Onko täällä ihan oikeasti tavallisia perheitä joiden lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma näyttäå olevan se, että tämän päivän nuoret vanhemmat ovat tottuneet olemaan keskipiste. Heidän oikeudet menevät edelle lasten oikeuksista. Ei ymmärretä, että nyt se oma lapsi onkin se, johon pitää sitoutua. Ei tietenkään koske kaikkia, mutta monia. Siitä kertoo sekin, että vanhempi kuvittelee lastensuojeluilomoituksesta että se tehtiin hänestä.

No jos siinä on pelkästään lapsista kyse, niin miksi esimerkiksi minulle työnnettiin kotona alkometri suuhun, eikä lapsilta edes kysytty onko niillä mikään hätänä täällä kotona?

Eikö lapset olisi pitänyt puhalluttaa, ja sitten kysyä heiltä vielä onko jokin hätänä, ja kun lapset sitten sanoi että ei oo mitään hätänä niin lasun olis pitäny sanoa sitten että tämä selvä kiitos ja näkemiin, sen sijasta että repivät nämä käytännössä sängyistään "turvaan" autoon lasten kiljuessa hysteerisinä kun vähän "autettiin" siinä heitä vaan?

Lasu ei siis tuolloin kyennyt osoittamaan että lapset olisi millään muotoa vaarassa, kokisivat kotona olemisen haitallisena kasvulleen, saati että minä olisin siinä kohtaa ollut mitenkään lasteni hoitoon kykenemättömässä kunnossa.

Mutta kun lasun mielestä ei saa istua kotona kaljaa juoden ketään häiritsemättä, koska olisihan siinä nyt silleen kuitenkin tavallaan VOINUT olla joku ikäväkin juttu lasten kannalta tapahtumassa jos ei sillä hetkellä, niin EHKÄ joskus myöhemmin?

Eiks kuulosta tosi fiksulta systeemiltä, tottahan toki, onhan lasukin sitä mieltä että ovat vain toimineet hyvin ja oikein, mitä nyt aiheuttivat vaan vakavat traumat lapsille?

Juuri siksi, kun sinä aikuisena olet lapsistasi vastuussa. Eivät lapset osaa kertoa onko hätä vai ei. Jos kotiisi on joku tullut asiaa tarkistamaan, olisiko ihan syy. Minä voin kyllä juoda oluen saunan jälkeen eikä ole kukaan kytännyt ikkunan takana ja tullut puhalluttamaan.

Niin olenkin lapsistani vastuussa, tuolloinkin olikin jo toinen lapsista mennyt jo sänkyynsä ja toinen jo menossa kun alkoi olemaan se aika illasta.

Kyllä 8 ja 10-vuotiaat osaa todellakin sanoa onko heillä jokin hätänä vai ei, aivan täyttä paskapuhetta ettei osaisi.

Ne tuli tänne poliisin kanssa käytännössä ilmoitusluontoisesti vaan hakemaan lapset kotoa pois, koska joku oli tehnyt ilmotuksen että olisin täällä kotonani mukamas sammuneena.

Sitten kun kaikille tuossa eteisessä kävi aikalailla heti ovi avaamalla selväksi että en ole sammunut saati mitenkään muutenkaan sellaisessa kunnossa etten kykenisi lapsiani laittamaan aivan tavalliseen tapaan nukkumaan, alkoi lasu vetoamaan alkometrin lukemaan.

Ja sille kotona humalassa ololle ei siis ole mitään laissa määrättyä rajaa.

Vain totaalinen pönttö tai psykopaatti puolustelee lasun toimintaa varsinkaan minun perheeni kohdalla, joka oli vain köyhä mutta onnellinen perhe, täällä kotona ollessaan lapseni ei koskaan esimerkiksi uhanneet itsarilla, eivät viiltäneet itseään, eivät laskeneet allensa saati osoittaneet mitään muitakaan merkkejä masennuksesta saati traumasta.

Kaikki nuo on tullut vasta tässä hyvän ja oikean, turvallisen lasun hoidon aikana heille, mihin on muuten ohimennen mainiten palanut jo ainakin puoli miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja parin vuoden aikana.

Ennen meni yhteiskunnalta alle 20 000e vuodessa, nyt ainakin kolmatta sataa tonnia vuodessa.

Hyvä diili hei, hyvin suoritettu, tuettu ja autettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinhuoltaja ja lapseni koulukaveri on jo haukkunut hänet isättömäksi köyhäksi, toisen ydinperheen lapsi on huokaillut miten meillä on niin pieni koti ja vain yksi lapsi. Oma lapseni on kohtelias ja haluaisi vain leikkiä ja saada kavereita mutta nämä ydinperheen kermaperseet käyttäytyvät näin.

Emme ole köyhiä, käyn töissä ja lapseni isä on kuollut, en ole löytänyt uutta miestä jotta niitä lapsia voisi tulla lisää. Meillä on pieni koti mutta meitä ei olekaan montaa maksamassa asumiskustannuksia. Miksei meitä voi kunnipittaa tälläisinä? Jokaisella on omanlainen elämä, ei heitä pidä alkaa muuttamaan oman mieleiseksi tai sellaiselsi mitä yhteiskunta vaatii.

En minäkään ala tutustuessani uuteen ihmiseen muuttamaan hänen nimeään siksi miksi itse haluan häntä kutsua vaan hän on se joka hän on.

Kenestä se lasu tässä tehtiin? 🤔

Ei tehty kenestäkään, jatkoin vain kuinka yksinhuoltajia sorretaan, ovat heikoimmassa asemassa koska yksin puolustavat perhettään kaikelta. Hieman poikkesin aiheesta tosin.

Kyllä. Ollaan ihan tavallinen ydinperhe. Poika kavereineen jäi kiinni näpistämisestä. Poika tyhmänä katsoi vierestä, kun kaverit tunki suklaata housuihin. Jäivät kiinni, poliisit paikalle ja kaikille lasu. Meidän lapsi oli ihan samalla tavalla syyllinen kuin kaverinsa, vaikka mitään ei itse ottanut.

Poika otti opikseen ja asia käytiin kotona läpi. Lasu tuli kirjeellä, ei siinä sen kummempaa. Kyllähän se vähän hävetti ja ärsytti pojan toilailu. En ole asiasta mummoille kertonut.

Vierailija kirjoitti:

Eikö jumankeuta nykyään vanhemmat saa hoitaa teinien rankun, jos ne perseilee? Pitääkö joka asiaan sotkea lasu?

En todellakaan ymmärrä tätä hyysäystä

Kai se on siksi ettei ne vanhemmat hoida, hyysää vain. Tai siis, jotkut toki hoitaa hommansa asiallisesti, mutta kai se on todettu että niin iso joukko ei hoida että jonkun muun pitää siihen puuttua. Vanhemmilla loppuu keinot kesken oikeasti pahasti perseilevän lapsen kanssa, lasun puuttuminen voi katkaista kierteen. Yhden kaverin sisko joutui lasun kautta sijoitukseen hetkeksi, kun oireili vanhempiensa riitaista eroa ja lintsasi jatkuvasti jne. Sai siellä elämäänsä ryhtiä taas ja pääsi sitten kotiin kun homma alkoi sujua. Nykyään on ihan asiansa hoitava nuori nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jumankeuta nykyään vanhemmat saa hoitaa teinien rankun, jos ne perseilee? Pitääkö joka asiaan sotkea lasu?

En todellakaan ymmärrä tätä hyysäystä

Kai se on siksi ettei ne vanhemmat hoida, hyysää vain. Tai siis, jotkut toki hoitaa hommansa asiallisesti, mutta kai se on todettu että niin iso joukko ei hoida että jonkun muun pitää siihen puuttua. Vanhemmilla loppuu keinot kesken oikeasti pahasti perseilevän lapsen kanssa, lasun puuttuminen voi katkaista kierteen. Yhden kaverin sisko joutui lasun kautta sijoitukseen hetkeksi, kun oireili vanhempiensa riitaista eroa ja lintsasi jatkuvasti jne. Sai siellä elämäänsä ryhtiä taas ja pääsi sitten kotiin kun homma alkoi sujua. Nykyään on ihan asiansa hoitava nuori nainen.

Vanhemmilla ei ole oikeutta esim. puuttua fyysisesti. Lastensuojelulaitoksella se oikeus on.

Vuosia sitten joku oli kiusallaan tehnyt lastensuojeluilmoituksen meidän perheestä nimettömällä kirjeellä. Mitään syytä ei ilmoitukseen ollut (eikä mitään lastensuojelullista syytä ollut kirjeeseen kirjoitettukaan!) ja koskaan ei saatu selville kuka sen oli tehnyt. Mitään ei olisi tiedetty kirjeestä, mutta hämmentynyt henkilö sosiaalitoimistosta soitti tiedottaen meille, että ovat saaneet kummallisen kirjeen ja arkistoivat sen. Ikävä tunne tuosta jäi, kun tajusi, että kuka tahansa voi tehdä kenestä tahansa lastensuojeluilmoituksen ihan huvikseen ja syyttää ihan mistä vaan.

Kyllä myös ihan tavallisten perheiden lapsista tulee lasuja. Lapsi voi olla itsetuhoinen, käyttää päihteitä tai jättäytyä pois koulusta, vaikka vanhemmat olisivat huolehtivia ja yrittäisivät tukea. Olen koulun oppilashuollossa töissä, ja välillä lasuja joudutaan tekemään.

On tehty. Minut leimattiin huonoksi äidiksi jo ennen kuin lapsi oli syntynytkään eli tehtiin ennakoiva lasu.

Ihan itse tein koulun kuraattorin kanssa 15-vuotiaasta tyttärestäni lasun, kun ei enää auttanut MIKÄÄN.

Karkaili kotoa, joi, liikkui epämääräisissä porukoissa, alkoi tehdä rikoksia ym. siis oli täysin pitelemätön ja sittenpä hakivat autolla nuorisokotiin lasun jälkeen, jossa oli vajaan kuukauden.

Raskaimpia asioita elämässäni, enkä olisi ikinä uskonut että omasta lapsesta tekisin lasun, mutta kun muitakin lapsia oli meillä ja koko elämä pyöri vain tämän teinin mukaan, ja häntäkin oli suojeltava, niin siksin tehtiin miehen kanssa omasta lapsesta lasu (ja elämä meillä kaikilla helpottui herkeksi.)

Ja ollaan ihan tavallinen perhe, me vanhemmat ollaan käyty aina töissä ja sisarukset koulussa. Isommilla sisaruksilla ei mitään tuonnepäin viittaavakaan ole ollut ikinä.

Eli rakkaudesta lapseen, lasu ei ole aina huono asia, vaikka nuorempana ajattelin että olisi ihan kamalaa.

Ennen lasuja ei ollut ollenkaan. Toki silloinkin saattoi ottaa yhteyden sossuun, mutta sossun ei tarvinnut reagoida siihen mitenkään jos eivät katsoneet tarpeelliseksi eikä asiasta muutenkaan tullut mitään virallista.

Tiedän peri eroperhettä, jossa vanhempien ero hyvin riitainen ja huoltajuuskiistoja. Eronneet tehneet niitä lasuja puolin ja toisin. Sitten tehnyt mummot ja joitain nimettömiä. Ihan älytöntä alkaa tällä tavalla tappelemaan. Ja nekin ihmiset kaikki ihan kunnollisia työssäkäyviä ihmisiä, mutta ero saa jotkut ihmiset käyttäytymään aivan järkyttävällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä myös ihan tavallisten perheiden lapsista tulee lasuja. Lapsi voi olla itsetuhoinen, käyttää päihteitä tai jättäytyä pois koulusta, vaikka vanhemmat olisivat huolehtivia ja yrittäisivät tukea. Olen koulun oppilashuollossa töissä, ja välillä lasuja joudutaan tekemään.

Mun lapsista on tullut itsetuhoisia lintsaajia vasta lasun oikeassa ja hyvässä laitoksessa eläessään.

Minkä takia niitä ei haeta sieltä kotiin turvaan missä he eivät ole koskaan olleet itsetuhoisia lintsaajia, haettiinhan ne täältä kotoakin pois vaikka eivät tosiaan olleet silloinkaan sellaisia eivätkä mitenkään muutenkaan vaarassa?

Jännä juttu, viranomaiset pohjattomine säkkeineen voi näemmä perseillä aivan rajattomasti lasten suhteen, mutta vanhempien ei tarvii tehdä mitään ja silti lapset viedään "turvaan" hautomaan itsaria ja lintsaamaan koulusta.

No kyllä me laskemme itsemme aivan tavalliseksi perheeksi ja meidän lapsesta on tehty ilmoitus. Sen teki koulu, kun sairaspoissaolot ylittivät jonkun tietyn tuntimäärän. Sieltä sossusta sitten soitettiin, että valitettavasti he eivät voi meitä sieltä auttaa, koska lapsi tarvitsee sairauteensa lääkärin hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen lasuja ei ollut ollenkaan. Toki silloinkin saattoi ottaa yhteyden sossuun, mutta sossun ei tarvinnut reagoida siihen mitenkään jos eivät katsoneet tarpeelliseksi eikä asiasta muutenkaan tullut mitään virallista.

Niin, tuolloin ei ollut olemassa miljardiluokan huoli-bisnestä, nykyään on ja voi että kun kaikki huolettaa ja nyt kyllä pitää auttaa niin että lapsiakin itkettää, sehän on lasten etu.

Paljon on toki niitäkin perheitä, joissa vanhempien mielestä ei ole mitään ongelmaa, kaikkien muiden mielestä on. Ollaan promillen tai parin kännissä, mutta silti omasta mielestä täysin ok toimintaa. Raivotaan, satutetaan tai kohdellaan kylmästi. Ja sitten käytetään perusteluna sitä, että lapsi itse ei halunnut huostaanottoa, sijoitusta tms. Nekin lapset, joita hakataan tai käytetään hyväksi, ovat lojaaleja vanhemmilleen. Se ei tarkoita, että heidän olisi hyvä jäädä asumaan vanhempiensa kanssa. Jokainen lapsi on peloissaan tai itkee kun haetaan kotoa pois, vaikka vanhempi olisi juuri hakannut.

Vierailija kirjoitti:

Mielivaltaista kyttäystä tuo on, eikä tarjotusta "avusta" voi kieltäytyä, vaikka se olisikin oikeutena. Ei, jos haluaa pitää lapsensa kotonaan. Lisäksi "asiakkuudesta" kestää päästä eroon liki vuoden, vaikkei mitään syytä tai hätää olisi ja sossun virkailijakin sen myöntää. Silti vain oli meilläkin 3-4 kk välein kotikäyntejä ja kyttäystä, vaikka olivat itsekin myöntäneet, että lapsen kehityksessä on kaikki hyvin. Lopulta saimme tuon poikki.

Ja mikä kumman "asiakkuus"? Silloin olen asiakas jos menen kauppaan ostoksille tai ravintolaan syömään, en silloin kun sossu-gestapon mustatakkinen kaksikko tunkee kotiini käynnille.

Meillekin tehtiin kiusallaan lasu vielä myöhemmin, ja vaikka se oli selvästi perätön, niin sekin piti sitten selvittää ja lähteä siitä, että meissä vanhemmissa oli jotain vikaa.

Meidän ainoa syntimme vanhempina on ollut se, että toisella vanhemmista on fyysistä pysyvää vammaa, joka estää tietyt vauvan hoitotoimenpiteet (jotka toinen vanhempi teki, plus avustaja auttoi toista vanhempaa tarvittaessa). Tämmöistäkin piti kytätä, vaikka kaikki sujui hyvin, vauva kasvoi isoksi ja mikään ei vanhemmuutta rajoita sen enempää.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Ja tosiaan valitettavaa kyttäystä ja "asiakkuutta" kun oikeasti ei oikeasti tarvitsi apua. Tai siis asiat verhoillaan auttamiseksi asioissa, joissa perhe muka tarvitsee apua.

Asumme maalla ja lapset soittivat minulle töihin lähes hädissään, että pihallamme pyörii muutama outo ihminen, jota eivät ole ennen nähneet. Näin heitä on ohjeistettu toimimaan. Eli pysymään sisällä ja ulko-ovi on lukossa. Myöhemmin kävi ilmi, että sossunaiset olivat ilmoittamatta tulleet pihallemme haahuilemaan, koska heillä on siihen oikeus. Perustelivat asiaa sillä, että heillä on laillinen oikeus tehdä yllätyskäyntejä. Ymmärrä tämän mutta olivat juuri käyneet sovitulla tapaamisella lasten koulussa ja meillä kotona. Mitähän odottivat löytävänsä? Eivät löytäneet mitään muuta kuin kaksi pelästynyttä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Paljon on toki niitäkin perheitä, joissa vanhempien mielestä ei ole mitään ongelmaa, kaikkien muiden mielestä on. Ollaan promillen tai parin kännissä, mutta silti omasta mielestä täysin ok toimintaa. Raivotaan, satutetaan tai kohdellaan kylmästi. Ja sitten käytetään perusteluna sitä, että lapsi itse ei halunnut huostaanottoa, sijoitusta tms. Nekin lapset, joita hakataan tai käytetään hyväksi, ovat lojaaleja vanhemmilleen. Se ei tarkoita, että heidän olisi hyvä jäädä asumaan vanhempiensa kanssa. Jokainen lapsi on peloissaan tai itkee kun haetaan kotoa pois, vaikka vanhempi olisi juuri hakannut.

On varmasti tuollaisiakin perheitä, mutta omani ei ainakaan ollut sellainen, ongelmia meidän perheellä oli ainoastaan sossutanttaroiden ja muiden jäävien henkilöiden mielestä, mutta ei kenenkään läheisen saati oman itsemme mielestä.

Meillä ei raivottu, lyöty saati oltu kylmiä, lapsia ei hakattu tai muutenkaan kaltoinkohdeltu.

Itkua ja pahaa mieltäkin lapsilla tuli vasta siinä vaiheessa, kun jäävit tanttarat tuli ja "pelasti" selvittämättä edes oliko heillä mitään todellista hätää vai ei, repien heidät voimaa käyttäen autoihinsa kuin jotkut saamarin beduiini-kaapparit.

Kokoajan ovat halunneet vain takaisin kotiin, vieläkään he eivät koe kodin olevan mitenkään sellainen paikka missä eivät voisi olla ja elää, siitä kaikesta lahjonnasta, maanittelusta ja aivopesustakin huolimatta mitä siellä lasun päädyssä on heihin kohdistettu jo melkein 2 vuotta.

Eivät ole vieläkään siis "lojaaleja" kaappareilleen ja kääntyneet isäänsä vastaan vaikka kovasti lasu sitäkin on koittanut ihan valehtelemallakin minun sanomisista saavuttaa, ihme juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielivaltaista kyttäystä tuo on, eikä tarjotusta "avusta" voi kieltäytyä, vaikka se olisikin oikeutena. Ei, jos haluaa pitää lapsensa kotonaan. Lisäksi "asiakkuudesta" kestää päästä eroon liki vuoden, vaikkei mitään syytä tai hätää olisi ja sossun virkailijakin sen myöntää. Silti vain oli meilläkin 3-4 kk välein kotikäyntejä ja kyttäystä, vaikka olivat itsekin myöntäneet, että lapsen kehityksessä on kaikki hyvin. Lopulta saimme tuon poikki.

Ja mikä kumman "asiakkuus"? Silloin olen asiakas jos menen kauppaan ostoksille tai ravintolaan syömään, en silloin kun sossu-gestapon mustatakkinen kaksikko tunkee kotiini käynnille.

Meillekin tehtiin kiusallaan lasu vielä myöhemmin, ja vaikka se oli selvästi perätön, niin sekin piti sitten selvittää ja lähteä siitä, että meissä vanhemmissa oli jotain vikaa.

Meidän ainoa syntimme vanhempina on ollut se, että toisella vanhemmista on fyysistä pysyvää vammaa, joka estää tietyt vauvan hoitotoimenpiteet (jotka toinen vanhempi teki, plus avustaja auttoi toista vanhempaa tarvittaessa). Tämmöistäkin piti kytätä, vaikka kaikki sujui hyvin, vauva kasvoi isoksi ja mikään ei vanhemmuutta rajoita sen enempää.

Täysin samaa mieltä kanssasi! Ja tosiaan valitettavaa kyttäystä ja "asiakkuutta" kun oikeasti ei oikeasti tarvitsi apua. Tai siis asiat verhoillaan auttamiseksi asioissa, joissa perhe muka tarvitsee apua.

Asumme maalla ja lapset soittivat minulle töihin lähes hädissään, että pihallamme pyörii muutama outo ihminen, jota eivät ole ennen nähneet. Näin heitä on ohjeistettu toimimaan. Eli pysymään sisällä ja ulko-ovi on lukossa. Myöhemmin kävi ilmi, että sossunaiset olivat ilmoittamatta tulleet pihallemme haahuilemaan, koska heillä on siihen oikeus. Perustelivat asiaa sillä, että heillä on laillinen oikeus tehdä yllätyskäyntejä. Ymmärrä tämän mutta olivat juuri käyneet sovitulla tapaamisella lasten koulussa ja meillä kotona. Mitähän odottivat löytävänsä? Eivät löytäneet mitään muuta kuin kaksi pelästynyttä lasta.

Ei niillä ole oikeutta tunkeutua ihmisten koteihin. Mikään viranomainen ei saa tuosta vain mennä ihmisten koteihin. Jopa poliisi tarvitsee siihen kotietsintäluvan.

Vierailija kirjoitti:

Paljon on toki niitäkin perheitä, joissa vanhempien mielestä ei ole mitään ongelmaa, kaikkien muiden mielestä on. Ollaan promillen tai parin kännissä, mutta silti omasta mielestä täysin ok toimintaa. Raivotaan, satutetaan tai kohdellaan kylmästi. Ja sitten käytetään perusteluna sitä, että lapsi itse ei halunnut huostaanottoa, sijoitusta tms. Nekin lapset, joita hakataan tai käytetään hyväksi, ovat lojaaleja vanhemmilleen. Se ei tarkoita, että heidän olisi hyvä jäädä asumaan vanhempiensa kanssa. Jokainen lapsi on peloissaan tai itkee kun haetaan kotoa pois, vaikka vanhempi olisi juuri hakannut.

Vanhempien pitäisi olla yli-ihmisiä. Edes raivota ei saa, teki lapsi mitä tahansa.

Olen psykologi ja joitakin vuosia sitten olin yhteydessä yhden nuoren vanhempaan. Hän kertoi suu vaahdossa kuinka kaikki ongelmat alkoivat vasta kun lasu vei nuoren, kotona olisi pystytty estämään päihdekokeilut yms. Pari vuotta myöhemmin nuori oli itse valmis puhumaan kokemuksistaan. Taustalla aivan järkyttävää perheväkivaltaa. Mutta silti oli lasu varastanut vanhempien mielestä lapset.