Aika pelottavaa on kulkea pimeässä metsän ohi
Kommentit (22)
Minä liikun usein pimeässä metsässä. Lamppu on kyllä mukana. Pelkään siellä paljon vähemmän kuin kaupungin keskustassa illalla.
Ketulla on hurja ääni. Ehkä peurat ja kauriitkin joskus? Supi saattaa "jutella" kaverilleen joskus ihan kivalla äänellä. Riippuu metsästä ja vuodenajasta. Osa metsistä ehkä rauhallisempia. Puun kaatuminen olisi pelottavinta, jos ei ole metsänhoito ajoissa paikalla tai myrsky ollut.
Mä kun meen kotiin päin porukoiltani niin lähes aina meen tietä pitkin kotiin mikä muistuttaa metsäpolkua, jota se on joskus ollutkin. Mä wn edes tiedä miksi kutsutaan semmoista lyhyttä metsä pätkää.
Mä koen metsät rauhoittavina paikkoina.
Kivan jännittävä olo siinä on, että jos törmääkin johonkin eläimeen. Mä tykkään pienestä jännityksestä pimeällä ulkona ollessani.
Käyn joka ilta noin 22-23 metsässä koiran kanssa lenkillä, olen aina käynyt. Ei pelota yhtään. Yleensä kaksi sakemannia mukana, nykyisin vain yksi.
Pitää vain vakuuttaa itselleen, että ei siellä metsässä ole mitään, mitä ei ole valoisankin aikana.
Teoriassahan siellä metsässä voi olla jokin, mikä haluaa raadella ruumiisi ja nielaista sielusi, mutta aika harvassa semmoisia sentään nykyään on...
Meet siis metsän vierestä.
Joku haisuli on kyttäämässä puun takana, kun oot kohdalla ja sitten hän puskee hirvenlailla päällesi.
Vierailija kirjoitti:
Teoriassahan siellä metsässä voi olla jokin, mikä haluaa raadella ruumiisi ja nielaista sielusi, mutta aika harvassa semmoisia sentään nykyään on...
Joillakin alueilla on ihan rauhallista. Ehkä tietyillä alueella karhut, sudet ja joku paikallinen heiluja. Paitsi jos on suo ja kesällä kärmes.
Jonkun eläimen ääntä pitää pelätä? Mitä se ääni kenellekään mitään tekee? Miksi sitä ääntä just pimeellä pitää pelätä, miksi ei päivänvalolla?
Kaikkia hulluja juttuja sitä ihmiset pelkääkin.
Naisia raiskaavat simpanssit asuvat nykyisin kaupunkien keskustoissa eikä puiden oksilla.
Eniten Suomessa täytyy yöllä pelätä useissa kaupungeissa liikkuvia eläimiä lajiltaan ihmiset... niiden saalistusvimma on lähtenyt aivan käsistä ja Suomi on turvaton maa nykyään...
No kyllä jotenkin kummassa siellä aina risahtaa joku, kun pahiten pelkää. Kerran pyöräilin kotiin ja kauhistuin kuin pyörän valokeilaan ilmestyi silmäpari joka hyppäsi tielle. Kettu se vain halusi tulla mun valoja hyödyntämään, juoksi edellä hyvän matkaa. Mutta hitto ne lähestyvät kiiluvat silmät! Eläimet ei pelkää valoa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Teoriassahan siellä metsässä voi olla jokin, mikä haluaa raadella ruumiisi ja nielaista sielusi, mutta aika harvassa semmoisia sentään nykyään on...
ottaisitko riskin?
Vierailija kirjoitti:
Jonkun eläimen ääntä pitää pelätä? Mitä se ääni kenellekään mitään tekee? Miksi sitä ääntä just pimeellä pitää pelätä, miksi ei päivänvalolla?
Kaikkia hulluja juttuja sitä ihmiset pelkääkin.
Suurin osa eläimistähän on aktiivisimmillaan yöaikaan. Et sitten tiedä miten uhkaavan kuuloiset äänet vaikuttavat pimeään aikaan useimmissa ihmisissä? Pimeä aikahan vetää ihmisen mielikuvituksen ylikierroksille.
Vierailija kirjoitti:
Pitää vain vakuuttaa itselleen, että ei siellä metsässä ole mitään, mitä ei ole valoisankin aikana.
paitsi mörköjä, susia, karhuja, vampyyreja ja hyppypirajoita joka lätäkössä
Näin kerran metsähiiren pimeällä.
Se eläin pelkää aivan varmasti enemmän sinua ja siksi huutaa peloissaan. Täällä metsän keskellä asuvana pelkäisin paljon enemmän keskellä Helsinkiä kuin pimeässä metsässä. Olihan se kieltämättä karmaisevaa, kun puussa melkein pään päällä rääkäisi joku lintu iltahämärässä. Joku haukka se koosta päätellen oli, mutta ei ihmiselle vaarallinen.
Ketun rääkäisyt ja peurojen koiramainen mölinä on kieltämättä vähän pelottavia, jos niitä ei tunnista. Muuten kyllä pelottaa enemmän, että sieltä metsästä möyrii joku hullu ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Eniten Suomessa täytyy yöllä pelätä useissa kaupungeissa liikkuvia eläimiä lajiltaan ihmiset... niiden saalistusvimma on lähtenyt aivan käsistä ja Suomi on turvaton maa nykyään...
Kyllä ja kyllä ne hullut voi rymytä myös metsikössä.
Miten osuikin. Iltalenkillä koiran kanssa kl20 oli aika pimeätä, metsäteitä mentiin ja välillä pysähdyttiin kuuntelemaan mitä metsästä kuului. Yhtä ääntä en tunnistanut, outolintu.