Työnantaja sanoo, että töihin on tultava vaikka lemmikki lopetetaan maanantaina

Elukan kuolema ei oikeuta mihinkään sairaslomaan. Toivottavasti saat potkut töistä.

Kun isäni kuoli ja sanoin, että lennän huomenna hautajaisiin niin pomon ensimmäinen kysymys oli, että onko hautajaiset kaukana lentokentältä ja että pääsenkö seuraavaksi päiväksi jo takaisin. Se on ansaitusti entinen työpaikka.

Olisit varannut lopetusajan perjantaina iltapäivällä, niin olisi ollut koko viikonloppu aikaa surutyölle. Palkaton vapaa olisi ratkaisu tähän niin kuin mihin tahansa muuhun alle 7 päivän poissaoloon. Varoitus siitä voi tulla, jos on ilman lupaa, mutta ei muista seurauksia.

Lemmikkiin liittyvåt syyt on palkattomia yleensä, vaikka lemmikki aiheuttaisi kuinka yllättäviä tilanteita.

Lomapäivä tai palkaton vapaa.

Kamala juttu, olen pahoillani. En varmaan pysyisi kasassa, jos tietäisin lemmikin lopetettavan muutaman päivän päästä. Jaksamista!

Mun koiravanhus piti lopettaa illalla ja olisi ollut yövuoro siitä suoraan. Sovin pomon kanssa että hoidan itse sijaisen ja teen tunnit sisään joskus toiste, myös palkaton oli vaihtoehto. Olen kiitollinen että pomo oli joustava tilanteessa, saikkua tai muuta palkallista poissaoloa en tietenkään olettanut saavani.

Vierailija kirjoitti:

Mene töihin ja itke työpaikalla ihan niin paljon kuin tuntuu. Meet vaikka lattialle makaamaan jos siltä tuntuu, vaikka asiakkaiden keskelle. Siinähän pomo sitten miettii mitä tehdä hysteeriselle ja surunmurtamalle työntekijälle.

Laittaisin työterveyteen työkykyisyysarviointiin. Oletan että ekana joutuisi saikulle mutta palkkaa en maksuasi koska lemmikin kuolemasta tulev saikku ei ole palkallista. Sitten pohdittaisiin onko sopiva työhönsä.

Olisit ap vaan sanonut että oot flunssassa. Älä nyt naurettavia draamailuja lähde harrastamaan ja pilaa omaa mainettsi työpaikalla. Meillä oli yksi tälläinen koiraulisija ja häntä ei todellakaan katsottu hyvällä eikä uraa edistetty koska olinaina nyyhkimässä koiran takia ja vaati jatkuvasti etäpäiviä koiransa hyvinvoinnin takia.

Vierailija kirjoitti:

Kun isäni kuoli ja sanoin, että lennän huomenna hautajaisiin niin pomon ensimmäinen kysymys oli, että onko hautajaiset kaukana lentokentältä ja että pääsenkö seuraavaksi päiväksi jo takaisin. Se on ansaitusti entinen työpaikka.

Isä ja koira nyt on hieman eri asia (toivottavasti).

Ota palkaton vapaa tai jos saat lääkärin kirjoittamaan sairauslomaa niin sitten saat tietysti olla palkallisena. Tuskin missään työehtosopimuksessa on määritelty palkallista vapaata eläimen kuoleman vuoksi kun varsinaista sairauslomaa ei ole niissä määritelty edes oman vanhemman tai lapsen kuollessa, niihinkin on haettava lääkäriltä sairausloma. Meidän alan TES ei päästä edes isovanhemman hautajaisiin palkallisena jos sattuu työpäivälle. Omien vanhempien hautajaiset saisi palkallisena vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Ei minunkaan esimieheni meinannut päästää äitini hautajaisiin. Luottamusmies sai puhuttua asian.

Nämä taitaa olla joka alan TES:ssa, että lähiomaisen kuolinpäivä ja hautajaispäivä ovat palkallisia vapaita. Itse vein pomolle Tessistä tulostetun sivun ja keskustelu loppui siihen.

Koiran lopetuksen vuoksi en ole ollut poissa työstä. Lopetus on ajoitettu iltaan tai sitten on ollut viikonloppuna päivystyslopetuksia pari.

Sitten ihmetellään miksi naiset ei yllä samoihin ansioihin kuin miehet, vaikka tuntipalkka olisi prikulleen sama...

Vierailija kirjoitti:

Ei sinun tarvitse sanoa pomolle mitään. Sairaslomaa saa myös psyykkisistä syistä, jos ei jaksa mennä töihin esimerkiksi surun takia ja vaan itkettää.

T. Lääkäriasemalla hoitajana

Höpö höpö.

Suru ei ole sairaus eikä näin ollen sairausloman syy. Niin kuin ei ilokaan! Sairausloma myönnetään vain sairaudesta - ei tunteista.

Voiko läheisen kuoleman takia saada sairauslomaa? EK:n asiantuntijalääkäri: Suru ei ole sairaus

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201805092200929724

Vierailija kirjoitti:

Ei sinun tarvitse sanoa pomolle mitään. Sairaslomaa saa myös psyykkisistä syistä, jos ei jaksa mennä töihin esimerkiksi surun takia ja vaan itkettää.

T. Lääkäriasemalla hoitajana

Huoh

"Lähtökohtaisesti suru ei siis ole sairaus, eikä peruste sairauslomalle.

- Jos tällaisessa tilanteessa tarvitsee vapaata töistä, siihen on tarjolla muita vaihtoehtoja kuin sairausloma, Schugk sanoo.

- Lääkäri ottaa asiantuntijana kantaa työkyvyttömyyteen silloin kun syynä on sairaus tai vamma. Muissa tilanteissa päätöksen oikeudesta poissaoloon tekee työnantaja, eikä lääkärin pitäisi ryhtyä muuntamaan näitä tilanteita sairauksiksi silloin kun diagnostiset kriteerit eivät täyty."

Suuri enemmistö täällä  maksaisi vaikka kotiremontin tekijälle päivän palkan verran lisää remontin myöhästymisen lisäksi, kun tämä sanoisi ettei tullut tänään maalaamaan, kun kissa kuoli?

Oletteko te tosissanne?  Vai koskeeko tämä jotenkin vain isoja ja pahoja yrityksiä ja niiden kapoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan naiset noita tunteellisia tekosyitä keksii että voi yrittää luistaa töistä ja kuvittelee saavansa vielä palkkaa vaikka ei tee töitä. Tässä on kanssa yksi syy minkä takia naisia ei haluta palkata kun naiset eivät oikeastaan halua tehdä töitä

Meillä töissä yhden vajaa 30-vuotiaan miehen altzhaimerintautia pitkään sairastanut mummo kuoli ja hemmo oli viikon pois töistä, ei siis edes kysynyt käykö se, vaan ilmoitti vaan kaikille työkavereille, ettei tule. Mun mies kuoli perjantaina ja menin maanantaina normaalisti töihin. Ja kun isäni kuoli, kiiruhdin kuolinvuoteelta suoraa töihin. Ilmoitin myöhästyväni (ja syyn siihen) ja tulin 2 tuntia myöhässä töihin. En usko, että sukupuolella on tässä kohtaa merkitystä. Ennemminkin tavassa käsitellä asioita, luonteenpiirteistä, tempperamentitä jne. Olen siis nainen, ikää 45 v.

En tiedä miten suhtautuisin koiran lopettamiseen ja siitä johtuvaan poissaoloon jos olisin työnantaja. Riippuu kaiketi työtäkin. Palkatonta nyt varmaan voisi antaa, en osaa sanoa. Mulla ei edes ole lemmikkejä.

Huh, nyt kiiltää niin että ihan kipeää tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan naiset noita tunteellisia tekosyitä keksii että voi yrittää luistaa töistä ja kuvittelee saavansa vielä palkkaa vaikka ei tee töitä. Tässä on kanssa yksi syy minkä takia naisia ei haluta palkata kun naiset eivät oikeastaan halua tehdä töitä

Meillä töissä yhden vajaa 30-vuotiaan miehen altzhaimerintautia pitkään sairastanut mummo kuoli ja hemmo oli viikon pois töistä, ei siis edes kysynyt käykö se, vaan ilmoitti vaan kaikille työkavereille, ettei tule. Mun mies kuoli perjantaina ja menin maanantaina normaalisti töihin. Ja kun isäni kuoli, kiiruhdin kuolinvuoteelta suoraa töihin. Ilmoitin myöhästyväni (ja syyn siihen) ja tulin 2 tuntia myöhässä töihin. En usko, että sukupuolella on tässä kohtaa merkitystä. Ennemminkin tavassa käsitellä asioita, luonteenpiirteistä, tempperamentitä jne. Olen siis nainen, ikää 45 v.

En tiedä miten suhtautuisin koiran lopettamiseen ja siitä johtuvaan poissaoloon jos olisin työnantaja. Riippuu kaiketi työtäkin. Palkatonta nyt varmaan voisi antaa, en osaa sanoa. Mulla ei edes ole lemmikkejä.

Onpas mustanpuhuva tunne-elämä. Hyvä, ettei ole lemmikkejä. Älä otakaan.

Naurettavia nämä kissa- ja koiraulisijat. Ja ahdistussaikuttajat. Lemmikki ei ole ihminen. 

Ei kai aloittaja palkkaa poissaolon ajalta ollut edes vailla.

Meillä järjestellään aina tämmöiset vuoronvaihdoilla, aina löytyy vapaaehtoinen tekemään vuoron että lapset/vanhukset/eläimet saadaan lääkäriin ja surevan ei tarvitse olla asiakkaiden keskellä itkemässä.

Muissa tilanteissa voi tuuraajien löytyminen olla tiukassa mutta nämä on aina hoidettu yhteisvoimin, mutta meillä onkin tosi hyvä yhteishenki töissä.

Vierailija kirjoitti:

Naurettavia nämä kissa- ja koiraulisijat. Ja ahdistussaikuttajat. Lemmikki ei ole ihminen. 

Eläin voi olla paljon parempi ystävä kuin yksikään ihminen.