Mikä on sinun politiikkasi rahan lainaamisessa?
Lainaatko rahaa esimerkiksi tutulle tai kaverille, jos hän kysyy?
Kommentit (28)
En lainaa enää kun takaisinmaksu on ollut aina niin hankalaa
Lainaan vain hyvälle ystävälle, enkä koskaan enempää kuin olen valmis menettämään.
En lainaa. Suosittelen menemään töihin. Sillä keinolla minunkin rahat on hankittu. Okei, jos ihan pakko olisi niin kympin voin heittää mutta siitäkin tehdään velkakirja.
Liaan paljon jänyt mailmalle lainatuja rahoja.Ihmiset unohtaa maksaa.Enkä omia kehdanut pyytää takaisin. 5 vuotta opetellut sanoo Ei.Ohjestan ruoka kassi jonoihin.Kuin Kirkon diakoniin ottamaan kontakti ,Saa ostolapun kaupaan , kuin sossusta,Unohtamatta peastusarmejan pääkallo paikaa,varaamalla ajan sinne.
En lainaa - jo muutaman kymmenen euron takia on mennyt hyviä kaveruuksia piloille.
Lainaan rahaa vain rintaperillisilleni. Yleensä kyllä ihan vain annan, ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Mutta pari kertaa olen lainannutkin. Ja aina pitää olla valmis siihen, että sitä ei makseta takaisin.
Lainaan sellaiselle henkilölle joka on aina maksanut takaisin. Ei ole kertaakaan jättänyt maksamatta. Jos ei maksa takas, en lainaa enää. Mutta en lainaa lainkaan jos itellä on tiukkaa.
Lainaan läheiselle ystävälle tai perheenjäsenelle. Tai autan muuten viemällä esim. ruokaa tai vaikka lääkkeitä jos tilanne vaatii, tarjoan lastenhoitoapua tmv. - minulle ainakin ihan itsestäänselvää käytöstä ettei perhettä ja rakkaita jätetä oman onnensa nojaan, kuka tahansa voi joutua hankalaan tilanteeseen milloin vaan lukemattomista syistä. Ikinä ei ole jätetty maksamatta rahoja takaisin tai korvaamalla vastavuoroisesti avulla takaisin.
En lainaa. Kaikista hankalimpia on lähisukulaiset. Olen joskus antanut, kiltti kun olin. Ja tulos on se,että kohta ollaan vailla vähän lisää ja lisää..pieniä summia, ja yhtäkkiä huomaat, että olet antanut 1000e tai enemmän. Vaihdoin työtehtäviä, ja valehtelen nykyisin röyhkeästi, että tulot ovat tippuneet. Ja kulut kasvaneet (no sitä ei tarvitse edes valehtelen, kun käy ruokakauppa, bensatankki ja maksaa sähkölaskun). On joutunut kasvattamaan melkoisen kovan kuoren ja oppimaan kantapään kautta sanomaan ei. Saatan silti antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, esim.jouluna vähävaraisten keräykseen yms.anonyymisti.
Lainaan sellaisille, joiden luotan maksavan takaisin. Veljelle ja ystäville. Olen lainannut suuriakin summia ja aina olen saanut rahat sovitusti takaisin.
En lainaa, mutta jos lapset ovat pulassa, niin annan.
En lainaa enää.
Kaveripariskunta (lapseton) lainasi minulta, matalatuloiselta yksineläjältä joskus lähes 400€. Kolme kertaa sovittu maksupäivä siirtyi. Vuoden verran kyselin rahojeni perään, kunnes sain ne. Jestas oli hermo kireällä. Rahat olisi varmaan vieläkin saamatta, jos en olisi tomerasti niitä kysellyt.
Nykyään en enää tunne myötätuntoa ihmisiä kohtaan, joilla on puutteita elämänhallinnassa. Lähinnä ärsyttää sellaiset.
Päätin, että minä matalatuloinen yksineläjä pidän kiinni omista rahoistani ja omista pienistä säästöistäni. Jos lapseton pariskunta ei kykene rahankäyttöään järkeistämään, niin ei ole mun ongelma. Lapsia ei ainakaan kannata tehdä, jos taloudenhallinta on vieras asia.
Annan hyville tyypeille, jos tarvitsevat ja ietysti vain sen verran, kuin järkevästi voin antaa. En lainaa rahaa koskaan, en kenellekään.
En. Varmin tapa saada välit poikki sukulaisten ja läheisten kanssa on lainata heille rahaa tai autoa.
En lainaa. Joskus tosin olen antanut lainaa pyydettäessä rahaa ja sanonut, ettei tarvitse maksaa takaisin.
Olen lainannut yhdelle useamman kerran. Viimeinen laina on maksamatta. En ole muistuttanut, mutta taisi huomata itsekin, kun lainaaminen loppui kuin seinään. Olkoot. Muutenkin haluan etäisyyttä tuohon ihmiseen.
Lainaan ainoastaan sellaisen määrän rahaa, jonka olen valmis menettämään.