäksi yhteisön, eli tässä tapauksessa Suomen henkistä ja aineellista pääomaa, eli sivistystä. Sekä elementtejä joiden avulla ihminen rakentaa identiteettiään. Ja monia muitakin merkityksiä löytyy. Ja mitä tulee taiteeseen, ilman kulttuurin tekijöitä et tuu leffoja netfliksistä eikä musiikkia sun kuulokkeisiin. Ei oo sun lapselle lastenkirjaa eikä lastenohjelmaa. Aika ankeaa olis elämä ilman kulttuuria ja sen tekijöitä. Kannattais hiukan laajentaa perspektiiviä- joka ymmärrettävästi pikkulapsiaikana kapeutuu soseisiin, vaunu-ja lastenvaatemerkkeihin jne. Veikkaan että tämä kapeutuminen myös tuottaa vanhemmille stressiä ja ahdistusta ja painetta suorittaa supervanhemmuutta. ( jotka kaikki on lapselle haitaksi). Kun katsoo vähän laajemmin, se omakin osa kokonaisuudessa näyttäytyy vähän rennommalta.

Vihervasemmisto on ollut ajamassa suomalaisten identiteettiä huolella alas. Eihän heidän mielestä edes tuollaisesta saa olla ylpeä. Miksi ihmseessä sen ympärille tarvittaisiin kulttuuria? Eiköhän me saada halvemmalla ulkomailta meille tuotettua kulttuuria, kuten he tahtovat.

Vierailija kirjoitti:

Paljonkohan aikoinaan sai valtiolta rahoitusta esim. "huippuelokuva "Musta Mannerheim" ?

Kyllä minä mielummin sijoitan rahat Mustaan Mannerheimiin, kuin esim. vanhusten hoitoon. Tuolla tavoin oli kiva trollata persuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laadukas kulttuuri on sivistystä, mutta on myös rihkamatasoista hömppäkulttuuria.

Kuka määrittelee eron laadukkaan ja hömpän välillä?

Laatu ja Hömppä asiantuntijat tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kyllä tämä barbaarinen into vähätellä ja pilkata kulttuurialaa, josta moni ei selvästikään tiedä yhtään mitään.

Kulttuurista leikkaamisen ehdottaminen on populistista öyhötystä, jolla saahaan TOLKUN IHMISILLE jotkut kaupunkihippirunoilijat yhteiseksi viholliseksi ja äänimäärä nousee. Todellisuudessa kulttuurin osuus valtion budjetista on häviävän pieni, noin puoli prosenttia. Tiedättekö edes, mihin ne rahat menee?

Kulttuurialalla tehdään jo valmiiksi pienellä budjetilla valtavan paljon tutkitusti tehokasta hyvinvointityötä. Kulttuuriala työllistää ja osallistaa. Taide on myös tärkeä kolmannen sektorin kommunikaattori ihmisten ja maailman välillä: sen kautta esitetään kritiikkiä, herätetään keskustelua, provosoidaan, tuodaan epäkohtia näkyväksi ja kyseenalaistetaan. Ei sinänsä ihme, että esimerkiksi Persuja kiinnostaa tällaista toimintaa rajoittaa. Kun valtio tukee kulttuuria, se mahdollistaa taiteen (kylläkin hyvin vähäistä) itsenäisyyttä taloudesta ja politiikasta. Tämä on tärkeää, koska taidetta ei voi olla olemassa, jos sen ainoa tehtävä on olla myyvä tuote, joka miellyttää mahdollisimman monia. Mitään uutta ei voi syntyä siitä, että yrittää luoda jotain, josta mahdollisimman moni tykkää.

Kovasti puhutaan myös nuorten pahoinvoinnista, mutta aina ollaan leikkaamassa juuri heiltä. Vuonna 2019 valtion kulttuuribudjetista kolmanneksi eniten rahaa meni vapaaseen sivistystyöhön ja neljänneksi eniten peruspalveluihin kuten kirjastot ja yleinen kulttuuritoiminta. Nämä liittyvät suoraan nuorten, lasten ja vanhusten elämään. Näiden tukien vuoksi kunnissa on edullisesti vuokrattavia tanssisaleja, taiteen perusopetusta, kirjastoja, kielikursseja, lasten ja nuorten taidetoimintaa, ilmaisia tapahtumia, nuorten taidenäyttelyitä ja niin edelleen.

Ei ole rahakasta puuhaa pitää salsan alkeiskursseja ikäihmisille, sanataidekerhoa lapsille tai maalauskurssia päihdeongelmaisille. Äärettömän tärkeää se kuitenkin on, ja siksi sen pitäisi olla mahdollista mahdollisimman monille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville. Taiteen ja kulttuurin arvoa ei mittaa raha. Sen vaikutus ihmisen hyvinvointiin, itsetuntoon, osallisuuteen ja yhteisöön on sama tuloista riippumatta. Ja siksi valtion tulee jatkossakin tukea kulttuurialaa. Kulttuuribudjetti on menoeränä hyvin pieni, mutta sen vaikutus koko yhteiskuntaan on niin suuri, että on umpityperää suunnitella leikkauksia juuri siihen.

p.s. Tietysti on aina hyvä tarkastella budjettia kriittisesti ja miettiä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Minusta budjetissa olisi paljonkin korjailtavaa, mutta ei lainkaan leikattavaa. Se tosin on täysin eri keskustelu.

Puoli prosenttia valtion budjetista on aivan h-lvetisti rahaa. Todista vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulkaas ny. Kulttuuri tarkoittaa taiteen lisäksi yhteisön, eli tässä tapauksessa Suomen henkistä ja aineellista pääomaa, eli sivistystä. Sekä elementtejä joiden avulla ihminen rakentaa identiteettiään. Ja monia muitakin merkityksiä löytyy. Ja mitä tulee taiteeseen, ilman kulttuurin tekijöitä et tuu leffoja netfliksistä eikä musiikkia sun kuulokkeisiin. Ei oo sun lapselle lastenkirjaa eikä lastenohjelmaa. Aika ankeaa olis elämä ilman kulttuuria ja sen tekijöitä. Kannattais hiukan laajentaa perspektiiviä- joka ymmärrettävästi pikkulapsiaikana kapeutuu soseisiin, vaunu-ja lastenvaatemerkkeihin jne. Veikkaan että tämä kapeutuminen myös tuottaa vanhemmille stressiä ja ahdistusta ja painetta suorittaa supervanhemmuutta. ( jotka kaikki on lapselle haitaksi). Kun katsoo vähän laajemmin, se omakin osa kokonaisuudessa näyttäytyy vähän rennommalta.

Vihervasemmisto on ollut ajamassa suomalaisten identiteettiä huolella alas. Eihän heidän mielestä edes tuollaisesta saa olla ylpeä. Miksi ihmseessä sen ympärille tarvittaisiin kulttuuria? Eiköhän me saada halvemmalla ulkomailta meille tuotettua kulttuuria, kuten he tahtovat.

Se ideahan tuossa on että ryhdytään roistovaltioksi, mitä sitä itse tekemään jos saa ilmaiseksi muualta. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän pohjalta ehdotan, että ensimmäisenä poltamme kaikki kultakauden merkkiteokset, Taistelevat metsot, Koli-maisemat, Aino-triptyykin, ja kaiken maailman Sibeliukset ja runoilijat, jotka ovat osaltaan olleet rakentamassa ja kehittämässä suomalaista kansallista identiteettiämme. Koska kulttuurinen identiteetti koostuu usein erilaisista tarinoista ja kuvauksista, joita taiteilijat laittavat alulle, eikä toki toisin päin, voimme päästä vapaaksi suomalaisuuden aiheuttamasta painolastista ja olla vain epämääräinen ihmismassa tällä maa-alueella. Ajatelkaa jos joku olisi, jättänyt kirjoittamatta "katajaisesta kansasta", niin meidän ei tarvitsis kokea itseämme sellaiseksi.

Kun kultakausi on poistettu, voimme siirtyä seuraavaksi designin maailmaan, esimerkiksi suomalainen muotoilu voitaisiin poistaa, ulkomailta saadaan ihan hyviä muiden suunnittelemia kippoja. Muumimukit ja samalla myös ne kirjat roviolle vaan,! Tuntemattomat sotilaat voi lykätä samaan kokkoon, ja samalla Marimekot, kun ne kuosit on kuitenkin luovan alan ammattilainen suunnitellut, lakkautukseen vaan! Aalto-maljakot ja Mariskoolit pois ehdottomasti. Seuraavaksi kohteeksi voisi ottaa iskelmän ja tanssimusiikin, ja ainakaan yhtään kesäteatteria ei kannata säästää, törkeetä luksusta ja tuhlausta, jota ilman voimme vallan hyvin elää. 

Eikös tämä työ ole jo aloitettu. Vanhoista teoksista on pyritty sensuroimaan epämiellyttäviä asiota? Siis wokettajien toimesta.

Muilta osin luettelet osa-alueita, jotka toimivat vallan hyvin markkinarahoituksella.

Isänmaallista olisi vaatia enemmän rahaa kulttuurille, mutta ottaa tarkempaan tarkasteluun millainen kulttuuritoiminta saa rahoituksensa verovaroista. Mielestäni esimerkiksi ooppera on hieno juttu, mutta sitä tulisi tukea lähinnä mahdollistamalla alennusliput köyhille. Kaikenlainen perinnetyö ja perinteiden vaaliminen tulisi nostaa korkealle. Samoin sellainen mistä on Suomen vientituotteeksi. Hyvinvointia lisäävä kulttuuri myös korkealle prioriteeteissä.

Kulttuuri on se, mikä tekee meistä suomalaisia ja tekee elämästä elämisen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tyhmyys tiivistyisi, kulttuuri

"Unescon julistuksessa kulttuuri ymmärretään tässä merkityksessä. Se on myös tapa, jolla antropologit puhuvat kulttuurista (ks. esim. Metcalf 2018, 10). Tällainen laaja kulttuurin käsite sisältää kaikenlaiset tiedot, taidot ja tavat sekä arvot ja normit, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset"

Joo, mutta yleispuheessa kulttuurilla tarkoitetaan pääsääntöisesti taidetta ja urheilua, ja noita muita aspekteja siten sekundaarisina muotoina.

Vierailija kirjoitti:

Kuulkaas ny. Kulttuuri tarkoittaa taiteen lisäksi yhteisön, eli tässä tapauksessa Suomen henkistä ja aineellista pääomaa, eli sivistystä. Sekä elementtejä joiden avulla ihminen rakentaa identiteettiään. Ja monia muitakin merkityksiä löytyy. Ja mitä tulee taiteeseen, ilman kulttuurin tekijöitä et tuu leffoja netfliksistä eikä musiikkia sun kuulokkeisiin. Ei oo sun lapselle lastenkirjaa eikä lastenohjelmaa. Aika ankeaa olis elämä ilman kulttuuria ja sen tekijöitä. Kannattais hiukan laajentaa perspektiiviä- joka ymmärrettävästi pikkulapsiaikana kapeutuu soseisiin, vaunu-ja lastenvaatemerkkeihin jne. Veikkaan että tämä kapeutuminen myös tuottaa vanhemmille stressiä ja ahdistusta ja painetta suorittaa supervanhemmuutta. ( jotka kaikki on lapselle haitaksi). Kun katsoo vähän laajemmin, se omakin osa kokonaisuudessa näyttäytyy vähän rennommalta.

Tällaisen kulttuurin tekoon pankista saa lainaa, ja senhän saa sitten maksaa takaisin, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kyllä tämä barbaarinen into vähätellä ja pilkata kulttuurialaa, josta moni ei selvästikään tiedä yhtään mitään.

Kulttuurista leikkaamisen ehdottaminen on populistista öyhötystä, jolla saahaan TOLKUN IHMISILLE jotkut kaupunkihippirunoilijat yhteiseksi viholliseksi ja äänimäärä nousee. Todellisuudessa kulttuurin osuus valtion budjetista on häviävän pieni, noin puoli prosenttia. Tiedättekö edes, mihin ne rahat menee?

Kulttuurialalla tehdään jo valmiiksi pienellä budjetilla valtavan paljon tutkitusti tehokasta hyvinvointityötä. Kulttuuriala työllistää ja osallistaa. Taide on myös tärkeä kolmannen sektorin kommunikaattori ihmisten ja maailman välillä: sen kautta esitetään kritiikkiä, herätetään keskustelua, provosoidaan, tuodaan epäkohtia näkyväksi ja kyseenalaistetaan. Ei sinänsä ihme, että esimerkiksi Persuja kiinnostaa tällaista toimintaa rajoittaa. Kun valtio tukee kulttuuria, se mahdollistaa taiteen (kylläkin hyvin vähäistä) itsenäisyyttä taloudesta ja politiikasta. Tämä on tärkeää, koska taidetta ei voi olla olemassa, jos sen ainoa tehtävä on olla myyvä tuote, joka miellyttää mahdollisimman monia. Mitään uutta ei voi syntyä siitä, että yrittää luoda jotain, josta mahdollisimman moni tykkää.

Kovasti puhutaan myös nuorten pahoinvoinnista, mutta aina ollaan leikkaamassa juuri heiltä. Vuonna 2019 valtion kulttuuribudjetista kolmanneksi eniten rahaa meni vapaaseen sivistystyöhön ja neljänneksi eniten peruspalveluihin kuten kirjastot ja yleinen kulttuuritoiminta. Nämä liittyvät suoraan nuorten, lasten ja vanhusten elämään. Näiden tukien vuoksi kunnissa on edullisesti vuokrattavia tanssisaleja, taiteen perusopetusta, kirjastoja, kielikursseja, lasten ja nuorten taidetoimintaa, ilmaisia tapahtumia, nuorten taidenäyttelyitä ja niin edelleen.

Ei ole rahakasta puuhaa pitää salsan alkeiskursseja ikäihmisille, sanataidekerhoa lapsille tai maalauskurssia päihdeongelmaisille. Äärettömän tärkeää se kuitenkin on, ja siksi sen pitäisi olla mahdollista mahdollisimman monille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville. Taiteen ja kulttuurin arvoa ei mittaa raha. Sen vaikutus ihmisen hyvinvointiin, itsetuntoon, osallisuuteen ja yhteisöön on sama tuloista riippumatta. Ja siksi valtion tulee jatkossakin tukea kulttuurialaa. Kulttuuribudjetti on menoeränä hyvin pieni, mutta sen vaikutus koko yhteiskuntaan on niin suuri, että on umpityperää suunnitella leikkauksia juuri siihen.

p.s. Tietysti on aina hyvä tarkastella budjettia kriittisesti ja miettiä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Minusta budjetissa olisi paljonkin korjailtavaa, mutta ei lainkaan leikattavaa. Se tosin on täysin eri keskustelu.

Valtion tuella tuotettu kulttuurin kritiikki yhteiskunnasta on yksipuoleista. Kulttuuriala on julkisesti siirtynyt vasemmiston kannattajaksi, vaikka se heitä koronassa rankaisikin.

Eli tuota kautta on mahdollista saada aivopesua yksinkertaisilta. En pistäisi lapseni rahoja tuohon.

Kulttuuri on arvokkaampaa kuin raha. Sen tule olla erillään markkinasirkuksesta, jos haluamme säilyttää jotakin oikeasti arvokasta.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuri on arvokkaampaa kuin raha. Sen tule olla erillään markkinasirkuksesta, jos haluamme säilyttää jotakin oikeasti arvokasta.

Samaa mieltä. Olkoot ilman tukia

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään Helsingissä tuetaan teatteria, balettia ja klassista musiikkia yli 100 miljoonalla verovaroja vuosittain. Ja ilman tuota nuo kaikki instanssit olisivat kusessa. Oishan se noloa. Joutuisi kermakin kokemaan, että asuvat täysin perseaukisessa maassa,

Suora tulonsiirto matala- ja keskituloisilta pienelle rikkaiden joukolle, jotka noita "palveluja" enimmäkseen kuluttavat.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuri on arvokkaampaa kuin raha. Sen tule olla erillään markkinasirkuksesta, jos haluamme säilyttää jotakin oikeasti arvokasta.

Totta. Sinun ja samanhenkisten kavereidesi tulee rahoittaa kulttuuri omasta pussistanne vapaaehtoisesti ja hymyssä suin, jottei minkäänlainen markkinasirkus pääse huvituksianne korruptoimaan.