Alkanut ärsyttää nämä jatkuvasti saikuilla olevat, jotka jaksavat lenkkeillä, ulkoilla, tavata ystäviä...

Saikulla voi olla monesta syystä. Aina se ei ole ratkaisu, että jää sängynpohjalle, vaikka olisikin saikulla.

Idiootti. Sinä et voi tietää, mistä syystä ihminen on saikulla. Itse olin juuri vakavan uupumuksen takia useamman viikon saikulla ja lääkärikin nimenomaan kehotti ulkoilemaan, tapaamaan ystäviä jne.

Keskity omaan elämääsi, ja lopeta muiden asioiden miettiminen.

Olen itse ollu monta päivää todella puolikuntoinen, ja hyvä kun välillä jaksaa suihkussa käydä, ruoka ei maistu.

Pitäisikö tässä kunnossa mennä töihin, ja tartuttaa muutkin? Sun mielestä ois varmaan tosi kiva juttu.

Ps. Toiset ovat useammin sairaana kuin toiset.

Jos on masennuksen tai burnoutin takia saikulla, niin pitääkö jäädä kotiin makaamaan? 😂 apua, kun voi olla typeriä ihmisiä. Toivottavasti kukaan ei silti vaikka oksennustaudissa tapaa kavereitaan, se on sitten asia erikseen.

Pitäisi olla jokin tasoittava järjestelmä meille terveille että saataisiin vaikka kannustus rahaa siitä ettei olla saikulla. Saikku on omaa nautinto aikaa monelle, ja me kuitenkin painamme töissä tehden saikuttajien työt.

Vierailija kirjoitti:

Jos on masennuksen tai burnoutin takia saikulla, niin pitääkö jäädä kotiin makaamaan? 😂 apua, kun voi olla typeriä ihmisiä. Toivottavasti kukaan ei silti vaikka oksennustaudissa tapaa kavereitaan, se on sitten asia erikseen.

Et ole oikeasti masentunut ja uupunut jos jaksat suorittaa urheilua ym.

Sairasloma on näille suorittaja-akoille lomaa. Ei se suorittaminen mihinkään ole jäänyt kun palaavat töihin!

Vaikka olisikin fyysinen vaiva, voi silti olla parempaa ulkoilla tervehtymisaikana kuin könöttää sohvalla. Kaikki fyysiset sairaudet ja operaatiot eivät näy päällepäin.

Monet näistä ns uupujista ottavat pitkän ulkomaanmatkan sairaslomalla.

Ex töissä moni tuli sairaan töihin, kun se töissä olo oli muutenkin sellaista kärvistelyä.

Sairauslomia pidettiin terveenä, silloin siitä vapaa-ajasta pääsi nauttimaan ja tekemään kaikkea kivaa.

Ja kun teki paljon ylitöitä ja muita, niin kertyi valtavan suuret keskimääräiset ansiot ja saikkukorvauskin oli sitten suuri, tämän takia moni oli parikin viikkoa poissa joka kuukausi.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla jokin tasoittava järjestelmä meille terveille että saataisiin vaikka kannustus rahaa siitä ettei olla saikulla. Saikku on omaa nautinto aikaa monelle, ja me kuitenkin painamme töissä tehden saikuttajien työt.

Olen samaa mieltä. Sille ei tietenkään voi mitään, jos on sairas, mutta jotenkin pitäisi pystyä palkitsemaan niitä, jotka ovat vuodesta toiseen töissä ilman sairauslomia ja tosiaankin tekevät ne poissa olijoidenkin työt.

Joku bonus-raha tai -loma tms.

Mää tiedän yhden ihmisen, joka myönsi että ottaa tekosaikkua pari kertaa vuodessa. Siis ylimääräistä palkallista lomaa. :(

Esim. selkä- ja mielenterveysvaivoissa makaaminen on haitaksi ja liikkuminen suotavaa. Ap tuntuu yksinkertaiselta ihmiseltä. Itse olen onnellinen terveydestäni, enkä sairaita kadehdi.

Ainoastaan Suomessa ihmiset voi olla kateellisia toisten mielenterveysongelmista.

Kuinka pakottavat lääkärin kirjoittamaan sairaslomaa, ne "saikuttajat"?

Mua taas ärsyttää ylipäätään jatkuvasti saikuilla olevat. En tiedä mitä saikuillaan tekevät mutta eräskin mamma oli just kolme viikkoa sitten saikulla ja nyt TAAS. Mikä ihme sairaus voi olla kun joka kuukausi tuntuu olevan saikulla... En käsitä!

Ok. Olen itse nyt 2 kk saikulla ja lenkkeilen kävellen päivittäin. Tapaisin mielelläni kavereita, mutta ovat kaikki töissä eivätkä juuri ehdi.

Mutta mullapa ei ole mikään kausiflunssa saikun syynä vaan vakavammasta sairaudesta toipuminen.

Kummalista, kun 1-2pv sarjasaikuttajille osuu itsellä tai lapsella aina maanantaille tai perjantaille nuo poissaolot.

Kuulin isossa organisaatiossa, kun uusille työntekijöille oikein opastettiin " voit sairastaa huoletta x-määrän päiviä" ja vasta sen jälkeen joudut pomon puheille. No, osa sitten noudatti ohjetta kiitettävästi, jäi siis kotiin pienestäkin vaivasta. Sehän on ihan extra-lomaa. Olin tuuraajana ja oma perehdytys ym meni pieleen, koska yksi rouva oli jatkuvasti (viikottain) saikulla ja aina pitä paikata häntä. Facessa oli sitten kuvaa kun oltiin prätkällä ajelemassa poikaystävän kanssa, että niin kippee....

Olin aiemmin just se tyyppi, joka aina tuli töihin kuumeessakin, koska deadlinet oli tiukkoja ja haudassa ehtii sitten makaamaan. 10 vuotta jaksoin. Sitten minulle lyötiin päällekkäin kolme useamman hengen projektia, minulle yksin, "koska ehdithän sä nämäkin tehdä kun olet aina ollut tehokas, saat kyllä viikonlopuista hyvän korvauksen jos tulet töihin", ja sain lopulta vakavan burnoutin.

Silloin lääkäri määräsi sairaslomalla neljä viikkoa pyöräilyä, lenkkeilyä, ja metsässä samoilua. Ei mustikanpoimintaa, koska sekin voi mennä suorittamiseksi.