Mies ei halua tasata vanhempainvapaan tuloja

Yhteinen talous, yhteinen lapsi = yhteiset menot JA tulot.

Jos ei halua rakkaimpiaan eli perheenjäseniään elättää, he eivät ole mitään rakkaimpia, vaan jotain korkeintaan sukulaisia, ei edes kovin läheisiä.

Jos haluaa pitää kaikki tienaamansa rahat itsellään, ei pidä yhdistää omaa talouttaan kenenkään kanssa, eikä varsinkaan tehdä itsellee perillisiä. Ne perilliset kun kirjaimellisesti saa sun rahat kun sinä heität lusikan nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen talous, yhteinen lapsi = yhteiset menot JA tulot.

Jos ei halua rakkaimpiaan eli perheenjäseniään elättää, he eivät ole mitään rakkaimpia, vaan jotain korkeintaan sukulaisia, ei edes kovin läheisiä.

Jos haluaa pitää kaikki tienaamansa rahat itsellään, ei pidä yhdistää omaa talouttaan kenenkään kanssa, eikä varsinkaan tehdä itsellee perillisiä. Ne perilliset kun kirjaimellisesti saa sun rahat kun sinä heität lusikan nurkkaan.

Jossain määrin samaa mieltä, mutta kyllä kummallakin saa olla myös omia menoja ja ne tulotkin voi pääasiassa pitää omalla tilillään ja omissa sijoituksissaan SEN JÄLKEEN kun perheen yhteiset kulut (mukaan lukien lapsen kotihoito vaikkapa puolison toimesta) on maksettu. Tarkoitan siis sitä, että jos toinen on yhteisen lapsen hoidon vuoksi kotona, niin kyllä se työssäkäyvä varmistaa, ettei toiselle tulee mitään lovea säästöihin, jos itselläkään ei tule. Mutta jos ylimääräistä jää, niin saa sitä olla sitten niitä omiakin kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on miehesi valinta ja hänellä on ilmeisen pätevät perusteet siihen olemassa.

Sinun kokemisesi on vain sinun kokemisesi ja perustuu sinun omiin tunteisiisi sekä motiiveihisi ja näin ollen ovat vailla faktapohjaa.

Mistäs sinä pystyt näin vähäisin tiedoin päättelemään, että on ilmeisen pätevät perusteet? Oikeus toki on, mutta että ihan pätevät perusteet?

Fakta se on sekin, että äitiys köyhdyttää naista aina joka tapauksessa. Jos sitä mies hieman kompensoi vanhempainvapaan aikaisena kuluihin osallistumisena.

Äitiys on oma valinta.

Ns. vapaaehtoistyötä.

Eikä se nyt niin tolkuttoman pitkä aika ole olla pois työelämästä, ellet nyt ihan kokonaan meinaa kokopäivämammaksi heittäytyä.

Kyllä, äitiys on oma (mutta myös luonnon) valinta, silloin kun nainen on yksin tekemässä lasta, mutta parisuhteessa, ja elettäessä samassa taloudessa siitä päättää sekä synnyttäjä että siittäjä. Parisuhteessa lasta ei tehdä yksin, lapsella on puolet geeneistä siittäjältä, yleensä se siittäjä on se parisuhteen toinen osapuoli.  Eli, se lapsi on myös siittäjän perillinen, ja puoliksi hänen lapsensa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Samassa taloudessa asuessa synnyttäjä, siittäjä ja heidän lapsensa muodostaa perheen, eli yhden talouden, ei kahta. Lapsia ei ole mikään pakko siittää. Jos niin päättää tehdä, niin silloin on velvollisuus huolehtia siitä siittämästään lapsesta yhtä paljon kuin synnyttäjäkin.

Olen 50-50-tyylin kannattaja ja miehen kanssa lapsettomana parina maksamme kaiken tasan puoliksi. En kuitenkaan ikinä suostuisi tuohon, että yhteisen lapsen hankkiminen köyhdyttäisi vain minua.

Aapeen on kai nyt myöhäistä parkua. Mies on kyllä törkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen talous, yhteinen lapsi = yhteiset menot JA tulot.

Jos ei halua rakkaimpiaan eli perheenjäseniään elättää, he eivät ole mitään rakkaimpia, vaan jotain korkeintaan sukulaisia, ei edes kovin läheisiä.

Jos haluaa pitää kaikki tienaamansa rahat itsellään, ei pidä yhdistää omaa talouttaan kenenkään kanssa, eikä varsinkaan tehdä itsellee perillisiä. Ne perilliset kun kirjaimellisesti saa sun rahat kun sinä heität lusikan nurkkaan.

Jossain määrin samaa mieltä, mutta kyllä kummallakin saa olla myös omia menoja ja ne tulotkin voi pääasiassa pitää omalla tilillään ja omissa sijoituksissaan SEN JÄLKEEN kun perheen yhteiset kulut (mukaan lukien lapsen kotihoito vaikkapa puolison toimesta) on maksettu. Tarkoitan siis sitä, että jos toinen on yhteisen lapsen hoidon vuoksi kotona, niin kyllä se työssäkäyvä varmistaa, ettei toiselle tulee mitään lovea säästöihin, jos itselläkään ei tule. Mutta jos ylimääräistä jää, niin saa sitä olla sitten niitä omiakin kuluja.

Luonnollisesti. Ei yhteinen talous tarkoita sitä että pitäisi kaikki rahat mennä samalle tilille, useimmiten on omat tilit ja yhteinen taloustili. Jos rahaa ei kummallakaan tule erityisen paljon, eli kummallakaan ei jää ylimääräistä rahaa talouden ja omien normaalien menojen jälkeen, ei ole väliä onko mitään yhteistä tiliä, koska kaikki rahat menee kuitenkin, ja koko perheen elintaso pysyy samana.

Kai mies ymmärtää, että nykyään isälle on korvamerkitty ihan yhtä monta vanhempainvapaapäivää kuin naiselle? Milloin mies aikoo omat vanhempainvapaansa pitää, toki puolettalouden kuluista maksaen?

Ap tässä:

Eli siis raskaana olen ja mies aina sanonut haluavansa olla lapsen kanssa kotona. Nyt kuitenkin puhui että olisi vain sen 3kk ja loput olisin minä. Että näistä on puhuttu, mutta ei nyt mitään sopimuksia tai yksityiskohtia puhuttu. Lapsi siis on myös ihan tekemällä tehty avioliittoon, ettei todellakaan mikään "oma projekti". Olen myös aina kannattanu 50-50 taloutta, mutta vanhempainvapaalle se ei minusta kuulu, sillä yhteistä lastahan siinä hoidetaan

Et todellakaan suostu tuohon. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Se on miehesi valinta ja hänellä on ilmeisen pätevät perusteet siihen olemassa.

Sinun kokemisesi on vain sinun kokemisesi ja perustuu sinun omiin tunteisiisi sekä motiiveihisi ja näin ollen ovat vailla faktapohjaa.

Entäpä se yhteinen rakkauven hetelmä? Tuskin tässä on neitseellinen sikiäminen tapahtunut. Hra voi sitten varmaan itse jäädä vanhempainvapaalle. Ja vastaavasti rouva kattaa pääosin perheen kulut. Harmittavasti usein vaan mies tienaa perheessä paremmin kuin nainen, näin oli myös meillä. Mutta perhe kun päätettiin perustaa, periaatteena oli että ollaan "Korhonen Oy Ab". Myös tulojen ja menojen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä:

Eli siis raskaana olen ja mies aina sanonut haluavansa olla lapsen kanssa kotona. Nyt kuitenkin puhui että olisi vain sen 3kk ja loput olisin minä. Että näistä on puhuttu, mutta ei nyt mitään sopimuksia tai yksityiskohtia puhuttu. Lapsi siis on myös ihan tekemällä tehty avioliittoon, ettei todellakaan mikään "oma projekti". Olen myös aina kannattanu 50-50 taloutta, mutta vanhempainvapaalle se ei minusta kuulu, sillä yhteistä lastahan siinä hoidetaan

Antaisin lapsen adoptioon mieluummin kuin jäisin hellan ja nyrkin väliin.

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Lapsen äidin ei kuulu käyttää säästöjään perheen elatukseen lapsen saatuaan. Säästöillä on muuta käyttöä tulevaisuudessa. Vai onko mies kateellinen säästöistä? Näinkin voi olla.

Isän kuuluu hoitaa osuutensa vaikka olisi kuinka pihi. Normaalisti näistä asioista ei tule edes kiistaa vaan on itsestään selvyys, että enemmän tienaava maksaa enemmän, kun äiti ei voi olla töissä. Uutta äitiä ei saa stressata raha-asioilla, hänellä on pieni yhteinen elämäntaimi hoidettavaan ja lapsi vaistoaa äidin stressin. Ei hyvä kenellekään osapuolelle, eikä ainakaan sille pikkuiselle.

Mistä tämmöinen käsitys nykymiehillä on, että kaikki pannaan puoliksi ja vain heidän kuuluu saada rahaa säästöön. Tulevaa eroa varten piilotili?

Tai nämä oudot kysymykset palstalla, kun aviopari elää kahta eri elintasoa samassa taloudessa. Minulla on ollut juuri äärimmäisen kateellinen ja kitsas avomies, joka ei kertonut omaa tulotasoaan. Hän vaati kaikki tasan puoliksi. Kauppakuitit piti puolittaa ja hän saattoi sanoa jostain ostoksesta, ettei sitten osallistu siihen. Sitä ennen ostettiin vuorokuukausin kauppaostokset. Parin kuukauden päästä sain haukut, että junailen ovelasti aina hänen ostovuorolleen Oivariinin.

Niinpä niin, erohan siitä tuli ja mikä helpotus!!!

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Joo, toi on varmasti ihan hyvä kaava, millä laskea. Tätä itsekin yritin ehdottaa, mutta exä totesi, ettei hän nyt mulle ala mitään maksamaan. Eron jälkeen totesi, että olisihan hän nyt maksanut, jos se siitä on kiinni (kun yritti uida takaisin). Joo, ei tartte enää. Olin siinä vaiheessa jo takaisin töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Joo, toi on varmasti ihan hyvä kaava, millä laskea. Tätä itsekin yritin ehdottaa, mutta exä totesi, ettei hän nyt mulle ala mitään maksamaan. Eron jälkeen totesi, että olisihan hän nyt maksanut, jos se siitä on kiinni (kun yritti uida takaisin). Joo, ei tartte enää. Olin siinä vaiheessa jo takaisin töissä.

Molemmilla on siis suht sama palkkataso, ettei nettona ero ole paljoa. Aiemmin itse tienasin joitain satoja enemmän ja nyt mies. Samalla tavalla tietysti kompensoin miehelle myös hänen tulonmenetyksensä vanhempainvapaan ajalta. Itse myös siis sanoin että minun puolesta voidaan laittaa vapaat ihan täysin puoliksi, mutta hän kai ajattelee nyt käyttävänsä vähän vähemmän kuin minä. Katsotaan miten tämä muotoutuu, nyt alkoi jo vähän lämpenemään asialle.

Paljon laina tai vuokra? Onhan mies laskenut ettei joudu nyt yhtäkkiä muuttamaan? Tuskin. Heitä se silti pihalle. Sinulle jää enemmän rahaa käyttöön.

Yhden lapsen vuorohoito maksaa noin 1500€/kk. Kai olet huomioinut tämän siinä sumassa jota mies sinulle antaa? Vähemmän toki kelpaa jos mies on iltaisin ja viikonloppuisin lapsen kanssa yhtä paljon kuin sinä. Koska eihän se mies voi kuvitella että sinä ilmaiseksi hänen asioitaan hoidat, eihän. Joten totta kai hän on maksamassa sinulle.

En tiedä tuosta ap:n kaavasta, mutta meillä molemmat laittavat 80 % nettotuloistaan taloustilille. Hoitovapaani aikana sinne ei siis montaa kymppiä minulta mennyt. Sieltä maksetaan kaikki muu paitsi "omat huvit".

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekä keskustelleet asiasta jo silloin, kun aloitte suunnitella yhteistä tulevaisuutta?

No en mäkään ihan niin aikaisessa vaiheessa ois tajunnut keskustella.

Enkä tiedä mitä järkeä tuollaisessa kysymyksessä muutenkaan on, korkeintaan ehkä, jos mies olisi muuttanut mielensä.

Tilanne AP:llä on kuitenkin vahvasti päällä, eikä sitä saa perustuisi.

Voisitko AP yrittää perustella miehellesi asiaa? Teet tärkeää kasvatustyötä hänenkin lapsilleen, ja on lastenkin etu, että heidän äitinsä ei köyhdy äitiydestä enempää kuin on pakko.

Näistä asioista PITÄÄ keskustella ENNEN lasten tekoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

En nyt ymmärrä sinun pointtiasi. Tämän tasoituksen jälkeen siis molemmat maksaa 50-50 arjen kuluista. Kumpikaan ei siis halua toisestaan "elättäjää" vaan sen vain että vain vanhempainvapaalla olevan tulotaso ei kärsisi vaan menisi puoliksi molemmille vähentyneet tulot.