Mies ei halua tasata vanhempainvapaan tuloja

No ihan oikein. Mamma on hyvä ja menee töihin vaan jos ei kelpaa.

Mistä näitä saatanan miehen siivellä loisivia naisia vaan aina kaivautuu esiin, ja miksi tuollasia vielä 2023 peukutellaan?

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä saatanan miehen siivellä loisivia naisia vaan aina kaivautuu esiin, ja miksi tuollasia vielä 2023 peukutellaan?

Se on mies joka loisii naista jos se luulee tosiaan, että joku hoitaa hänen lapsiaan puoli-ilmaiseksi ja vielä maksaa siitä että menettää tulojaan. On röyhkeys huipussaan kun toinen on jo luopumassa osasta eläkettään ja omasta urakehityksestään hänen mukuloidensa takia. Kyllä ne tulot vaan lapsiperheessä tasataan eikä sillä aikaa ole mitään miehen tuloja jos lapsia hoidetaan kotona, ne on kaikkien tulot silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

äijä kirjoitti:

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

Vielä useammin naisen raha on perheen rahaa ja miehen raha miehen rahaa. Ainakin lapsiperheissä.

Paskat. Ei sillä naisella ole rahaa, siitähän nämä tilanteet syntyy. He elävät kuvitteellisella *daisin jos kävisin töissä* rahalla.

Kenelläkään ei ole rahaa hoitovapaalla, kun tulojakaan ei ole. Olet sinä aikamoinen valopää.

Kyllä ne hoitovapaalaisen rahat yleensä menee ihan 100% perheen elatukseen. Samalla kun toisella perheessä jää rahaa muuhunkin. Reilua? Yhteisen lapsen hoidosta kuitenkin on kyse.

Mut AP:n tilanteessa ei puhutakaan hoitovapaasta, vaan ansiosidonnaisen päivärahan vanhempainvapaista. Hoitovapaa on ihan eri keskustelu sit vielä siinä mielessä, että silloin kotiin jäävän tulot tippuvat ihan tosi reippaasti vielä lisää.

Mutta jos nyt kuvitellaan, että AP on saanut säästettyä vaikka 250 euroa kuussa töissä ollessaan. Kun hän jää (ensin synnytys- ja sitten) vanhempainvapaalle, hänen tulonsa tippuvat vaikka 500 euroa. Tällöin siis pitääkseen entisen tulotasonsa, AP tarvitsee säästöistä joka kuukausi sen noin 250 euroa.

AP:n puolisolla on suunnilleen sama palkka kuin AP:lla, ja myös suunnilleen sama elintaso sekä oletetaan myös, että menot, koska pariskuntaa/perheenä asutaan ja kulut laitetaan puoliksi. Myös AP:n puolisolla jää siis säästöön noin 250 euroa kuussa. AP:n jäädessä vanhempainvapaalle puolison tuloihin ei tule muutosta, vaan hän saa säästettyä edelleen sen 250 euroa kuussa ja pidettyä elintasonsa.

Lopputuloksena AP joutuu siis joko syömään säästöjään taikka karsimaan niistä kuluista jotka eivät ole yhteisiä se 250 euron verran, kun taas mies voi kuluttaa vanhaan malliin ja säästää. Perheeseen syntyy kaksi eri elintasoa, ja se ei ole reilua.

Jos AP:n puoliso aikoisi pitää vanhempainvapaasta puolet, kuten ennen raskautta oli puhe, tämä ei tietenkään olisi mikään ongelma, koska tulonmenetys tasaantuisi vauvavuoden kuluessa. Mutta mies onkin nyt päättänyt, että hän ei haluakaan olla vapailla kuin "pakollisen" määrän (sen, mikä on vain isän käytettävissä), vaikka haluaa, että lapsi hoidetaan yksivuotiaaksi asti kotona. Koska hän ei halunnut myöskään kompensaatiota tai menojen tasausta, olisi AP:n siis pitänyt omista kuluistaan tai säästöistään maksaa tulonmenetystä noin puoli vuotta enemmän kuin puolison.

No, tämä tilanne ratkesi sillä, että puoliso myöntyi kompensaatioon. Eli kun AP jää vanhempainpäivärahalle, mies maksaa AP:lle puolet tulonmenetyksestä (joka kuvitteellisesta esimerkissä oli sen 500) eli 250 euroa kuussa. Kumpikaan ei saa rahaa säästöön, kumpikaan ei käytä säästöjään, elintaso säilyy molemmilla. Kun mies aikanaan jää vanhempainvapaalle, AP kompensoi hänen tulonmenetystään vastaavasti. Ihan reilu peli.

En mä tiedä, olisiko kukaan tässä ketjussa eri mieltä (paitsi ne naiset, joille on kunnia-asia ottaa taloudellisesti takkiin vauvavuodesta ja ne miehet, joille on kunnia-asia, että eivät käytä penniäkään jälkikasvuunsa), jos puhuttaisiin samasta asiasta.

250€ sillä isällä menee heittämällä kuussa kuluihin, täysin naurettavaa lähteä tollasesta summasta valittamaan.

Mihin kuluihin ne sillä isällä menee sen enempää kuin äidilläkään, jos kulut maksetaan puoliksi?

Miksi naisen on naurettavaa lähteä valittamaan "tollasesta summasta", mutta miehen on ihan ok nuuksilla sen suhteen?

Ei kukaan laske kuluiksi muuta kuin asumiskulut. Tuo summa on pienehkö jo vkobudjetiksi perheessä. Pari kauppareissua.

Kun niillä kuluilla nyt ei ole tässä mitään merkitystä, vaan sillä, että lapsen vaikutus kummankin vanhemman talouteen on sama. Jos yhteiset kulut maksetaan puoliksi, kumpikin vastaa omista kuluistaan ja normaali tilanteessa tienataan saman verran, tuo rautalangasta väännetty 250e kompensaatio tuossa esimerkissä on hyvä tapa jakaa vauvan taloudellinen vaikutus molemmille.

En kerta kaikkiaan käsitä, miten tuo voi olla joillekin niin vaikea hahmottaa.

Vauvan taloudellinen vaikutus on tasan ne kauppakulut. Kukaan perheellinen ei jaa kauppakuluja tasan. Kun puhutaan kuluista, puhutaan asumiskuluista.

Vauvan taloudellinen vaikutus ei todellakaan ole mikään kauppakulu. Vauvan kotihoito maksaa sen verran, mikä on kotiin jäävän palkan ja perhevapaapäivärahan erotus. Meillä tuo oli 3000euroa/kk. Jos kumpikin on yhtä pitkän aikaa pois työelämästä yhteisen vauvan vuoksi, tasaantuu summa tietysti sitä kautta. Jos sovitaan, että vain toinen on koko vauvavuoden kotona, täytyy tuo taloudellinen vaikutus tasata.

Tuon lisäksi moni mies myös kompensoi vaimonsa eläkekertymään vauvan vuoksi tulevan loven, jos ei itse jää vastaavaksi ajaksi kotiin.

No sit et tee lapsia jos palkkasi on sulle tärkeämpi. Puoliso ei ole mikään palkanmaksaja. Lapsesi on varmasti tyytyväinen kun katkeroidut palkastasi.

Miksi se puoliso (mies) saa tehdä lapsia, vaikka raha (se, ettei joudu osallistumaan lapsen hoidosta johtuviin rahallisiin menetyksiin) on sille tärkeämpää kun lapsi?

Nainen ottaa ihan pelkästään synnytyskynynsä takia takkiin työuransa suhteen (teki siis lapsia tai ei), miksi sen synnytyskyvyn takia täytyy ottaa taloudellisesti takkiin myös perheen sisällä, kun perhe päätetään perustaa?

Siksi että kun olet lapsen kanssa kotona, et ole töissä ja saa palkkaa. Lapsikin ymmärtää näin yksinkertaisen asian. Jos et ole valmis paljattomuuteen, et jää kotiin. Lisäänny vain sellaisen miehen kanssa, joka jää kotiin, jos et sitä itse halua tehdä ja pakko on lapsia saada.

Mä oon lisääntynyt sellaisen miehen kanssa, joka ymmärtää, että perheen perustaminen on yhteinen asia, ja siitä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset koskevat myös häntä. Siitä on keskusteltu, mihin meillä on perheenä varaa ja mihin ei, siitä ei koskaan, huomioidaanko perheen budjetoinnissa vanhemmuudesta (ja muista yhteisistä päätöksistä) johtuneet tulonmenetykset. On ollut itsestään selvää, että myös työssäkäyvän vanhemman on oltava valmis kotona lapsia hoitavan palkattomuuteen ja siitä aiheutuvat suurempaan taloudelliseen vastuuseen.

No nimenomaan! Sä et ole vaatinut sun tulonmenetysten kompensointia, eli että miehesi maksaa sulle palkkaa kotona olosta.

Ei mun ole tarvinnut, koska mies ei ole koskaan vaatinut, että mä maksan puolet meidän perheen menoista. Jos se olisi alkanut vaatia sellaista, mun olisi totta kai pitänyt sanoa, että "Hei, tää ei ole reilua, että mun taloudellinen tilanne on heikentynyt sen takia, että hoidan yhteisiä lapsia kotona, ja sä vaadit mua osallistumaan menoihin puoliksi. Jos haluat että maksan puolet perheen menoista, sun täytyy osallistua jotenkin tämän heikentyneen taloudellisen tilanteen kantamiseen. Jaetaanko lasten hoito kotona tulevaisuudessa puoliksi, jolloin mulla on myös mahdollisuus saada ansiotuloja, vai hyvitätkö mieluummin mulle osuutesi lasten kotihoitoon liittyvistä ansionmenetyksistä?" D'oh!

Älä nyt yritä muuttaa mustaa valkoiseksi, kun sunkin mielestä työssä käyvän vanhemman kuuluu kompensoida kotona lapsia hoitavalle vanhemmalle ansionmenetyksiä. Se tekniikka, millä se tehdään, on täysin yhdentekevä ja pariskunnan yhdessä sovittavissa. (Sanotaan nyt varmuuden vuoksi vielä kerran, että tyypillisin tapa taitaa olla jakaa menot suhteessa tuloihin. Jos näin ei tee, täytyy jakaa tulot suhteessa menoihin. Eli maksaa kompensaatiota.)

Ei kulujen suurempi osuus ole tulonmenetyksen korvaus vaan yksinkertaisesti sitä että pikkusen vaikea on laskuja maksaa, jos niihin ei ole rahaa.

Jos yhdessä katsotaan että molemmat voivat edelleen maksaa puolet kuluista, silloin se on ihan ok sopimus sekin. Tulojen jakaminen suhteessa menoihin on ihan älytön ajatus.

Ei vanhempainpäivärahalle jääminen tarkoita välttämättä sitä, ettei kotiin jäävällä vanhemmalla olisi varaa maksaa puolia perheen pakollisista kuluista, siis tyyliin asumisesta ja ruuasta yms. Mutta se saattaa silti tarkoittaa sitä, että sille kotiin jäävälle vanhemmalle ei jää rahaa käytettäväksi ei-välttämättömään tai ei-tarpeelliseen, koska päiväraha on pienempi kuin palkka. Ja se ei ole reilua, että samaan aikaan töissä käyvällä vanhemmalla, jolla kuitenkin on velvollisuus osallistua jotakuinkin tasapuolisesti lapsen huoltamiseen, on edelleen rahaa säästää ja kuluttaa myös niihin hupeihin, mutta hän kokee, että hänellä ei ole velvollisuutta jotenkin osallistua siihen, että se yhteinen lapsi on aiheuttanut tulonmemetystä puolisolle.

Ni voi voi taas. Hupinsa maksaa jokainen itse eikä aikuinen perheellinen edes kuluta rahojaan mihinkään typeräön huvitukseen.

Huvinsa voi jokainen maksaa itse, sillä oletuksella, että perheen pakolliset menot jaetaan tasapuolisesti niin, että molemmilla vanhemmilla jää rahaa omien huvitusten maksamiseen yhtä lailla (eikä kotona oleva vanhempi joudu tulojen alenemisen takia jättämään hupeja hankkimatta, kun samaan aikaan työssä käyvällä vanhemmalla on varaa huvitella. Ei huvitukset ole typeriä, vaan ne on erittäin suuri voimavara arkeen. Esimerkiksi harrastukset on huvituksia. Mä olen myös matkustanut kavereideni kanssa puolison rahoilla (ja puoliso on sillä aikaa huolehtinut lapsista), mut jokainen toki tyylillään. Musta ei ole puoliso halunnut onnetonta kotiorjaa, enkä ole ennen tajunnut, kuinka onnekas olenkaan.

Minä olin 2,5 vuotta kotona lapsen kanssa. Mies luonnollisesti maksoi enemmän talouden kuluista. Matkusteltiin myös paljon tuona aikana, vauvavuonnakin käytiin kolmella ulkomaan lomalla. Oli ihanaa aikaa, kun ei ollut niin aikatauluja eikä tarvinnut miettiä mitään koulujen loma-aikoja. En ymmärrä miksi aikuiset ihmiset ennemmin kinaavat rahasta perheellistyessään, kun voisivat nauttia elämästään tuoreena perheenä. 

Varmaankin siksi kun on alunperinkin pariuduttu väärän ihmisen kanssa, jolla ei ole samat arvot kuin itsellä. Pihiys näkyy jo suhteessakin ennen lapsia, kaikki eivät vain huomaa sitä tai halua huomata.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on jotenkin huvittavaa tuo naisten vaatima valikoiva tasa-arvo jossa kaikki pitää mennä tasan puoliksi jos siittä on helpotusta naisen elämään mutta niissä asioissa jossa miehelle tulisi helpotusta niin niissä ei tarvita tasa-arvoa kun niissä hyötyy puhtaasti naiset

Kumpi pitää lapsilisän.

Ei kannata perustaa perhettä jos näet itsesi yksilönä ja olet kyvytön tiimipelaaja. Perheessä ei ole minää, siellä on vain me. Kaikki rahat on yhteisiä. Sitä yksilöllisyyttä voi sitten harjoittaa erillissuteissa, suhteiluissa ja kahden aikuisen sinkkutalouksissa joissa ei olle sitouduttu yhteiseen tulevaisuuteen vaan eletään itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on jotenkin huvittavaa tuo naisten vaatima valikoiva tasa-arvo jossa kaikki pitää mennä tasan puoliksi jos siittä on helpotusta naisen elämään mutta niissä asioissa jossa miehelle tulisi helpotusta niin niissä ei tarvita tasa-arvoa kun niissä hyötyy puhtaasti naiset

Kumpi pitää lapsilisän.

Lapsilisä on lasten elatukseen, lapset pitää lapsilisän kun niitä vaatetaan ja ruokitaan sillä lisällä.

Ei ole loisimista tai laiskottelua, jos hoitaa yhteistä lasta kotona!

Mies maksaa puolet kuluista ja ansionmenetyksestä, tai hän voi aamulla huomata olevansa ainoa paikalla oleva aikuinen ja ennen töihin lähtöä soitella lapsenvahtia, jonka maksaa itse. Osa palkasta menee lasta hoitavalle vaimolle tai kalliimmalle lapsenvahdille, muita vaihtoehtoja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä saatanan miehen siivellä loisivia naisia vaan aina kaivautuu esiin, ja miksi tuollasia vielä 2023 peukutellaan?

Eikö se ole naisen kustannuksella loisimista, kun naiselle teettää ja hoidattaa lapset, naisen kustannuksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on jotenkin huvittavaa tuo naisten vaatima valikoiva tasa-arvo jossa kaikki pitää mennä tasan puoliksi jos siittä on helpotusta naisen elämään mutta niissä asioissa jossa miehelle tulisi helpotusta niin niissä ei tarvita tasa-arvoa kun niissä hyötyy puhtaasti naiset

Kumpi pitää lapsilisän.

Ei sitä kumpikaan pidä. Se on tarkoitettu lasten elatukseen, vaikka varakkaimmat säästävät sitä lasten käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

No ihan oikein. Mamma on hyvä ja menee töihin vaan jos ei kelpaa.

Mammahan voi mennä töihin vaikka suoraan synnäriltå, mutta maksaako se mies sitten sille vastasyntyneelle hoitajan? Mihinkään päiväkotiin ton ikäistä ei oteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihiys näkyy jo suhteessakin ennen lapsia, kaikki eivät vain huomaa sitä tai halua huomata.

Tässä voi olla sama ilmiö kuin alkoholismissa, pettämisessä ja väkivaltaisuudessa. Nainen ajattelee sinisilmäisesti, että "kyllä mies muuttuu sitten kun ..."  ja se sittenkun tarkoittaa yhteisten lasten syntymää. Useimmat erehtyvät.

Olin hoitovapaalla 3 vuotta ja ei ongelmia rahan köytön suhteen, koska mies automaattisesti maksoi kaikki laskut, joten minulle jäi vielä säästöön osa kotihoidontuesta joka kuukausi, näin sen pitääkin mennä jos äiti uhriutuu ja hoitaa lasta kotona. Ei mitään järkeä omia säästöjä tuhlata silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on miehesi valinta ja hänellä on ilmeisen pätevät perusteet siihen olemassa.

Sinun kokemisesi on vain sinun kokemisesi ja perustuu sinun omiin tunteisiisi sekä motiiveihisi ja näin ollen ovat vailla faktapohjaa.

Mistäs sinä pystyt näin vähäisin tiedoin päättelemään, että on ilmeisen pätevät perusteet? Oikeus toki on, mutta että ihan pätevät perusteet?

Fakta se on sekin, että äitiys köyhdyttää naista aina joka tapauksessa. Jos sitä mies hieman kompensoi vanhempainvapaan aikaisena kuluihin osallistumisena.

Äitiys on oma valinta.

Ns. vapaaehtoistyötä.

Eikä se nyt niin tolkuttoman pitkä aika ole olla pois työelämästä, ellet nyt ihan kokonaan meinaa kokopäivämammaksi heittäytyä.

Vanhemmuus on oma valinta ja onneksi vanhempainvapaat jakaantuu jatkossa tasan.

Vierailija kirjoitti:

Olin hoitovapaalla 3 vuotta ja ei ongelmia rahan köytön suhteen, koska mies automaattisesti maksoi kaikki laskut, joten minulle jäi vielä säästöön osa kotihoidontuesta joka kuukausi, näin sen pitääkin mennä jos äiti uhriutuu ja hoitaa lasta kotona. Ei mitään järkeä omia säästöjä tuhlata silloin.

Oli miten oli, sana " uhriutuminen" on kummallinen, kun kyseessä on perheen oma lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä saatanan miehen siivellä loisivia naisia vaan aina kaivautuu esiin, ja miksi tuollasia vielä 2023 peukutellaan?

Sinä elätät perheesi jos nait naisesi paksuksi eikä veronmaksajat maksa elatusmaksuja. 

Kuka on muka siivelläeläjä jos on yhteinen kakara tullut. 

Järkyttävän paljon elatus velvollisia jättää maksunsa maksamatta ja kuinka kalliiksi se tulee veronmaksajille. 

Tästä ongelmasta ei puhuta ollenkaan, veron maksajille jääneistä elatusmaksuista. Kuinka paljon näitä on työttöminä nostelemassa tukia ja jättäen kaikki elatusmaksunsa veronmaksajille.

Jos mies haluaa kaiken puoliksi, niin sitten todella laitatte kaiken puoliksi: Sinä hoidat puolet kuluista ja puolet lapsen hoidosta ja mies maksaa puolet kuluista ja puolet lapsen hoidosta. Jos mies ei hoida osuuttaan lapsen hoidosta, hän maksaa sinulle puolet lastenhoitajan palkasta eli puolet 2402 €/kk. Kaikesta ylimääräisestä palvelusta miehelle siivous, kokkaus ym mies maksaa ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanottuna mies ei halunnut antaa tienestejään naiselle vain sen takia kun nainen yksin päätti hankkia lapsia.

Tällaiset kommentit saavat satoja alapeukkuja vaikka useissa tapauksissa asia on nimenomaan juuri näin. Lapsi on lähinnä naisen agendalla oleva asia, johon mies taivutellaan ja mies suostuu koska haluaa jatkaa suhdetta ja saada seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies haluaa kaiken puoliksi, niin sitten todella laitatte kaiken puoliksi: Sinä hoidat puolet kuluista ja puolet lapsen hoidosta ja mies maksaa puolet kuluista ja puolet lapsen hoidosta. Jos mies ei hoida osuuttaan lapsen hoidosta, hän maksaa sinulle puolet lastenhoitajan palkasta eli puolet 2402 €/kk. Kaikesta ylimääräisestä palvelusta miehelle siivous, kokkaus ym mies maksaa ylimääräistä.

Toki osa näistä on miesvihaisia provoja, mutta tänä päivänä moni nainen ajattelee ikävä kyllä juuri näin. Naiset ovat täysin älyvapaalla voimaantumisellaan paskoneet ydinperheen totaalisesti, ja tehneet avioliitosta ja perheen perustamisesta miehelle todella paskan diilin ja suorastaan ansan. Yli puolet suhteista päättyy eroon, erossa äiti on etuoikeutetussa asemassa ja miehestä tehdään - kas kummaa - taas kerran maksaja.