Lue keskustelun säännöt.
Riikka Purra puhuu asiaa. Kulttuuri on luksusta, jonka saa lakkauttaa
22.03.2023 |
Kaikki kulttuuri ja ympäristöön liiittyvä pois vaan .
Ei tällaista sorkemista suomi tarvutse.
Hyvä riikka purra me kannatemme sinua ja sinun ajatuksiasi ja me äänesterään nyt perussuomalaisetb suurimmaksi puolueeksi.
Kommentit (1263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra on osittain oikeassa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa törstään monikulttuurisuuskeskus Caisan, Keravan islamilaisen kulttuurikeskuksen toimintaa ynnä muuhun.
https://uskonnot.fi/yhteiso/keravan-islamilainen-kulttuurikeskus-ry/
Esim. saamelaisten kulttuurin tukeminen on eri asia, koska se on Suomen alkuperäiskulttuuria. Sitä Suomi voi tukea, mutta ei suomalaisten tarvitse huolehtia siitä, säilyykö (tai leviääkö) islamilainen kulttuuri Suomessa vai ei.
Joten tuollainen kulttuurin tukeminen kaipaa kyllä kriittistä tarkastelua, jos valtion talous on tiukilla.
Kuinkahan paljon verovaroja onkaan syydetty vastaaviin kohteisiin?
Suomessa asuvilla/suomalaisilla islaminuskoisilla ei saisi olla mitään kulttuuria? Onhan täällä aina eri uskontoja ollut.
Ja itse asiassa koko länsimaailma on kiitollisuudenvelassa islamilaiselle kulttuurille. Siellä keksittiin mm. nolla, kehitettiin tähtitiedettä,matematiikkaa, lääketiedettä aikoina, kun länsimaissa oltiin huomattavasti kehittymättömämmällä tasolla. Todellakin kannattaa antaa kaikkien kulttuurien kukoistaa. Me voimme hyvin maksaa kulttuurista velkaa takaisinpäin antamalla verovaroja myös Suomessa tehtävään, islamilaisuudesta ponnistavaan kulttuuriin.
Et. voi. olla. tosissasi.
Me kristityt olemme perustanee omia yliopistoja jo keskiajalla.Esim
Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (1150) Pariisin yliopisto. Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta).
Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167) ja Cambridgen (1209) yliopistot. Ensimmäinen saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaiden ensimmäisiä yliopistoja olivat Lundin yliopisto, jonka historia alkaa jo vuodesta 1425, mutta joka määritelmällisesti yliopistona perustettiin vasta vuonna 1666, Uppsalan yliopisto (1477), Kööpenhaminan yliopisto (1478), Tarton yliopisto silloisessa Ruotsissa (1632) ja Turun Akatemia (1640).
Joten hyvin olemme pärjänneet ilman islamilaista kultuuria. Islamilaisissa maissa lukutaitoprosentti on edelleen alhaisempi kuin kristityissä maissa, demokratia ja lainsäädäntökin laahaavat kaukana perässä.
Sä olet nyt niin pihalla että varmasti naamas jäätyy:
Voi kuule, kyllä minä tiedän muinaisista tähtiteiteilöistä ynnä muista. Mutta kyllä länsimaalaiset yliopistot ovat ylivertaisia islamilaisiin verrattuna.
Näkeehän sen noista ranking-listoistakin. Korkeimmalle sijoittunut islamilaisen maailman yliopisto on malesialainen Universiti Malaya, ja sekin on vasta sijalla 70, ja senkin taustalla on kristittyjen perustamat opinahjot The King Edward VII College of Medicine (per. 1905) ja Raffles College (per. 1929). Seuraava islamilaisessa maassa oleva yliopisto, ja aidosti islamilainen yliopisto löytyy vasta sijalta 106 , ja se on King Abdulaziz University, Saudiarabiassa. Seuraava on Universiti Putra Malaysia, sijalla 123 Universiti Putra Malaysia, sijalla 129 Universiti Kebangsaan Malaysia, sijalla 143 Universiti Sains Malaysia ja sijalla
150 Al-Farabi Kazakh National University.
Eli 150 parhaan yliopiston listalla vain 5 islamilaisissa maissa toimivaa.
Joten en nyt ihan kauheasti hehkuttaisi noita islamilaisia yliopistoja.
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Et edelleenkään voi kumota historiallista tosiasiaa sillä, että jossain kehitetty konsepti jatkojalostettiin myöhemmmin muualla eteenpäin.
Vaikka miten typeryyttäsi jänkkäisit, se ensmmäinen laitos perustettiin islamilaisen naisen toimesta Afrikan puolelle. Siitä eurooppalainen kulttuuri otti viestikapulan vastaan ja jatkojalosti konseptia.
Tällä hetkellä kehittynein yliopistokulttuuri tai ainakin tuotokset, joita niistä tulee, ovat siirtyneet jo Yhdysvaltoihin ja joiltakin osin ehkä Kiinaan.
Kaikilla kulttuureilla on elämänkaarensa ja siihen kuuluvat kukoistuskautensa. Islamilaisen kulttuurin kukoistuskausi oli aikoinaan. Se hedelmöitti muita kulttuureja, joiden kukoistusaika on myös ollut aikanaan, osalla jopa tällä hetkellä.
Kuinka huono itsetunto sinulla on? Olen suomalainen länsieurooppalainen nainen, mutta minun itsetuntoni ei ole niin surkea, ettenkö pystyisi antamaan kunniaa sille, kenelle kunnia kuuluu. Ei ole minulta pois.
Siitä huolimatta, etten pidä islamilaisen kulttuurin nykyisistä ja etenkin naisiin kohdistuvista varjopuolista, ei minulle todellakaan ole mikään itsetuntoa ja maailmakuvaa tuhoava asia myöntää, että siitä maailmasta omana aikanaan lähti valtavasti upeita tieteellisiä ja muita keksintöjä. Upeaa, että jokainen kulttuuri ajallaan pystyy tällaiseen.
Kuinka surkea olet ihmisenä, että sinun pitää itsetuntoasi pönkittääksesi kieltää historialliset tosiasiat? Täytyy vain toivoa, ettet ainakaan itse ole missään tutkijatyyppisessä, objektiivisuutta vaativassa ammatissa tuolla asennevammalla.
Hanki itsetunto jollain terveellä tavalla. Älyllinen epärehellisyys ei ole sitä.
Älä ole hölmö. Nykyisten länsinmaalaisten ylopistojen esikuvana ei ollut joku Lähi-idän yliopisto tai joku afrikkalainen ykisttäistapaus, vaan katolisen kirkon tarve standardisoida pappien koulutus.Ja se tapahtui ilman kontaktia näihin Lähi-idän yliopistoihin. (Antiikin tekstejä tosin oli käytössä.) Se pappien koulutus edellytti väittelytaitoa (argiumentaatiota ja filosofiaa), kanonisen lain tuntemista (juridiikkaa), laskutaitoa sekä alkeellista lääketiedettä. Pappien koulutusta varten luteiin standardoitut tutkinnot (kandidaatti = ehdokas ja maisteri = mestari), luotiin kampuksia asuntoloineen ja luotiin yliopistojen verkosto. Näistä elementeistä kehkeytyi länsimaalainen yliopistolaitos.
Perehdy aiheeseen ennen kuin alat lässyttämään. Siellä taustalla on tämä muualla kehitetty konsepti. Mutta tiedän, ettet edes yritä selvittää asiaa vaikka googlettamalla se onnistuisi kovastikin helposti. Se rikkoisi tuon pykäämäsi maailmankuvan, joten et lähde sotimaan haluamaasi perspektiiviä vastaan. Saat jänkätä tuota niin paljon kuin haluat. Sillä et pysty kumoamaan sitä, että ensimmäinen yliopisto perustettiin Afrikkaan ja länsimainen tiede on suunnattomassa kiitollisuudenvelassa islamilaiselle kulttuurille ( plus tietty kaikille upeille kiinalaiskeksinnöille, kuten nyt esim. paperille). Yksikään kulttuuri ei ole yksinään erinomainen vaan kaikki hedelmöittävät toisiaan. Täytyy olla itsetunto tosi pienestä kiinni, ettei tätä itsestäänselvyyttä pysty hyväksymään.
Yritä nyt hokata, vai onko sun ÄO jotain afrikkalaisten tasoa, että kyllä: Lähi-idässä oli yliopisto, ensimmäinen "madrasa" katsotaan avatun vuonna 1066 Bagdadissa.
Ensimmäisten madrasojen opetus Iranissa rajoittui Koraaniin ja islamilaiseen lakiin, eikä niissä opetettu maallisia tieteitä, kuten lääketiedettä tai luonnonfilosofiaa. Tilanne muuttui 1100 -luvulla, jolloin maallisetkin oppiaineet alkoivat päästä mukaan ja vielä enemmän 1200-luvulla, jolloin abbasidikalifi al-Mustansir lahjoitti lääketieteen opetusviran bagdadilaiseen madrasaan.
Todellisuudessa Fatima al-Fihri on myyttinen henkilö, joka mainitaan islamilaisessa kirjallisuudessa vasta yli 400 vuotta myöhemmin. Tällöin hänen kerrotaan perustaneen moskeijan eikä yliopistoa. Al-Karaouinen moskeijan yhteyteen syntyi 1000-luvulla islamilainen korkeampi oppilaitos eli madrasa. Se kuitenkin erosi monin tavoin yliopistosta. [4] Tieteenhistorioitsija Toby E. Huff katsoo, että eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvana ei missään ollut islamilainen madrasa, vaan kaupunkeihin syntyneet muut korporaatiot, kuten ammatilliset killat.[5] Yliopistoja islamilaisiin maihin alettiin perustaa vasta 1800-luvun loppupuolella. Myös ajatus kristityistä tai juutalaisista islamilaisen madrasan opiskelijoina on historiallisesti mahdoton.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Madrasa
Vrt. Euroopassa
Euroopan yliopistolaitos sellaisena kuin sen tunnemme kuitenkin syntyi 1100-luvulla kolmella taholla: Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (1150) . Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta).
Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167)ja Cambridgen (1209) yliopistot. Ensimmäinen saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaiden ensimmäisiä yliopistoja olivat Lundin yliopisto, jonka historia alkaa jo vuodesta 1425, mutta joka määritelmällisesti yliopistona perustettiin vasta vuonna 1666, Uppsalan yliopisto (1477), Kööpenhaminan yliopisto (1478), Tarton yliopisto silloisessa Ruotsissa (1632) ja Turun Akatemia (1640).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten Suomessa kulttuurin ja taiteen tekijöiden kesken puhuttu siitä, mikä vahvimmin tulevaisuudeessa uhkaa heidän elinkeinoaan?
Vastaus ei ole poliittiset päätökset tai joku uusi pandemia, vaan tekoäly.
Tekoäly kykenee jo aikamoisiin suorituksiin nykyisin.
Et erota mainoskuvaa Mondrianista? Ei se mitään, taide ei ole kaikille.
Jos tv:ssä olisi vielä virityskuva, Mondrian sopisi siihen mainiosti...
Vierailija kirjoitti:
Onko taiteilijalla joku koulutus vai voiko kuka tahansa kutsua itseään taiteilijaksi ja hakea sitten apurahaa?
Itsellä, kun ei ole mitään muuta, kun kesken jäänyt amis niin voisin pitää sellaisen käpytaulunäyttelyn.
Olisi hienoa, kun voisin sitten kavereille kertoa olevani taiteilija ja ehkä saisin jonkun apurahan.
Onkos niillä joku semmoinen liitto, josta saisi ansiosidonnaista?
Taiteilijaksi saa sanoa itsenään kuka tahansa. Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa esim Kuvataideakatemiasssa. Sieltä valmistuista tai muuten esim laadukkaiden näyttelyjen myötä etablolituneita kutsutaan yleensä kuvataiteilijoiksi.
Alan ammattiliitto on TAKU, joka on Akavan alajärjestö.
Vierailija kirjoitti:
Varakkaat voi lentää Tukholmaan.
Säästetään 100 miljoonaa euroa.
Tai muualle Eurooppaan. Tulee sekin halvemmaksi kuin muualta Suomesta lähteä Helsinkiin kulttuuririentoihin, katuistuntoijin, edusk, lehterille jne. Vaikka muualta maasta ne herrain palkkarahat tulee. Kuopat vain jää. Vai mitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko muusikko, instrumentin soittaja kulttuuria eteenpäin vievä? Eikö sitten lahjakas konekirjoittajakin ole. Soittaja ei sävellä eikä konekirjoittaja kirjaile.
Ainakaan aasialaisten klassisen musiikin ihmelasten soittoa ei pysty erottamaan konekirjoituksesta. Ilmankos menestyvät niin hyvin kilpailuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra on osittain oikeassa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa törstään monikulttuurisuuskeskus Caisan, Keravan islamilaisen kulttuurikeskuksen toimintaa ynnä muuhun.
https://uskonnot.fi/yhteiso/keravan-islamilainen-kulttuurikeskus-ry/
Esim. saamelaisten kulttuurin tukeminen on eri asia, koska se on Suomen alkuperäiskulttuuria. Sitä Suomi voi tukea, mutta ei suomalaisten tarvitse huolehtia siitä, säilyykö (tai leviääkö) islamilainen kulttuuri Suomessa vai ei.
Joten tuollainen kulttuurin tukeminen kaipaa kyllä kriittistä tarkastelua, jos valtion talous on tiukilla.
Kuinkahan paljon verovaroja onkaan syydetty vastaaviin kohteisiin?
Suomessa asuvilla/suomalaisilla islaminuskoisilla ei saisi olla mitään kulttuuria? Onhan täällä aina eri uskontoja ollut.
Ja itse asiassa koko länsimaailma on kiitollisuudenvelassa islamilaiselle kulttuurille. Siellä keksittiin mm. nolla, kehitettiin tähtitiedettä,matematiikkaa, lääketiedettä aikoina, kun länsimaissa oltiin huomattavasti kehittymättömämmällä tasolla. Todellakin kannattaa antaa kaikkien kulttuurien kukoistaa. Me voimme hyvin maksaa kulttuurista velkaa takaisinpäin antamalla verovaroja myös Suomessa tehtävään, islamilaisuudesta ponnistavaan kulttuuriin.
Et. voi. olla. tosissasi.
Me kristityt olemme perustanee omia yliopistoja jo keskiajalla.Esim
Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (1150) Pariisin yliopisto. Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta).
Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167) ja Cambridgen (1209) yliopistot. Ensimmäinen saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaiden ensimmäisiä yliopistoja olivat Lundin yliopisto, jonka historia alkaa jo vuodesta 1425, mutta joka määritelmällisesti yliopistona perustettiin vasta vuonna 1666, Uppsalan yliopisto (1477), Kööpenhaminan yliopisto (1478), Tarton yliopisto silloisessa Ruotsissa (1632) ja Turun Akatemia (1640).
Joten hyvin olemme pärjänneet ilman islamilaista kultuuria. Islamilaisissa maissa lukutaitoprosentti on edelleen alhaisempi kuin kristityissä maissa, demokratia ja lainsäädäntökin laahaavat kaukana perässä.
Sä olet nyt niin pihalla että varmasti naamas jäätyy:
Voi kuule, kyllä minä tiedän muinaisista tähtiteiteilöistä ynnä muista. Mutta kyllä länsimaalaiset yliopistot ovat ylivertaisia islamilaisiin verrattuna.
Näkeehän sen noista ranking-listoistakin. Korkeimmalle sijoittunut islamilaisen maailman yliopisto on malesialainen Universiti Malaya, ja sekin on vasta sijalla 70, ja senkin taustalla on kristittyjen perustamat opinahjot The King Edward VII College of Medicine (per. 1905) ja Raffles College (per. 1929). Seuraava islamilaisessa maassa oleva yliopisto, ja aidosti islamilainen yliopisto löytyy vasta sijalta 106 , ja se on King Abdulaziz University, Saudiarabiassa. Seuraava on Universiti Putra Malaysia, sijalla 123 Universiti Putra Malaysia, sijalla 129 Universiti Kebangsaan Malaysia, sijalla 143 Universiti Sains Malaysia ja sijalla
150 Al-Farabi Kazakh National University.
Eli 150 parhaan yliopiston listalla vain 5 islamilaisissa maissa toimivaa.
Joten en nyt ihan kauheasti hehkuttaisi noita islamilaisia yliopistoja.
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Et edelleenkään voi kumota historiallista tosiasiaa sillä, että jossain kehitetty konsepti jatkojalostettiin myöhemmmin muualla eteenpäin.
Vaikka miten typeryyttäsi jänkkäisit, se ensmmäinen laitos perustettiin islamilaisen naisen toimesta Afrikan puolelle. Siitä eurooppalainen kulttuuri otti viestikapulan vastaan ja jatkojalosti konseptia.
Tällä hetkellä kehittynein yliopistokulttuuri tai ainakin tuotokset, joita niistä tulee, ovat siirtyneet jo Yhdysvaltoihin ja joiltakin osin ehkä Kiinaan.
Kaikilla kulttuureilla on elämänkaarensa ja siihen kuuluvat kukoistuskautensa. Islamilaisen kulttuurin kukoistuskausi oli aikoinaan. Se hedelmöitti muita kulttuureja, joiden kukoistusaika on myös ollut aikanaan, osalla jopa tällä hetkellä.
Kuinka huono itsetunto sinulla on? Olen suomalainen länsieurooppalainen nainen, mutta minun itsetuntoni ei ole niin surkea, ettenkö pystyisi antamaan kunniaa sille, kenelle kunnia kuuluu. Ei ole minulta pois.
Siitä huolimatta, etten pidä islamilaisen kulttuurin nykyisistä ja etenkin naisiin kohdistuvista varjopuolista, ei minulle todellakaan ole mikään itsetuntoa ja maailmakuvaa tuhoava asia myöntää, että siitä maailmasta omana aikanaan lähti valtavasti upeita tieteellisiä ja muita keksintöjä. Upeaa, että jokainen kulttuuri ajallaan pystyy tällaiseen.
Kuinka surkea olet ihmisenä, että sinun pitää itsetuntoasi pönkittääksesi kieltää historialliset tosiasiat? Täytyy vain toivoa, ettet ainakaan itse ole missään tutkijatyyppisessä, objektiivisuutta vaativassa ammatissa tuolla asennevammalla.
Hanki itsetunto jollain terveellä tavalla. Älyllinen epärehellisyys ei ole sitä.
Älä ole hölmö. Nykyisten länsinmaalaisten ylopistojen esikuvana ei ollut joku Lähi-idän yliopisto tai joku afrikkalainen ykisttäistapaus, vaan katolisen kirkon tarve standardisoida pappien koulutus.Ja se tapahtui ilman kontaktia näihin Lähi-idän yliopistoihin. (Antiikin tekstejä tosin oli käytössä.) Se pappien koulutus edellytti väittelytaitoa (argiumentaatiota ja filosofiaa), kanonisen lain tuntemista (juridiikkaa), laskutaitoa sekä alkeellista lääketiedettä. Pappien koulutusta varten luteiin standardoitut tutkinnot (kandidaatti = ehdokas ja maisteri = mestari), luotiin kampuksia asuntoloineen ja luotiin yliopistojen verkosto. Näistä elementeistä kehkeytyi länsimaalainen yliopistolaitos.
Perehdy aiheeseen ennen kuin alat lässyttämään. Siellä taustalla on tämä muualla kehitetty konsepti. Mutta tiedän, ettet edes yritä selvittää asiaa vaikka googlettamalla se onnistuisi kovastikin helposti. Se rikkoisi tuon pykäämäsi maailmankuvan, joten et lähde sotimaan haluamaasi perspektiiviä vastaan. Saat jänkätä tuota niin paljon kuin haluat. Sillä et pysty kumoamaan sitä, että ensimmäinen yliopisto perustettiin Afrikkaan ja länsimainen tiede on suunnattomassa kiitollisuudenvelassa islamilaiselle kulttuurille ( plus tietty kaikille upeille kiinalaiskeksinnöille, kuten nyt esim. paperille). Yksikään kulttuuri ei ole yksinään erinomainen vaan kaikki hedelmöittävät toisiaan. Täytyy olla itsetunto tosi pienestä kiinni, ettei tätä itsestäänselvyyttä pysty hyväksymään.
Mutta kun sitä koko konseptia ei kehitetty muualla, vaan lännessä. Muualla ei ollut standardisoituja tutkintoja, tutkintonimikkeitä, kampusia asuntoloineen eikä ollut mitään madrassien verkosta. Lännessä tämä kaikki oli jo keskiajalla.
Ensimmäinen yliopisto oli Afrikan puolella ja sen perusti nainen. On hiustenhalkomista ja värittynyttä ideologiapesua alkaa keksimään mielivaltaisia rajoja sen suhteen, tasan missä vaiheessa ja vasta millä ominaisuuksilla yliopisto on sitten kuitenkin aito oikea yliopisto. Lopeta. Ei toimi. Sanoinko jotain älyllisestä epärehellisyydestä. Se ensimmäine yliopisto oli siellä Afrikan puolella. Siitä lähti. Googlaa. Yhdysvaltalaisilta sivuilta löydät paljon tietoa. Mutta et hae, koska se oma pikku ideologia. Säälisin, jos en inhoaisi kaltaisiasi niin paljon.
Joo.Googlasin jo. Googlaa sinäkin.
Ensimmäisten madrasojen opetus Iranissa rajoittui Koraaniin ja islamilaiseen lakiin, eikä niissä opetettu maallisia tieteitä, kuten lääketiedettä tai luonnonfilosofiaa. Tilanne muuttui 1100 -luvulla, jolloin maallisetkin oppiaineet alkoivat päästä mukaan ja vielä enemmän 1200-luvulla, jolloin abbasidikalifi al-Mustansir lahjoitti lääketieteen opetusviran bagdadilaiseen madrasaan.
Todellisuudessa Fatima al-Fihri on myyttinen henkilö, joka mainitaan islamilaisessa kirjallisuudessa vasta yli 400 vuotta myöhemmin. Tällöin hänen kerrotaan perustaneen moskeijan eikä yliopistoa. Al-Karaouinen moskeijan yhteyteen syntyi 1000-luvulla islamilainen korkeampi oppilaitos eli madrasa. Se kuitenkin erosi monin tavoin yliopistosta. [4] Tieteenhistorioitsija Toby E. Huff katsoo, että eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvana ei missään ollut islamilainen madrasa, vaan kaupunkeihin syntyneet muut korporaatiot, kuten ammatilliset killat.[5] Yliopistoja islamilaisiin maihin alettiin perustaa vasta 1800-luvun loppupuolella. Myös ajatus kristityistä tai juutalaisista islamilaisen madrasan opiskelijoina on historiallisesti mahdoton.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Madrasa
Vrt. Euroopassa
Euroopan yliopistolaitos sellaisena kuin sen tunnemme kuitenkin syntyi 1100-luvulla kolmella taholla: Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (1150) . Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta).
Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167)ja Cambridgen (1209) yliopistot. Ensimmäinen saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaiden ensimmäisiä yliopistoja olivat Lundin yliopisto, jonka historia alkaa jo vuodesta 1425, mutta joka määritelmällisesti yliopistona perustettiin vasta vuonna 1666, Uppsalan yliopisto (1477), Kööpenhaminan yliopisto (1478), Tarton yliopisto silloisessa Ruotsissa (1632) ja Turun Akatemia (1640).
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra on osittain oikeassa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa törstään monikulttuurisuuskeskus Caisan, Keravan islamilaisen kulttuurikeskuksen toimintaa ynnä muuhun.
https://uskonnot.fi/yhteiso/keravan-islamilainen-kulttuurikeskus-ry/
Esim. saamelaisten kulttuurin tukeminen on eri asia, koska se on Suomen alkuperäiskulttuuria. Sitä Suomi voi tukea, mutta ei suomalaisten tarvitse huolehtia siitä, säilyykö (tai leviääkö) islamilainen kulttuuri Suomessa vai ei.
Joten tuollainen kulttuurin tukeminen kaipaa kyllä kriittistä tarkastelua, jos valtion talous on tiukilla.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko taiteilijalla joku koulutus vai voiko kuka tahansa kutsua itseään taiteilijaksi ja hakea sitten apurahaa?
Itsellä, kun ei ole mitään muuta, kun kesken jäänyt amis niin voisin pitää sellaisen käpytaulunäyttelyn.
Olisi hienoa, kun voisin sitten kavereille kertoa olevani taiteilija ja ehkä saisin jonkun apurahan.
Onkos niillä joku semmoinen liitto, josta saisi ansiosidonnaista?Taiteilijaksi saa sanoa itsenään kuka tahansa. Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa esim Kuvataideakatemiasssa. Sieltä valmistuista tai muuten esim laadukkaiden näyttelyjen myötä etablolituneita kutsutaan yleensä kuvataiteilijoiksi.
Alan ammattiliitto on TAKU, joka on Akavan alajärjestö.
Kuvataiteilijaksi voi Suomessa valmistua monista muistakin opinahjoista kuin Kuvataideakatemiasta. Maisterin tutkinto ei takaa taiteen laatua. Yleensä ammattitaiteilijaksi katsotaan henkilö, joka on hyväksytty Suomen Taiteilijaseuran jäseneksi. Kuvataiteilijoilla EI ole alan ammattiliittoa, siten kuin asia muilla aloilla ymmärretään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko taiteilijalla joku koulutus vai voiko kuka tahansa kutsua itseään taiteilijaksi ja hakea sitten apurahaa?
Itsellä, kun ei ole mitään muuta, kun kesken jäänyt amis niin voisin pitää sellaisen käpytaulunäyttelyn.
Olisi hienoa, kun voisin sitten kavereille kertoa olevani taiteilija ja ehkä saisin jonkun apurahan.
Onkos niillä joku semmoinen liitto, josta saisi ansiosidonnaista?Taiteilijaksi saa sanoa itsenään kuka tahansa. Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa esim Kuvataideakatemiasssa. Sieltä valmistuista tai muuten esim laadukkaiden näyttelyjen myötä etablolituneita kutsutaan yleensä kuvataiteilijoiksi.
Alan ammattiliitto on TAKU, joka on Akavan alajärjestö.
Kuvataiteilijaksi voi Suomessa valmistua monista muistakin opinahjoista kuin Kuvataideakatemiasta. Maisterin tutkinto ei takaa taiteen laatua. Yleensä ammattitaiteilijaksi katsotaan henkilö, joka on hyväksytty Suomen Taiteilijaseuran jäseneksi. Kuvataiteilijoilla EI ole alan ammattiliittoa, siten kuin asia muilla aloilla ymmärretään.
Niinhän mä kirjoitin.
"Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa esim Kuvataideakatemiasssa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko taiteilijalla joku koulutus vai voiko kuka tahansa kutsua itseään taiteilijaksi ja hakea sitten apurahaa?
Itsellä, kun ei ole mitään muuta, kun kesken jäänyt amis niin voisin pitää sellaisen käpytaulunäyttelyn.
Olisi hienoa, kun voisin sitten kavereille kertoa olevani taiteilija ja ehkä saisin jonkun apurahan.
Onkos niillä joku semmoinen liitto, josta saisi ansiosidonnaista?Taiteilijaksi saa sanoa itsenään kuka tahansa. Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa esim Kuvataideakatemiasssa. Sieltä valmistuista tai muuten esim laadukkaiden näyttelyjen myötä etablolituneita kutsutaan yleensä kuvataiteilijoiksi.
Alan ammattiliitto on TAKU, joka on Akavan alajärjestö.
Kuvataiteilijaksi voi Suomessa valmistua monista muistakin opinahjoista kuin Kuvataideakatemiasta. Maisterin tutkinto ei takaa taiteen laatua. Yleensä ammattitaiteilijaksi katsotaan henkilö, joka on hyväksytty Suomen Taiteilijaseuran jäseneksi. Kuvataiteilijoilla EI ole alan ammattiliittoa, siten kuin asia muilla aloilla ymmärretään.
Tämän takia kuvataiteilijat eivät voi mennä lakkoon - tai voivat toki mennä lakkoon, mutta WHO CARES?
Vierailija kirjoitti:
Persuthan aina vikuu suomalaisen kulttuurin katoamisesta.
Sun mielestäkö sukkahousuissa pomppivan miehen katoaminen helssinkin eliitin kultturi kuvastosta on näinä niukkuuden aikoina persujen huolien kärjessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Purrahan ei sanonut, että "kulttuuri" pitää lakkauttaa, mutta vaalien alla persu-pelko nostaa päätään samassa suhteessa kuin Perussuomalaisten kannatus nousee.
Katsoin Tommola Purran luona -ohjelman ja sain Riikasta todella fiksun, positiivisen, luonnollisen, aidon ja käsityksen. Lukee paljon ja on pöytälaatikko kirjoittaja. Elää terveellisesti ja on perhekeskeinen. Löysin paljon samoja arvoja ja samaistumisen kohteen.
Minäkin olen aikoinani äänestänyt Vihreitä, kuten Purra. Silloin luulin, että ajaisivat luonnon ja eläinten etuja, saisivat yritykset vähentämään myrkkyjä ja kemikaaleja tuotannostaan. Joskus taisi näin ollakin, se olin ennen kuin he alkoivat hyysää....n you know. Nykyään osa näistä myrkyistä on todettu hormonihäiritsijöiksi, joiden vaikutukset näkyvät...
Kallein kulttuuri isänmaalle ja veronmaksajille on maamme alkoholikulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi o n aivan kusessa. Kohta olemme Natossakin. Mikä on isänmaamme ja sen kulttuuri tulevaisuudessa? Eikö sen vaaliminen pitäisi ottaa keskiöön nyt ja vaalia sitä? Ettei meistä tule uusi U.S.A.
Vierailija kirjoitti:
Suomi o n aivan kusessa. Kohta olemme Natossakin. Mikä on isänmaamme ja sen kulttuuri tulevaisuudessa? Eikö sen vaaliminen pitäisi ottaa keskiöön nyt ja vaalia sitä? Ettei meistä tule uusi U.S.A.
älä soviet työnnä sitä russa ulinaasi tänne
Vierailija kirjoitti:
Montakohan miljardia Purra aikoo oopperasta säästää.
Tiedän millaisia persut ovat, mutta silti loksahti leuka rintaan, kun kuulin tämän kulttuurikommentin Purralta. Uskomattoman matalaotsaista kivikausimeininkiä.
Mitä sen on väliä paljonko säästää, pääasia kai on että aäästöt otetaan kansaa vähiten haittaavista kohteista.
Jos vaikka säästää kaksisatatuhatta niin sillä palkkaa jo kahdeksan matalapalkkaista hoitajaa vanhusten hoitoon.
Kumpi sinusta on tärkeämpää, sukkahousuissa keimaileva mies pomppimassa helssinkin eliitille, vai vanhusten hoitajat hoitamassa suomen itsenäisyyden puolustajia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten Suomessa kulttuurin ja taiteen tekijöiden kesken puhuttu siitä, mikä vahvimmin tulevaisuudeessa uhkaa heidän elinkeinoaan?
Vastaus ei ole poliittiset päätökset tai joku uusi pandemia, vaan tekoäly.
Tekoäly kykenee jo aikamoisiin suorituksiin nykyisin.
FYI koneoppimisen hyödyntäminen eri työvaiheissa on täysin sama asia kuin vaikka uuden pensselin/telan haltuunotto.
Mutta näitä ohjelmia oppivat käyttämään myös tavalliset ihmiset. Miten he eroavat joskus tulevaisuudessa ammattitaiteilijoista, jos omaa kättä ei tarvita työskentelyyn?
Hei, tässähän on sulle opin paikka:
0. Koska kaikki elokuvaohjaajat, viulistit, maalarit osaavat identtiset tekniikat, voidaan päätellä seuraavaa: Taide ei vaikuta olevan pisteytetty talenttikisa.
1. Mikä tekee yhdestä saman tekniikan hallitsevasta suositumman/paremman/koskettavamman taiteilijan kuin toisesta?
2. Miksi Harlinin ja Tarantinon elokuvilla on eri yleisöt?
3. Miksi kaikki persut eivät jo ole multimiljonääri-taiteilija-toimitusjohtajia?
Syttyykö lamppu vai nostetaanko vielä jännitettä?
Uskon niiden taiteen muotojen säilyvän, joissa ihmisen fyysisellä käden jäljellä on vielä merkitystä ja taiteilijan persoonallisuudella. Mutta tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin, jos tekoälyrobotilla olisi vieläpä ihmisen käsiä vastaavat kädet.
Nyt tekoäly pystyy myös esimerkiksi kirjoittamaan aika vaikuttavia kaunokirjallisia tekstejä.
Tässä on artikkeli aiheesta: https://www.independent.co.uk/news/world/americas/ai-art-lensa-magic-av…
Sinä."Soviet," ei siinä ollut mitään semmoista. Kirjoitukseni isänmaallisuudesta ja kulttuurista on yhteydeltään looginen ja ajassa aiheellinen..
Historian vanhin keino vaikuttaa äänestäjiin. Populismia, eletään vuotta 2023?
Onko taiteilijalla joku koulutus vai voiko kuka tahansa kutsua itseään taiteilijaksi ja hakea sitten apurahaa?
Itsellä, kun ei ole mitään muuta, kun kesken jäänyt amis niin voisin pitää sellaisen käpytaulunäyttelyn.
Olisi hienoa, kun voisin sitten kavereille kertoa olevani taiteilija ja ehkä saisin jonkun apurahan.
Onkos niillä joku semmoinen liitto, josta saisi ansiosidonnaista?