Suomessa syntyy liian vähän lapsia

Syntyvyyttä ei saada enää mitenkään nousuun. Epäkypsyys on edennyt liian pitkälle.

No kuka hullu tähän maailmaan haluaa lapsia tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti yksi iso syy on yksinkertaisesti raha ja taloudellinen epävarmuus. Nykyään lähes jokaisen kohdalle tulee osumaan lyhyin korsi YT-neuvotteluissa jossain kohtaa elämää eikä uuteen työpaikkaan välttämättä ihan vain kävellä. Voit olla korkeakoulutettu, mutta asuminen, ruoka, polttoaine, verot syövät pitkälti ostovoimasi. Yhden henkilön palkalla ei suurin osa ihmisistä pyöritä lapsiperhettä kuluineen ja nykyään rahalla on erittäin suuri merkitys julkisten palveluiden huonotessa.

Meitä on kaksi yli mediaanin ansaitsevaa 30v+ aikuista. Asutaan kaksiossa ja nykykoroilla isompaan päivittäminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Käytännössä ainoa arjen luksus meillä on hyvä ruoka eli siinä ei ihmeemmin säästellä mutta muuten emme käytä palveluita tai matkustele. Silti varallisuuden pitkäjänteinen kartuttaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Saamme rahaa säästöön, mutta inflaatio syö sen arvoa kokoajan eikä reaalitulotason kehitys todellakaan kasva kulujen myötä. Meillekin realistinen lapsiluku olisi tosiaan vain 1.

Tämä kuulostaa todella, todella karulta. En epäile kokemustanne.

Minä ja puolisoni olemme alle mediaanin tienaavia molemmat (nettopalkka molemmilla noin 2000€/kk, eli brutto ehkä noin tonnin enemmän), mutta teidän tilanteeseenne verrattuna meillä on ollut asumisen ja elämisen kustannusten puolesta elämä suorastaan luksusta. Meitä on onni potkinut siinä mielessä, että olemme työllistyneet molemmat muuttotappiokaupungin alueelle, ja lisäksi meitä on onni potkinut siinäkin mielessä, että pystyimme myymään ensimmäisen omistusasunnon jopa pienellä voitolla eteenpäin. 

Meillä on kaksi lasta, joista toinen on aloittanut koulun ja toinen on päivähoidossa. 

Asumismuotona on vanha, mutta melko hyväkuntoiseksi remontoitu terve omakotitalo, jossa asumiskustannukset ovat melko pienet. Isoin meno on sähkö, talo lämpiää osittain sähköllä, osittain puulla; vuotuiset sähkökustannukset nykyisillä hinnoilla ovat noin 2500€. Kiinteistöverot, vakuutukset ja jätemaksut ovat pienet, samoin jätemaksut. Taloa varten ei tarvittu asuntolainaa edellisen asunnon myynnin jälkeen kuin noin 70.000€ ja se tuli maksettua aika nopeasti pois. 

Elämän luksus meille on kesämökki, joka saatiin hankittua naapurikunnasta halvalla. Mökissä ei ole mukavuuksia, mutta ei niitä kaivatakaan. Se on sellainen kuin on, vanha lautamökki, mutta viihdymme siellä silti. Siellä on hauska käydä, koska matka on kotoa lyhyt, ja sen ylläpitokustannukset ovat minimaaliset. Järvi ja oma ranta ovat erittäin hyvät; vesileikit kesällä ja makkaranpaistoretket talvella ovat meille sitä arjen luksusta.

En tykkäisi asua isossa kaupungissa kaksiossa tietäen, että perheeseen ja tilavampaan asuntoon ei ole varaa.

Ainut asia, joka esti meitä hankkimasta enempää kuin 2 lasta, oli turvaverkkojen puute. Jos esimerkiksi meidän molempien vanhemmat, muu suku ja kaverit asuisivat täällä, meillä saattaisi olla jopa 5 lasta. Tässä tilanteessa kuitenkin 2 lasta oli ehdoton maksimi, koska päivähoidon lisäksi meillä ei ole lapsille oikein mitään muuta hoitomahdollisuutta kuin MLL:n palkatut hoitajat.

Tämä kuulostaa oikein ihanalta, ja tuo asumisen suhteen käynyt hyvä tuuri auttaa paljon. Meille selvästi isoin kulu on asuminen ja isoimmissa kaupungeissa asuminen on käytännössä välttämätöntä sillä oman alan töitä ei ihmeemmin ole pienemmissä kaupungeissa. Lisäksi olemme molemmat korkeakoulutettuja ja maksamme opintolainoja yhteensä 500€ kuussa joka on melkoinen menoerä sekin.

Eli toisin sanoen teille jää varmasti enemmän rahaa pakollisten kulujen jälkeen kuin meille vaikka bruttotulot ovatkin ns. meidän puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus

En voi käsittää, miten tämä ei näytä tulevan kenenkään poliitikon mieleen. Onko niin suuri tabu, ettei asiaa uskalleta ottaa keskusteluun. Tämä malli toimii Keski-Euroopassa ja syntyvyyttä voi lisätä vain selvillä kannustimilla.

Suomessa on ongelmia ihan muualla, kuin rahassa. Keski-Euroopassa ei ole Suomea vastaavat tukijärjestelmät. Suomessa on tutkittu monet kerrat, että suurimmat syyt syntyvyyden pienuuteen ovat kolme ylitse muiden: keski-ikä ensisynnyttäjällä on yli 30 vuotta, sopivaa kumppania lapsentekoon ei löydy tai nykyisestä elämäntyylistä ei haluta luopua.

Totta nämäkin, yksi itselle aina silmään pistänyt perhe-elämän jarru on opiskelijoille pakotettu pakkolaina heti elämän alkuun, sen maksamisesta tuleekin paineita päästä ja pysyä työelämässä ja voi mennä aikaa tai kokonaan pieleen jos hommat ei luistakaan ja suomen epävakaan tuulisessa työelämässähän se usein ei luista, joten perhe voi jäädä paljon myöhemmälle tai kokonaan perustamatta jos lainan on joutunut opiskellessa nostamaan.

On jotenkin mahdotonta ajatella, että nykyisellä koulutustasolla ja naisten asemalla (mikä on siis erittäin hyvä!!), olisi mitään mahdollisuutta saada syntyvyyttä nousemaan. Päinvastoin, se laskee vielä tästäkin todennäköisesti yksi lapsi / nainen tuntumaan. Siihen, kun lisätään vielä se, että nuoret miehet alisuoriutuvat, eivätkä enää mene lukioon/yliopistoon, mihin naiset joukolla menevät. Ja kuten tiedetään, akateeminen nainen ei tee lapsia opistotason miehen kanssa. Suomen miehet (liian iso osa) ovat koko ajan heikommassa kunnossa, eivät osaa lukea, sotkeutuvat päihdemaailmaan, eivätkä löydä mitään syytä elää. Heistä ei tule hyvinvoivia perheenisiä, jotka pystyisivät olemaan menestyvän naisen kanssa tasa-arvoisessa asemassa.

Täytyykö yliopistotutkinnon suorittaneella miehellä olla myös tutkintoa vastaavia töitä? Mitä jos on suorittanut yliopistotutkinnon, mutta tekee duunarihommia? Vai onko kyse vain palkan suuruudesta?

Vierailija kirjoitti:

Syntyvyyttä ei saada enää mitenkään nousuun. Epäkypsyys on edennyt liian pitkälle.

En tiedä, mitä kypsemmäks tuun sitä vähemmän tulee lastentekohommia harrastettua.

Nuorena olis ehkä pari lastakin syntynt ilman sellaisia lääketieteen ihmeitä mitä jälkiehkäisy

Vierailija kirjoitti:

tyufty kirjoitti:

Ei ihminen osaa tehdä lastaan jollei ole oppinut tekemään itseäänkään

Jaa kyllä multa tuo lastentekotouho onnistu jo viidentoista kesäsenä. Ei se kovin korkeaa salatiedettä ole se puuha

Mistä teit lapsen ja millä? Dreijalla? Hiili-vety-happi-typpi-kalkki-fosfori-rauta-rikki-kupari-kloori-mangnesium-kalium-natrium-fluori-boori-bromi-seoksestako? Kauanko siihin meni, omin käsinkö rakensit?

wqrwer kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tyufty kirjoitti:

Ei ihminen osaa tehdä lastaan jollei ole oppinut tekemään itseäänkään

Jaa kyllä multa tuo lastentekotouho onnistu jo viidentoista kesäsenä. Ei se kovin korkeaa salatiedettä ole se puuha

Mistä teit lapsen ja millä? Dreijalla? Hiili-vety-happi-typpi-kalkki-fosfori-rauta-rikki-kupari-kloori-mangnesium-kalium-natrium-fluori-boori-bromi-seoksestako? Kauanko siihin meni, omin käsinkö rakensit?

Just sillä. Mistä arvasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti yksi iso syy on yksinkertaisesti raha ja taloudellinen epävarmuus. Nykyään lähes jokaisen kohdalle tulee osumaan lyhyin korsi YT-neuvotteluissa jossain kohtaa elämää eikä uuteen työpaikkaan välttämättä ihan vain kävellä. Voit olla korkeakoulutettu, mutta asuminen, ruoka, polttoaine, verot syövät pitkälti ostovoimasi. Yhden henkilön palkalla ei suurin osa ihmisistä pyöritä lapsiperhettä kuluineen ja nykyään rahalla on erittäin suuri merkitys julkisten palveluiden huonotessa.

Meitä on kaksi yli mediaanin ansaitsevaa 30v+ aikuista. Asutaan kaksiossa ja nykykoroilla isompaan päivittäminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Käytännössä ainoa arjen luksus meillä on hyvä ruoka eli siinä ei ihmeemmin säästellä mutta muuten emme käytä palveluita tai matkustele. Silti varallisuuden pitkäjänteinen kartuttaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Saamme rahaa säästöön, mutta inflaatio syö sen arvoa kokoajan eikä reaalitulotason kehitys todellakaan kasva kulujen myötä. Meillekin realistinen lapsiluku olisi tosiaan vain 1.

Perheiden kilpavarustelut ei auta. Pitää olla lapsille kalliit harrastukset, muotivaatteet ja puhelimet.

Olen tuo lainaamasi kirjoittaja ja ei minua lähtökohtaisesti huoleta se saako lapselle ostettua puhelimen. Puhelimet ovat vielä mielestäni melko halpoja ja kertaluontoisia kuluja verraten siihen että vähintään lapsen kasvaessa on oltava isompi asunto, maksettava päiväkotimaksut, kerhomaksut, vaatteet, harrastukset, yksityiset lääkärikäynnit jne. Lisäksi lapselle on pakko säästää rahaa sillä on hyvin mahdollista että tulevaisuudessa opiskeleminenkin maksaa. Ilman edes minkäänlaista materialistista kilpavarustelua lapsen nettovaikutus on suuri ja en halua hankkia lasta samaan ympäristöön jossa kasvoin itse eli vaatteet kirpputorilta, harrastuksiin ei varaa, elämyksiin ei varaa, vuokra-asunto jossa aivan liian vähän tilaa, ruokaan juuri ja juuri varaa ja vanhemmat aina stressaantuneita rahasta. En itse aikuisenakaan kaipaa luksusta vaan turvallisuuden tunnetta, sitä että rahat riittää ja sitä jää säästöönkin ja auton tai kodinkoneen hajotessa ostetaan uusi tarpeen niin vaatiessa tai että sairauden iskiessä ei tarvitse laittaa kämppää heti lihoiksi.

Ja voin myös rehellisesti sanoa etten halua enää elää köyhän elämää. Köyhä lapsuus ja opiskeluaika sekä pienituloiset työpaikat sen jälkeen riitti. En nytkään elä yltäkylläistä elämää ja asun tavallisessa pienessä asunnossa ja ajan Nissanilla mutta minulla on rahaa kaikkeen mitä tarvitsen ilman että ruokakaupassa täytyy laskea senttejä tai pelätä postilaatikon kolahdusta laskujen pelossa. Leikkaan silti hiukset itse ja ostan vaatetta vain tarpeeseen mutta on mahtava tunne tietää että kaikkeen tarpeelliseen on katetta. Laman lapsena sitä perusasioista kieltäytymistä on saanut maistaa aivan tarpeeksi.

On se jännä miten ihmiset haluaa usein jotain muuta kuin missä ovat kasvaneet. Itse kasvoin materiaalisesti mukavasti, mutta emotionaalisesti etäisesti. Oppi sen ettei raha paljon tuo onnea, halvemmatkin laitteet olis riittäneet.

Minä kasvoin sekä emotionaalisesti että taloudellisesti köyhässä kodissa. Itse halusin lapsille ihan päinvastaisen lapsuuden.

Suomalaisten on välttämätöntä vähentyä, jotta väestö muualla voisi lisääntyä. Teemme tutkitusti tuhoa neljän maapallon edestä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten on välttämätöntä vähentyä, jotta väestö muualla voisi lisääntyä. Teemme tutkitusti tuhoa neljän maapallon edestä.

Ne muutkin tekisi yhtälailla, jos niillä olisi vain siihen mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etelä-Euroopassa ei opiskella maisteriksi, vaan kandin papereilla saa jo hyvin töitä.

Suomessa maisteritkaan ei saa töitä ja syynä ettei ole kokemusta jostain tietystä asiasta. Ja kokemusta esim. ensimmäisen esimiespaikan saa vain suhteilla. Sillä ei ole merkitystä jos olet esim. opiskellut johtamista, vain kokemus merkkaa ja sitä et saa. 

Ei kukaan hyppää koulun penkiltä esimiesasemiin. Voin sanoa, että kuulun joukkoon, jolla ei ole käytännössä ollut mitään suhteita mihinkään ja ihan hyvin olen päässyt esimiesasemiin. Toki rakensin myös vuosia substanssiosaamista muissa tehtävissä.

Minä olen hedelmällisessä iässä olevana naisena ihan täysin kyllästynyt siihen että syntyvyyden laskusta syytetään nuoria naisia ja nuoria miehiä ei lainkaan. Hei haloo, heterosuhteessa sillä miehellä on ihan yhtä suuri osuus lastenhankintaan kuin naisella ja itsellisetkin naiset tarvitsevat miehen sukusoluja lisääntymiseen. Mitä tuttavapiiriini ja kavereihini tulee niin suurimpia syitä vaikuttaa olevan täysin kelvottomat miehet perhe-elämään. 2020-luvun nainen ei halua paskaa diiliä raata täysipäiväisesti töissä, vapaa-ajalla hoitaa muksut ja kämpän ja vielä vanhenevat vanhemmatkin ja pysytellä fyysisesti kunnossa. Syntyvyys saadaan kasvuun kun suomalaiset miehet hyväksyvät muuttuvan yhteiskunnan että joko siihen perhe-elämään osallistutaan tasavertaisesti tai sitten kustannetaan omasta palkasta se naisen oleminen kotona mukisematta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hedelmällisessä iässä olevana naisena ihan täysin kyllästynyt siihen että syntyvyyden laskusta syytetään nuoria naisia ja nuoria miehiä ei lainkaan. Hei haloo, heterosuhteessa sillä miehellä on ihan yhtä suuri osuus lastenhankintaan kuin naisella ja itsellisetkin naiset tarvitsevat miehen sukusoluja lisääntymiseen. Mitä tuttavapiiriini ja kavereihini tulee niin suurimpia syitä vaikuttaa olevan täysin kelvottomat miehet perhe-elämään. 2020-luvun nainen ei halua paskaa diiliä raata täysipäiväisesti töissä, vapaa-ajalla hoitaa muksut ja kämpän ja vielä vanhenevat vanhemmatkin ja pysytellä fyysisesti kunnossa. Syntyvyys saadaan kasvuun kun suomalaiset miehet hyväksyvät muuttuvan yhteiskunnan että joko siihen perhe-elämään osallistutaan tasavertaisesti tai sitten kustannetaan omasta palkasta se naisen oleminen kotona mukisematta.

Ennen naiset löysivät siittäjän ja kasvattivat lapsen yksin. Jos nykynainen ei kykene tekemään samoin, voi olla varma ettei nainen halua lasta missään olosuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti yksi iso syy on yksinkertaisesti raha ja taloudellinen epävarmuus. Nykyään lähes jokaisen kohdalle tulee osumaan lyhyin korsi YT-neuvotteluissa jossain kohtaa elämää eikä uuteen työpaikkaan välttämättä ihan vain kävellä. Voit olla korkeakoulutettu, mutta asuminen, ruoka, polttoaine, verot syövät pitkälti ostovoimasi. Yhden henkilön palkalla ei suurin osa ihmisistä pyöritä lapsiperhettä kuluineen ja nykyään rahalla on erittäin suuri merkitys julkisten palveluiden huonotessa.

Meitä on kaksi yli mediaanin ansaitsevaa 30v+ aikuista. Asutaan kaksiossa ja nykykoroilla isompaan päivittäminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Käytännössä ainoa arjen luksus meillä on hyvä ruoka eli siinä ei ihmeemmin säästellä mutta muuten emme käytä palveluita tai matkustele. Silti varallisuuden pitkäjänteinen kartuttaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Saamme rahaa säästöön, mutta inflaatio syö sen arvoa kokoajan eikä reaalitulotason kehitys todellakaan kasva kulujen myötä. Meillekin realistinen lapsiluku olisi tosiaan vain 1.

Tämä kuulostaa todella, todella karulta. En epäile kokemustanne.

Minä ja puolisoni olemme alle mediaanin tienaavia molemmat (nettopalkka molemmilla noin 2000€/kk, eli brutto ehkä noin tonnin enemmän), mutta teidän tilanteeseenne verrattuna meillä on ollut asumisen ja elämisen kustannusten puolesta elämä suorastaan luksusta. Meitä on onni potkinut siinä mielessä, että olemme työllistyneet molemmat muuttotappiokaupungin alueelle, ja lisäksi meitä on onni potkinut siinäkin mielessä, että pystyimme myymään ensimmäisen omistusasunnon jopa pienellä voitolla eteenpäin. 

Meillä on kaksi lasta, joista toinen on aloittanut koulun ja toinen on päivähoidossa. 

Asumismuotona on vanha, mutta melko hyväkuntoiseksi remontoitu terve omakotitalo, jossa asumiskustannukset ovat melko pienet. Isoin meno on sähkö, talo lämpiää osittain sähköllä, osittain puulla; vuotuiset sähkökustannukset nykyisillä hinnoilla ovat noin 2500€. Kiinteistöverot, vakuutukset ja jätemaksut ovat pienet, samoin jätemaksut. Taloa varten ei tarvittu asuntolainaa edellisen asunnon myynnin jälkeen kuin noin 70.000€ ja se tuli maksettua aika nopeasti pois. 

Elämän luksus meille on kesämökki, joka saatiin hankittua naapurikunnasta halvalla. Mökissä ei ole mukavuuksia, mutta ei niitä kaivatakaan. Se on sellainen kuin on, vanha lautamökki, mutta viihdymme siellä silti. Siellä on hauska käydä, koska matka on kotoa lyhyt, ja sen ylläpitokustannukset ovat minimaaliset. Järvi ja oma ranta ovat erittäin hyvät; vesileikit kesällä ja makkaranpaistoretket talvella ovat meille sitä arjen luksusta.

En tykkäisi asua isossa kaupungissa kaksiossa tietäen, että perheeseen ja tilavampaan asuntoon ei ole varaa.

Ainut asia, joka esti meitä hankkimasta enempää kuin 2 lasta, oli turvaverkkojen puute. Jos esimerkiksi meidän molempien vanhemmat, muu suku ja kaverit asuisivat täällä, meillä saattaisi olla jopa 5 lasta. Tässä tilanteessa kuitenkin 2 lasta oli ehdoton maksimi, koska päivähoidon lisäksi meillä ei ole lapsille oikein mitään muuta hoitomahdollisuutta kuin MLL:n palkatut hoitajat.

Mä en ota kantaa muuhun kuin turvaverkkojen puutteeseen. Mun ystävälläni oli aikoinaan  hyvät turvaverkot. Olin osa hänen turvaverkkojaan. Mutta kun lapsia alkoi tulla lisää, kummasti turvaverkotkin alkoivat huventua. On ihan eri asia ottaa omien lastensa lisäksi 1-2 lasta hoitoon kuin ottaa 4-5 lasta hoitoon. Jos ystäväni halusi päästä jonnekin, hän tarvitsi lapsilleen monta hoitopaikkaa, koska kukaan ei ottanut niitä kaikkia samalla kertaa. Monesti oli tilanteita, joissa hän olisi saanut osan lapsistaan hoitoon, mutta ei kaikkia, joten ei sitten voinutkaan lähteä tai tehdä sitä, mitä olisi halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten on välttämätöntä vähentyä, jotta väestö muualla voisi lisääntyä. Teemme tutkitusti tuhoa neljän maapallon edestä.

Ne muutkin tekisi yhtälailla, jos niillä olisi vain siihen mahdollisuus.

On positiivinen tulevaisuudenkuva tämäkin

Maailmassa syntyy ihan liikaa lapsia. Lapsettomuus on ekoteko.

Vierailija kirjoitti:

Tähän saadaan luvan tottua. Syntyvyys laskee lähes kaikkialla maailmassa, koska edistys tekee tehtävänsä. Parempi elintaso = vähemmän tarvetta jälkikasvulle. Tähän on sopeuduttava, halusi tai ei.

Venäjällä oli syntyvyys alhaisimmillaan nimenomaan 90-luvulla, kun Neuvostoliitto oli romahtanut, koko maa oli kaaoksessa, rahaa ei ollut, oli vain tietämättömyyttä tulevaisuudesta, paljon rikollisuutta jne. Eli kuvitteletko tosiaan, että mitä parempi elintaso niin sitä vähemmän lapsia? Pikemminkin sanoisin, että mitä sairaampi yhteiskunta ja toivottomammat tulevaisuudennäkymät, niin sitä vähemmän jälkikasvua.

Itse osoittaisin syyttävää sormea suomalaisia miehiä päin. He ovat täysin kelvottomia niin parisuhteeseen kuin perheenisiksikin.

En minä halua olla täysiaikaisessa työssä, minkä jälkeen hoitaa täysin lapsi ja koti lukuisine kotitöineen, samalla kun mies on parempipalkkaisessa työssä kerryttämässä omia säästöjään tekemällä iltaisin ylitöitä. Ei. Joko se mies osallistuu yhtävertaisesti lapsiin ja kotiin tai vaihtoehtoisesti itse jään pois töistä ja hoidan kodin - minkä mies siinä tapauksessa kustantaa.

Itselleni tämä ei ole koskaan ollut ongelma, koska mieheni on ulkomaalainen, ja ymmärtää tämän ihan ilman mitään tarvetta selitellä mitään. Hänen palkkansa on perheemme rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse osoittaisin syyttävää sormea suomalaisia miehiä päin. He ovat täysin kelvottomia niin parisuhteeseen kuin perheenisiksikin.

En minä halua olla täysiaikaisessa työssä, minkä jälkeen hoitaa täysin lapsi ja koti lukuisine kotitöineen, samalla kun mies on parempipalkkaisessa työssä kerryttämässä omia säästöjään tekemällä iltaisin ylitöitä. Ei. Joko se mies osallistuu yhtävertaisesti lapsiin ja kotiin tai vaihtoehtoisesti itse jään pois töistä ja hoidan kodin - minkä mies siinä tapauksessa kustantaa.

Itselleni tämä ei ole koskaan ollut ongelma, koska mieheni on ulkomaalainen, ja ymmärtää tämän ihan ilman mitään tarvetta selitellä mitään. Hänen palkkansa on perheemme rahaa.

Juuri tästä aiheesta oli pitkä keskustelu av:lla, kun naisen mies halusi että nainen jää kotiin hoitamaan lasta, mutta naisen tulisi silti maksaa puolet kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hedelmällisessä iässä olevana naisena ihan täysin kyllästynyt siihen että syntyvyyden laskusta syytetään nuoria naisia ja nuoria miehiä ei lainkaan. Hei haloo, heterosuhteessa sillä miehellä on ihan yhtä suuri osuus lastenhankintaan kuin naisella ja itsellisetkin naiset tarvitsevat miehen sukusoluja lisääntymiseen. Mitä tuttavapiiriini ja kavereihini tulee niin suurimpia syitä vaikuttaa olevan täysin kelvottomat miehet perhe-elämään. .

Minkä takia tuttavasi ja kaverisi valitsee elämäänsä miehiä jotka ovat kelvottomia perhe-elämään?

Heidät on valittu komeuden ja sosiaalisten taitojen perusteella tietysti. Ei hoivaviettisyytensä tai ahkeruutensa perusteella. Mikäli olisi, ei olisi ongelmaa asiassa.

Syy on siis näiden valittavien naisten omissa miesvalinnoissa