Ihmetyttääkö teitä muita ihmiset jotka elävät "rikkaasti" mutta eivät kuitenkaan tienaa paljon?
Tuntuu että lähipiirissä on paljon ihmisiä jotka asuvat uusissa asunnoissa lähellä ydinkeskustaa tai vähän kauempana rivitaloissa/paritaloissa, huonekalut on vähän Ikeaa parempaa, usein on oma auto, jääkaapissa muutakin kuin Rainbowta tai Pirkkaa, usein lomaillaan vähintään kerran vuodessa. Jos on lapsia niin on harrastuksia ja lapsilla merkkivaatteita ja iPhonea ynnä muuta.
Mutta nämä ihmiset joko perusduunarihommissa tai kuitenkin tiedän, että eivät tienaa mitään tähtitieteellisiä summia, bruttopalkat usein 2500-3500 paikkeilla max.
Miten näillä ihmisillä on varaa tuollaiseen? Jotkut heistä vielä eronneita. Toki näissä tilanteissa voi olla että saavat elatusmaksuja, mutta silti.
Itse tienaan bruttona 3500 ja asun yksin, mutta varaa ei ole kuin vanhaan kämppään lähiössä, eipä juuri jää rahaa matkusteluun tai muuhun.
Yksi kaveri on pitkäaikaistyötön, asuu juuri vasta rempatussa kaksiossa, hänelle maksetaan terapiat ja kuntosalit ja kaikki. Eihän hänellä toki paljon rahaa jää käyttöön, mutta tuntuu silti hassulta että hänellä on melkeinpä korkeampi elämänlaatu tekemättä mitään kuin mulla joka tekee taukoamatta töitä mutta silti tuntuu että elän kädestä suuhun.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Siihen nähden miten moni tuntuu olevan pulassa nousevien kustannusten kanssa, epäilen että talous on näissä perheissä vedetty aika tiukille. Asuntolainat tapissa, velkaa autosta, säästöön ei jää mitään.
Joo voi hyvin olla. Sen verran mitä nyt heidän kanssaan olen jutellut ja ymmärtänyt, niin säästäminen ja sijoittaminen ei ole sellainen asia joita heidän taloudessaan mietitään.
Itsellä menee sijoituksiin kuukausittain pieni summa rahaa, ja säästöön silloin kun pystyy.
-AP
Vierailija kirjoitti:
En keskity muiden tekemisiin ja elämisiin.
Ja sinunkin kuuluisi keskittyä vain omaan elämääsi.
Ihmisluonne on utelias. ;)
-AP
Vierailija kirjoitti:
Mun syyt on nämä:
1. Säästäväinen luonne, eikä velkoja ei ole.
2. Isovanhemmat tukee lasten harrastuksia.
3. Auton ostin pienellä perinnöllä, jonka sain.Tukehdu siihen ap.
Kuulostaa hyvältä yhdistelmältä!
Ja enkä tukehdu. :)
-AP
Me ollaan perusduunareita, toinen jopa pienipalkkainen millä tahansa mittapuulla. Olemme molemmat osanneet rahankäytön lapsesta asti, velaksi ei eletä, talolaina maksettu pois "heti" ja mitään muuta ei velaksi ole ikinä hankittu. Näyttää rikkaalta eikä tunnu että oltaisiin pienituloisia, aina voi ostaa sen mitä tarvitsee ja halutessaan sen mitä haluaa.
Elettiin aika niukasti kun oli asuntovelkaa. Lyhennykset oli mitoitettu silloisten hyvin tulojen mukaan. Sitten kun velka alkoi olemaan lopuillaan jäin tyttömäksi. Ei siis eletty komeasti vaikka pärjättiin. Sain lopulta töitä mutta pienemmällä palkalla.
Muutamaa vuotta myöhemmin asuntovelka oli maksettu ja olin perinyt 80t euroa. Yhtäkkiä pystyttiin hoitamaan pari hankintaa, vanhan auton tilalle tuli fiksumpi kulkupeli ja silti vaikka tulot on pienemmät niin lainan loppuminen tarkoitti nettona 700 euroa enemmän kuussa meille molemmille. Ihan vanhoilla kulutustottumuksilla rahaa kertyy. Voidaan vaikka matkustaa joskus. Jokainen hankinta on nyt hinta/laatu-suhteletaan paras niistä mitkä miellyttää, ennen se oli halvin mitä voi ajatella.
Me tienataan miehen kanssa yhteensä n. 3600-4000 brutto (riippuen siitä,kuinka monta sunnuntaita tai muuta pyhää sattuu työpäiville). Meillä on 2014 rakennettu pieni omakotitalo ja kaksi autoa. Mitään ei koskaan ole ostettu osamaksulla tai luotolla, ainut laina on asuntolaina. Rahaa jää joka kuukausi säästöön/sijoituksiin vaikka käydäänkin joskus matkoilla ja syödään aika usein ulkona. Ei tosin asuta pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on eronneena 50-50 äitinä ainakin rikas ex-mies, joka maksaa 80-90 % lasten kuluista vaikka lapsilisät tulee mulle. Ei maksa elareita, kerron vain mitä pitää ostaa. Ollaan hyvissä väleissä ja välillä hän maksaa mullekin lahjuksia tai pyytää mukaan maksamalleen matkalle. Asun vuokralla vaikka voisin ostaa asunnon, mutta 3 lapsen kanssa 2500 bruttotuloilla saan asumistukea ja pystyn säästämään/sijoittamaan rahani paremmin + ei ole kaikki asuntoon sidottuna. Opiskelen monimuoto-opintoina ja tulojen kasvaessa pitää sitten hankkia se asuntokin. Siis ex maksaa lasten harrastukset ja matkat ja vaatteet, tarvikkeet, pitkälti ruoatkin. Mulla menee rahat 1. säästöön ja rahastoihin 2. mersuun 3. matkoihin 4. kauneudenhoitoon 5. harrastuksiini 6. venevuokriin (säästän myös omaa venettä varten mut pitää toki myös harjoitella/testailla rauhassa)
Enkä edes liioittele, mulle osui vain unelmien avioero. Juuri ennen eroa suostuin sovussa allekirjoittamaan avioehdon, ettei mieheltä mene elinkeino. Nyt karma kiittää. 🙏
Kukas sen vuokraa maksaa? Kun yhteiskunta ei sitä 100% maksa ja sadussasi ei ollut mainintaa, että sinä tai ex-miehesi sen maksaisitte?
Ja miten sulla on bruttotuloja jos et edes ole töissä?
Ihan kuva kuvitelma/satu/unelma sulla kuitenkin.
Vastaus on: tuet. Ajattelin itsekin lopettaa töiden tekemisen ja välillä "nostaa" maksamiani veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on eronneena 50-50 äitinä ainakin rikas ex-mies, joka maksaa 80-90 % lasten kuluista vaikka lapsilisät tulee mulle. Ei maksa elareita, kerron vain mitä pitää ostaa. Ollaan hyvissä väleissä ja välillä hän maksaa mullekin lahjuksia tai pyytää mukaan maksamalleen matkalle. Asun vuokralla vaikka voisin ostaa asunnon, mutta 3 lapsen kanssa 2500 bruttotuloilla saan asumistukea ja pystyn säästämään/sijoittamaan rahani paremmin + ei ole kaikki asuntoon sidottuna. Opiskelen monimuoto-opintoina ja tulojen kasvaessa pitää sitten hankkia se asuntokin. Siis ex maksaa lasten harrastukset ja matkat ja vaatteet, tarvikkeet, pitkälti ruoatkin. Mulla menee rahat 1. säästöön ja rahastoihin 2. mersuun 3. matkoihin 4. kauneudenhoitoon 5. harrastuksiini 6. venevuokriin (säästän myös omaa venettä varten mut pitää toki myös harjoitella/testailla rauhassa)
Enkä edes liioittele, mulle osui vain unelmien avioero. Juuri ennen eroa suostuin sovussa allekirjoittamaan avioehdon, ettei mieheltä mene elinkeino. Nyt karma kiittää. 🙏
Kukas sen vuokraa maksaa? Kun yhteiskunta ei sitä 100% maksa ja sadussasi ei ollut mainintaa, että sinä tai ex-miehesi sen maksaisitte?
Ja miten sulla on bruttotuloja jos et edes ole töissä?
Ihan kuva kuvitelma/satu/unelma sulla kuitenkin.
Kela maksaa asumistukea, maksan vuokraa nettotuloistani alle 200 e / kk ja tietenkin olen töissä.
Myös meidän elämämme saattaa näyttää kalliimmalta kuin se on. Esim. olemme lähdössä viikoksi Lappiin. Laskukamoja saa suht edullisesti käytettynä, laskutakiksi otan takin vuodelta 2008 ja hissilippuihin käytetään virikerahaa. Hiihtosukset- ja monot ostin nyt uudet, edelliset olivat vuodelta 2000. Mökkimajoitus jaetaan viiden muun kanssa, joten viikko ei ole kallis per pää. Kun säästää isommissa hankinnoissa, on varaa juoda minttukaakaota kalliissa rinnekahvilassa.
Kotiruokamme on varsin edullista. Spotifysta maksamme, muita suoratoistopalveluita ei ole koskaan ollut. Vaate- ja liinavaatehankintoja tehdään harkiten ja tarpeeseen, kaikki käytetään loppuun ja tarvittaessa korjataan. Sisustusta ei uusita huvin vuoksi. Hiustenleikkuussa käyn 1-2 kertaa vuodessa, mies ei ollenkaan. Kuntosalijäsenyyksiä tms. ei ole.
Merkkihuonekaluja olemme saaneet lapsuudenkodeista. Pyörät, sukset, lumilaudat jne. ovat yläaste-/lukioajalta, jolloin vanhemmat ovat ne ostaneet, nyt osa näistä on tullut käyttöikänsä päähän. Astiat ovat ylioppilaslahjoja. Moni huonekalu ja sisustustavara on sellainen, joka on hankittu ekaan omaan kotiin 15 vuotta sitten. Applen koneet ja puhelimet ovat miehen työsuhdelaitteita, jotka lopulta lunastetaan itselle edullisesti ja tulevat sitten minulle käyttöön. Kaiken kaikkiaan hankintoja tehdään harkiten ja tavaroista pidetään hyvää huolta. Panostetaan materian sijaan elämyksiin.
"Itse tienaan bruttona 3500 ja asun yksin, mutta varaa ei ole kuin vanhaan kämppään lähiössä, eipä juuri jää rahaa matkusteluun tai muuhun"
Kyllä silloin rahan käytössä on ongelmia, jos ei ole varaa kuin vanhaan lähiökämppään.
Jos tienaat bruttona 3500€/kk niin käteen jää kuitenkin 2350-2400€/kk käteen.
Oma palkkani on 3200€/kk ja käteen jää 2250€/kk ja on ihan kiva omistuskämppä, auto ja kesämökki. Ja vielä jää rahaa matkusteluun ja muuhun.
Tämä on kokoomuslaisen provo. Tuo pitkäaikaistyötön-läppä paljasti.
Tunnen ihmisiä, joista ei päälle päin arvaa tulotasoa, mutta siihen on monia eri syitä. Itsellä on pieni palkka (pienempi kuin ap:lla), mutta olen säästäväinen, ja mietin tarkkaan mihin rahani laitan, ja siksi elintaso on aivan tyydyttävä, eikä todellakaan kädestä suuhun. Ap mainitsi jotain huonekalujen hinnoista, eipä ihme siis jos on rahat tiukilla, jos tuollaiseen tuhlaa palkkansa. Toisaalta, jos on ollut jo pitkään työssään, hyvät huonekalut on ostettu jo vuosia sitten, eikä kyllä enää elintasoon vaikuta (kun ei niitä laadukkaita asioita tarvitse vaihtaa). Omistan itse laadukkaita asioita, mutta mitään ei ole shoppailtu kerralla, vaan pikkuhiljaa niitä on elämän varrella kertynyt, huolellisen harkinnan tuloksena.
Sitten tunnen ihmisiä, jotka vaan kuluttavat ja kuluttavat, kokoajan ollaan jonkun villityksen perässä ostamassa ties mitä härpäkettä ja tuotetta laitteista kosmetiikkaan, harrastusvälineistä sisustukseen. Kaikkea ollaan uusimassa kokoajan. Ja nämä samat ihmiset määkivät, kun palkka ei riitä elämiseen (lue tuhlaamiseen). Ei kukaan elänyt tuollaisella tolkuttomalla tavalla yli kymmenen vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on eronneena 50-50 äitinä ainakin rikas ex-mies, joka maksaa 80-90 % lasten kuluista vaikka lapsilisät tulee mulle. Ei maksa elareita, kerron vain mitä pitää ostaa. Ollaan hyvissä väleissä ja välillä hän maksaa mullekin lahjuksia tai pyytää mukaan maksamalleen matkalle. Asun vuokralla vaikka voisin ostaa asunnon, mutta 3 lapsen kanssa 2500 bruttotuloilla saan asumistukea ja pystyn säästämään/sijoittamaan rahani paremmin + ei ole kaikki asuntoon sidottuna. Opiskelen monimuoto-opintoina ja tulojen kasvaessa pitää sitten hankkia se asuntokin. Siis ex maksaa lasten harrastukset ja matkat ja vaatteet, tarvikkeet, pitkälti ruoatkin. Mulla menee rahat 1. säästöön ja rahastoihin 2. mersuun 3. matkoihin 4. kauneudenhoitoon 5. harrastuksiini 6. venevuokriin (säästän myös omaa venettä varten mut pitää toki myös harjoitella/testailla rauhassa)
Enkä edes liioittele, mulle osui vain unelmien avioero. Juuri ennen eroa suostuin sovussa allekirjoittamaan avioehdon, ettei mieheltä mene elinkeino. Nyt karma kiittää. 🙏
Kukas sen vuokraa maksaa? Kun yhteiskunta ei sitä 100% maksa ja sadussasi ei ollut mainintaa, että sinä tai ex-miehesi sen maksaisitte?
Ja miten sulla on bruttotuloja jos et edes ole töissä?
Ihan kuva kuvitelma/satu/unelma sulla kuitenkin.
Kela maksaa asumistukea, maksan vuokraa nettotuloistani alle 200 e / kk ja tietenkin olen töissä.
Juurihan kerroit, että opiskelet.
Vierailija kirjoitti:
Tekevät todennäköisesti useimmat arkipäiväiset asiat itse ostamisen sijaan. Riippuen perhekoosta näin voi säästää helposti muutaman tuhannen euroa vuodessa.
Juuri näin. Ostan suurimman osan merkkivaatteistani kierrätettynä. En syö oikeastaan koskaan ulkona, paitsi työnantajan tukemat lounaat. Valmistan kaikki kotona syötävät ruuat itse edullisista aineksista, jopa leivät leivon yleensä itse.
Minulla on paljon ajettu vanhempi auto, josta ei ole velkaa. Tosin se on kalliimpaa merkkiä ja näyttää ehkä ulospäin arvokkaammalta kuin on.
Olen asunut pitkiä aikoja remontin keskellä, kun remppaan taloani, joka sijaitsee hyvällä alueella, muttei ole todellakaan uusi.
Kesäasuntokin on peritty, alkujaan käytännössä arvoton mutta pitkälti hartiavoimin rempattu.
Treenaan kotona ja luonnossa, en maksa kuntosalijäsenyyksiä tms. En käy elokuvissa tai teatterissa. Elän hyvin säästeliäästi, mutta saatan näyttää äkkiseltään jopa varakkaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on eronneena 50-50 äitinä ainakin rikas ex-mies, joka maksaa 80-90 % lasten kuluista vaikka lapsilisät tulee mulle. Ei maksa elareita, kerron vain mitä pitää ostaa. Ollaan hyvissä väleissä ja välillä hän maksaa mullekin lahjuksia tai pyytää mukaan maksamalleen matkalle. Asun vuokralla vaikka voisin ostaa asunnon, mutta 3 lapsen kanssa 2500 bruttotuloilla saan asumistukea ja pystyn säästämään/sijoittamaan rahani paremmin + ei ole kaikki asuntoon sidottuna. Opiskelen monimuoto-opintoina ja tulojen kasvaessa pitää sitten hankkia se asuntokin. Siis ex maksaa lasten harrastukset ja matkat ja vaatteet, tarvikkeet, pitkälti ruoatkin. Mulla menee rahat 1. säästöön ja rahastoihin 2. mersuun 3. matkoihin 4. kauneudenhoitoon 5. harrastuksiini 6. venevuokriin (säästän myös omaa venettä varten mut pitää toki myös harjoitella/testailla rauhassa)
Enkä edes liioittele, mulle osui vain unelmien avioero. Juuri ennen eroa suostuin sovussa allekirjoittamaan avioehdon, ettei mieheltä mene elinkeino. Nyt karma kiittää. 🙏
Kukas sen vuokraa maksaa? Kun yhteiskunta ei sitä 100% maksa ja sadussasi ei ollut mainintaa, että sinä tai ex-miehesi sen maksaisitte?
Ja miten sulla on bruttotuloja jos et edes ole töissä?
Ihan kuva kuvitelma/satu/unelma sulla kuitenkin.
Kela maksaa asumistukea, maksan vuokraa nettotuloistani alle 200 e / kk ja tietenkin olen töissä.
Väitit: "Mulla menee rahat 1. säästöön ja rahastoihin 2. mersuun 3. matkoihin 4. kauneudenhoitoon 5. harrastuksiini 6. venevuokriin (säästän myös omaa venettä varten mut pitää toki myös harjoitella/testailla rauhassa)"
Eli jotenkin se vuokra unohtui sadusta?
Ja miten Kela maksaa asumistukea jos kuitenkin olet töissä ja tulosi ovat hyvät?
Vierailija kirjoitti:
"Itse tienaan bruttona 3500 ja asun yksin, mutta varaa ei ole kuin vanhaan kämppään lähiössä, eipä juuri jää rahaa matkusteluun tai muuhun"
Kyllä silloin rahan käytössä on ongelmia, jos ei ole varaa kuin vanhaan lähiökämppään.
Jos tienaat bruttona 3500€/kk niin käteen jää kuitenkin 2350-2400€/kk käteen.Oma palkkani on 3200€/kk ja käteen jää 2250€/kk ja on ihan kiva omistuskämppä, auto ja kesämökki. Ja vielä jää rahaa matkusteluun ja muuhun.
Asuntolainan korko sekä yhtiön remonttilainan korko tarkistettiin siinä kohtaa kun Euribor oli aika korkealla.
Tähän kun lisää nousseet hoitovastikkeet niin asumiseen menee tosiaan iso osa nettotuloista, n. puolet.
Tämän lisäksi lähes kaikkien palveluiden hinnat ovat nousseet. Ruuan hinta on noussut huomattavasti, ihan peruskotiruokaan ja hygieniatarvikkeisiin yms. menee paljon enemmän kuin aiemmin.
Tämän lisäksi sähkölasku (sekin kallistunut vaikken lämmityksestä suoraan joudukaan maksamaan) puhelin, netti, vakuutukset, vaatteet, lääkekulut sekä satunnaiset teveydenhoito/hammaslääkärimaksut, kuntosali ja sitten satunnaiset terapiakulut.
Niin kyllähän tuota rahaa menee ihan peruskulutukseen ilman että käy edes ulkona syömässä, tapahtumissa tai matkustelee. Kesämökistä saan vain haaveilla
Ja en siis valita, elämänlaatu ihan ok. Olen tyytyväinen että on töitä ja pystyn ostamaan itselleni välttämättömimmät tuotteet ja palvelut, monella on asiat huonomminkin.
Mutta silti tuntuu että monet elävät paljon paremmin, ja monesti elämä tuntuu aika "köyhälle" verrattuna siihen että olen keskituloinen.
-AP
Aika moni pitää velkarahalla korttitaloa pystyssä. Yleensä sitten jossain kohtaa romahtaa ja pikavippilinna kaatuu omaan mahdottomuuteensa, sen jälkeen on kurjaa ja yhteiskunnan sekä varsinkin rikkaiden vika!
Aletaan olemaan siinä iässä et perintöjä tippuu sisään ikkunoista ja ovista. Kohta lopetan myös työt. M32
Olen ihmetellyt. Tiedän, että on ulosotossa, ei käy töissä, on useampi lapsi ja silti on varaa käydä ulkomailla, kylpylälomilla lähes joka viikonloppu, ostella ihan mitä haluaa. Jakakaa salaisuutenne, miten sen teette? Minäkin haluan välillä jonnekin muualle kuin lähimpään Lidliin ja "nauttimaan" luonnosta.
Jäähän sitä rahaa kaikkeen kivaan kun emme asu pääkaupunkiseudulla, asuntolaina maksettu ja edullinen vastike, aikuiset lapset lentäneet pesästä eikä ole mitään kulutusluottoja ym. Elämänhallinta kunnossa muutenkin.