Lue keskustelun säännöt.
Avioeron partaalla koiran takia
Kkllll
19.03.2023 |
Koiran ja miehen suhde on käsittämätön. Tuntuu välillä, että koira on perhettä tärkeämpi. Koira sanelee meillä kaiken vapaa-ajan. Koiralla on kutina ongelmia ja herkät tassut. Näitä on hoidettu usealla tavalla (ruokavalio, ell, rasvat, pesut yms), mutta epäilen sen olevan hormonaalista tai stressistä, koska ajoittuu mm. juoksuihin. Ongelma on siis se, että koiraa ei voi jättää hetkeksikään yksin, kun miehen pitää valvoa ettei nuole tassujaan. Eli emme käy missään muualla kuin mökillä, mihinkään ei voi mennä ilman koiraa. Mies työskentelee kotona, joten on 24/7 koiran kanssa. Koira on myös levoton ja on kuin varjona 1. Lapsellemme, eli seuraa lasta kokoajan. Koira on muuten peruskoulutettu. Luulen silti, että koiralla hermosto huono, koska käy toisinaan ylikierrroksilla. Olen sanonut miehelle, että kävisi koiran kanssa koulutuksessa ja opettaisi koiralle kotona rauhoittumista ja omassa paikassa rauhoittumista. Ja luulenkin, että ongelma on miehessä eikä koirassa. Mies tuntuu olevan riippuvainen koirasta, eikä ole kiinnostunut koiran jatkuvasta koulutuksesta. Kyseessä on 5 vuotias saksanpaimenkoira. Tänään sanoin miehelle, että nyt riittää ja me alamme elämään normaalia elämää, missä koira jätetään välillä 8 h kotiin. Mielestäni koira osaa olla yksin kotona, vain mies tekee siitä ongelman, kun luulee, että ei osaa. Tosin koira nuolee tassujaan välillä, jos ei olla kotona. Kauluria mies ei halua, että laitetaan. Koiralla on diagnosoitu furunkoloosi (hiiva) tassuissa.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Selvä tapaus. Ap on kateellinen koiralle.[/quote
En ole kateellinen koiralle. Mies ei tee perheen kanssa mitään sellaista mihin ei voi ottaa koiraa mukaan. Lapset ei pääse mihinkään, kun aina ollaan kotona. Normaalit vaimot kai haluavat viettää aikaa miehen ja perheen kanssa esim. Ravintolassa. Mutta ei olla 5 vuoteen käyty ravintolassa, koska meillä on koira. Ei elokuvissa, ei seikkailupuistoissa, ei huvipuistoissa, ei museoissa. Emme siis käy missään. Mielestäni tämä ei ole normaalia perhe-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei koiraa ole leikattu? Minun koira rauhoittui kummasti kun leikkautin.
Meillä kokeiltiin hormonikapselia, jolla pitäisi olla samankaltainen vaikutus, väliaikainen tosin. Ei mitään vaikutusta mihinkään, ihan yhtä villi oli ja on edelleen, ikää kohta 9v. Poikakoira siis. Erittäin kovapäinen, vaikeaa ollut aina saada mitään perille. Ei auta kiristys, lahjonta, maanittelu tai raivoaminen. Tekee miten itseään huvittaa. Olen tullut siihen tulokseen, että jotain neurologista häikkää on. Rakas perheenjäsen kaikesta huolimatta.
Sama juttu täälläkin: "eronparras koiraan takia" vaan ton koiras sanan voi korvata 'v'-sanalla! Tää kun vaimo innostuu seksille vain sängyssä, samaan kellonaikaan (illalla kun lapset nukkumassa)? Valot pois, peiton alla. Hampaat ja meikit pestynä, iltahommat valmiina niin että voi alkaa sitten suoraan nukkumaan. Tästä toimituksesta on tullut minulle jo arkista kuin kaurapuuuro. Millekään muulle hän ei innostu, ja on hyvin vaivaantunut jos yrittääkin muuta, esim. muualla kuin sängyssä. Seksielämääni on nykyään enimmäkseen omissa käsissä tästä johtuen, jonka kertakaikkinen kyllästyminen aiheuttaa.
En tiedä niin eronpartaalla ollaan enkä tiedä yhtään miten tällaisesta voi nousta enää ihminen? Ikinä.
Ap kllll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvä tapaus. Ap on kateellinen koiralle.[/quote
En ole kateellinen koiralle. Mies ei tee perheen kanssa mitään sellaista mihin ei voi ottaa koiraa mukaan. Lapset ei pääse mihinkään, kun aina ollaan kotona. Normaalit vaimot kai haluavat viettää aikaa miehen ja perheen kanssa esim. Ravintolassa. Mutta ei olla 5 vuoteen käyty ravintolassa, koska meillä on koira. Ei elokuvissa, ei seikkailupuistoissa, ei huvipuistoissa, ei museoissa. Emme siis käy missään. Mielestäni tämä ei ole normaalia perhe-elämää.
Siis mies ei suostu jättämään koiraa muutamaksi tunniksi kotiin!? Todellakin koira pärjää pitkän lenkin jälkeen itsekseen. Teillä ei ilmeisesti koira saa tarpeeksi liikuntaa ja aivotyöskentelyä, jotta se voisi olla levollisin mielin itsekseen?
Kokeilkaa jättää kana/broileri kokonaan pois ruokavaliosta. Meillä oli koiralla pitkään hiiva selittämättömästä syystä eikä mikään lääke tehonnut, eräs eläinlääkäri sitten vinkkasi, että nykyään koirat saa kanasta hiivaa, jättäkää se pois. Ja tämä todella tehosi, ei enää hiivaa. Tietenkin viljat ja riisi=sokeri, oli jo jätetty pois. Kauraa sietää nappuloissa, pääasiassa on liharuualla kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koirani nuolee tassujaan silloin kun se on stressaantunut.
Eiköhän teillä ole parisuhteessa ihan muita ongelmia kuin koira, ap nyt vaan ottanut koiran syntipukiksi. Miehenkin on vaan helppo käyttää koiraa verukkeena, kun ei oikeasti ole innostunut viettämään aikaa vaimonsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö sitä hiivaa ole saatu häädetyksi pois mitenkään? Oli meidänkin koiralla etutassuissa hiiva, siis lähinnä kynsien juurissa. Se saatiin talttumaan lääkityksellä ja sellaisella hoitovoiteella, joka laitettiin sille aina juuri ennen uloslähtöä, niin se ei siellä nuollut niitä voiteita pois. Ulkona ollessa ne ehti jo vaikuttaa.
Jonkin aikaa sitä tehtiin, ja hiiva katosi.
Onko sille koiralle annettu muuta aktiviteettia, kuin tassujen nuolemista? Välttämättä se ei nuole minkään kutinan takia, vaan aktiviteetin puutteesta. Antakaa sille koko ajan jotain pureskeltavaa, vaikka puruluita, niin se into menee siihen. Meillä seilaa pureskeltuja puruluita koko ajan pitkin lattioita. Niitähän on vaikka minkälaisia, kaupat pullollaan.
On muuten kylpylöitä, joihin voi ottaa koirankin mukaan. Se on kyllä outoa, jos ei koira muutamaa tuntia voi olla yksin kotona, johan se rajoittaa kaikkea elämistä. Siitä tassujen nuolemisestako se kaikki on kiinni? Hyvänen aika, nuolkoon sitten vaikka tassujaan sen aikaa. Me annetaan koiralle aina dentastick -tikku, kun lähdetään jonnekin pois kotoa, siitä se tietää, että jää yksin, eikä se ole itkemään jäänyt ikinä. Ikkunassa vahtii, kun tullaan ja on riemua täynnä kun ovi aukeaa. Annetaan aina muutama koiran nami sitten.
Leikkaamista poikakoiralle en omalta osaltani voi suositella. Me tehtiin niin yhdelle nyt jo edesmenneelle koirallemme ja kaduttiin sitä syvästi. Sen intohimo suuntautui sen jälkeen ruokaan. Siitä tuli kauhea ahmatti ja olisi syönyt ihan mitä vaan ja söikin. Koko ajan kinusi ruokaa. Se oli aika rasittavaa, mutta ihana koira se oli kumminkin ja kaipaan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa jättää kana/broileri kokonaan pois ruokavaliosta. Meillä oli koiralla pitkään hiiva selittämättömästä syystä eikä mikään lääke tehonnut, eräs eläinlääkäri sitten vinkkasi, että nykyään koirat saa kanasta hiivaa, jättäkää se pois. Ja tämä todella tehosi, ei enää hiivaa. Tietenkin viljat ja riisi=sokeri, oli jo jätetty pois. Kauraa sietää nappuloissa, pääasiassa on liharuualla kuitenkin.
Kiitos vinkistä! Mielestäni nauta jätetty vuosi sitten pois ja silloin oireet helpotti/ loppui hetkeksi. Koira on myös nopealiikkeinen, villi ulkona, ryntäilee ja tassut menee siitä rikki ja hiivakierre kai tulee siitäkin. Tassut ei kestä yhtään syyskeliä, talvihankea, eikä kesähellettä. Olen ehdottanut tossuja ja mies väittää ettei se totu niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua minkä takia ihmiset ottaa vapaaehtoisesti koiran ja sitten itkettää kun se on olemassa. Helpompaa olla ilman eläintä🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitto pelastuu kun sanotte koiralle se on moro ja näkemiin.
,ies ja rakki ulkoruokintaan, niin ne ongelmat ratkeaa. Etsit itsellesi oikean miehen saa lapsetkin kunnon esikuvan. Hullun miehen seuraamisesta jää traumat lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei pidä nyt huolta koirastaan. Koira parka, tuo ei ole enää koiranelämää.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu täälläkin: "eronparras koiraan takia" vaan ton koiras sanan voi korvata 'v'-sanalla! Tää kun vaimo innostuu seksille vain sängyssä, samaan kellonaikaan (illalla kun lapset nukkumassa)? Valot pois, peiton alla. Hampaat ja meikit pestynä, iltahommat valmiina niin että voi alkaa sitten suoraan nukkumaan. Tästä toimituksesta on tullut minulle jo arkista kuin kaurapuuuro. Millekään muulle hän ei innostu, ja on hyvin vaivaantunut jos yrittääkin muuta, esim. muualla kuin sängyssä. Seksielämääni on nykyään enimmäkseen omissa käsissä tästä johtuen, jonka kertakaikkinen kyllästyminen aiheuttaa.
En tiedä niin eronpartaalla ollaan enkä tiedä yhtään miten tällaisesta voi nousta enää ihminen? Ikinä.
Vaimollesi terkut, että heittää sinut heti ulos. Hyi, kuvottaa ajatuskin, että vaimosi pitäisi harrastaa seksiä kaltaisesi persuääliön kanssa. Hyppää järveen tai junan alle.
Vierailija kirjoitti:
En tajua minkä takia ihmiset ottaa vapaaehtoisesti koiran ja sitten itkettää kun se on olemassa. Helpompaa olla ilman eläintä🙄
Luetunymmärtäminen on av:llä yleinen ongelma
Tassut on saatava kuntoon nyt. Ja vähän äkkiä. Loppuu jahkailu ongelmakierteessä.
Vierailija kirjoitti:
Tassut on saatava kuntoon nyt. Ja vähän äkkiä. Loppuu jahkailu ongelmakierteessä.
Tätä on kokoajan yritetty. Tassut on tällä hetkellä kunnossa. Koira on narttu ja juoksut 2x vuodessa. Hiiva tulee aina ainakin sillon ja niitä hoidetaan. Tassut myös välillä menee rikki, kun koira yrittää rynnätä esim. Oravan perään. Koiralla on järkyttävä jahtaamisvietti. Mies käy 1x viikossa nenä treeneissä, mutta tätä pitäisi tehdä useimmin. En tiedä onko mies masentunut, kun ei koiran kanssakaan oikein mitään enää tee kun kaikkeen on aina syynä, että tassut menee rikki. Ja niin ne meneekin, kun koira ei kestä normaalia lenkitystä. Koira on koko elämänsä ajan sairastanut jotakin. Ollut todella vaativa hoitoinen ja ell on mennyt jo ainakin 10000€ rahaa eri sairauksien takia. Elämä pyörii siis kokoajan koiran eri sairauksien ympärillä. Pari kuukautta on kunnossa ja sitten taas tulee joku ongelma ja pari kk hoidetaan ongelmaa.
Yhden atooppisen koiran olen hoitanut ja tiedän miten turhauttavia krooniset iho-ongelmat ovat, ne eivät parane vaan oireiden hallinta on jatkuvaa ja voi olla hyvin hankalaa.
Koiran ei pitäisi joutua elämään jatkuvan kutinan kanssa. Jos hoitokeinot eivät riitä (meidän pelasti mainittu Apoquel, suosittelen kokeilemaan) ja koiran elämänlaatu on huono niin lopetus on ainoa oikea ratkaisu. Saksanpaimenkoirilla on paljon iho- ja allergiaongelmia ja ne periytyvät, joten ei missään tapauksessa pentuja tällä koiralla! Täysin vastuutonta tuottaa maailmaan lisää raapivia kutisijoita.
Tassujen nuoleminen voi olla myös stressi- tai kipuoire. Koirat "hoitavat" särkyä usein nuolemalla jotain ihan muuta kohtaa. Ja tottakai koira on stressaantunut jatkuvan kutinan ja nuolemisesta kieltämisen takia.
Itse en suostuisi elämään noin, joten jos mies ei kuuntele järkipuhetta niin alat vaan elää lasten kanssa ja mies saa kökkiä koiran kanssa kotona
Kuulostaa aivan tyypilliseltä näyttelypuolen saksanpaimenkoiralta hiivoineen kaikkineen. Tuo koiran vahtiminen ettei nuole tassuja tai sen estäminen muutenkin... Ajatelkaapa asiaa näin: teillä on itsellä joku hirveä kutina jossain ja ainoa mitä asialle osaatte tehdä on raapia sitä. Mutta joku istuu vieressä ja karjuu tms jos teette niin helpottaaksenne oloanne?Lopettaisin koiran, ihan sen itsensä takia. Eläinrääkkäystä tuollainen elämä.
Tee eläinsuojeluilmoitus jos ei järkipuhetta usko. Se että on käyty eläinlääkärissä ei kerro mitään siitä että eläin voisi hyvin. Eräskin lääkäriketju tekee mitä vain lypsääkseen kaikki rahat omistajilta, vaikka armeliaampaa eläimelle olisi päästää se pois.