Työnantaja sanoo, että töihin on tultava vaikka lemmikki lopetetaan maanantaina
Koitin olla avoin pomolle ja sanoin, että maanantaina en haluaisi enää tulla iltapäivällä töihin kun rakas lemmikki lopetetaan aamupäivällä. Pomo ja myös hänen esimies sanoivat, että kissat ja koirat ei kiinnosta, töihin on tultava. Olen ihan rikki. Mitä sanoisitte pomolle?
Kommentit (91)
Christiiina kirjoitti:
Mun serkku otti sairaslomaa, kun hänen koira jouduttiin lopettamaan tapaturman takia.
Osasiko se serkku kirjautua ulos tai käyttää toista selainta trollaillessaan?
Sulta se ei aina onnistu.
Onko firmassa sijaiskäytäntöä lainkaan. Vai aina sama miehitys. Onko ala vaativa vai ei panosta tarvita niin kiihkeästi. Voisiko sinne kehittää tutuista työntekijöistä sijaisia, jo tulee paha tilanne jollekin. Jos ei, mikä firma se on. Ajoissa kun saisi sijaiset, homma ei menisi pieleen firmassa.
Ja osassa firmoista ehkä pärjättäisi ilman sijaista, jos ei ole vaativa ala.
Sulla on ollut aikaa sopia tuohon lomapäivä tai palkaton. Kuvittelitko muuta?
Sanoisin, että pidän palkatonta/teen maanantai-iltapäivän tunnit myöhemmin. Ei työnantajalla ole minkäänlaista velvoitetta myöntää palkallista vapaata lemmikin kuoleman takia. Vain lähiomaisen hautajaisiin laki velvoittaa antamaan vapaata.
Mun koira kun jouduttiin lopettamaan niin siinä ei ollut mitään väliä mitä mä tunnen. Töihin vaan. Musta on tullut aina vaan pessimistisempi työilmapiirin takia.
Mene töihin ja itke työpaikalla ihan niin paljon kuin tuntuu. Meet vaikka lattialle makaamaan jos siltä tuntuu, vaikka asiakkaiden keskelle. Siinähän pomo sitten miettii mitä tehdä hysteeriselle ja surunmurtamalle työntekijälle.
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin ja itke työpaikalla ihan niin paljon kuin tuntuu. Meet vaikka lattialle makaamaan jos siltä tuntuu, vaikka asiakkaiden keskelle. Siinähän pomo sitten miettii mitä tehdä hysteeriselle ja surunmurtamalle työntekijälle.
Soittaa 112 ja ap pääsee pehmustettuun huoneeseen.
Mulla kanssa pomo teki kanssa noin ja mä menin työterveyteen, joka antoi mulle saikkua. Olin siis ihan kyynelissä siellä lääkärin vastaanotolla ja tämä näki heti etten ole työkykyinen.
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin ja itke työpaikalla ihan niin paljon kuin tuntuu. Meet vaikka lattialle makaamaan jos siltä tuntuu, vaikka asiakkaiden keskelle. Siinähän pomo sitten miettii mitä tehdä hysteeriselle ja surunmurtamalle työntekijälle.
Nyt puhuttiin työpaikasta, ei alle 5-vuotiaiden päivähoitoryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin pomolle, että tulen tiistaina ja että jos hänellä on yhtään itsesuojeluvaistoa niin hänen ei kannata silloin olla paikalla. Koska käyn tuomassa kamat toimistolle ja sitten ette näe minua enää.
Tuskin kukaan jää kaipaamaan. Heippa vaan ja hyvää jatkoa.
Kai se palkaton vapaa on, jos sellaista ottaa. Tai käyttää liukumia tms jos mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin ja itke työpaikalla ihan niin paljon kuin tuntuu. Meet vaikka lattialle makaamaan jos siltä tuntuu, vaikka asiakkaiden keskelle. Siinähän pomo sitten miettii mitä tehdä hysteeriselle ja surunmurtamalle työntekijälle.
Sulla ilmeisesti ikää noin 12v. Ei aikuiset käyttäydy noin. Itsensä tuollaisessa vain nolaa ja vaikeuttaa elämäänsä jatkossa. Pomo ei kiinnosta pätkääkään, jos ap ryhtyy leikkimään pikkupentua.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kanssa pomo teki kanssa noin ja mä menin työterveyteen, joka antoi mulle saikkua. Olin siis ihan kyynelissä siellä lääkärin vastaanotolla ja tämä näki heti etten ole työkykyinen.
Ja voit vaikka lääkärille sanoa, että sulla on univaje tapauksen vuoksi tai ahdistuskohtauksia jos muu ei auta.
Tuohon tilanteeseen kuuluu ottaa palkaton vapaa tai lomapäivä. Vituttaa tuommonen, että firman pitää maksaa sulle kotiin lemmikin kuolemasta. Surullinen, mutta normaali asia.
Kannattaa keskustella luottamusmiehen kanssa, eiköhän tuohon löydy ratkaisu. Tosin palkaton vapaa todennäköisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa keskustella luottamusmiehen kanssa, eiköhän tuohon löydy ratkaisu. Tosin palkaton vapaa todennäköisesti on.
Miten luottamusmies liittyy tähän? Ap itse päättää onko työkykyinen vai ei ja jos ei ole, sitten se on saikun paikka. Hyvin yksinkertainen asia, joka on vain ja ainoastaan ap:n omalla vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan naiset noita tunteellisia tekosyitä keksii että voi yrittää luistaa töistä ja kuvittelee saavansa vielä palkkaa vaikka ei tee töitä. Tässä on kanssa yksi syy minkä takia naisia ei haluta palkata kun naiset eivät oikeastaan halua tehdä töitä
Meillä töissä yhden vajaa 30-vuotiaan miehen altzhaimerintautia pitkään sairastanut mummo kuoli ja hemmo oli viikon pois töistä, ei siis edes kysynyt käykö se, vaan ilmoitti vaan kaikille työkavereille, ettei tule. Mun mies kuoli perjantaina ja menin maanantaina normaalisti töihin. Ja kun isäni kuoli, kiiruhdin kuolinvuoteelta suoraa töihin. Ilmoitin myöhästyväni (ja syyn siihen) ja tulin 2 tuntia myöhässä töihin. En usko, että sukupuolella on tässä kohtaa merkitystä. Ennemminkin tavassa käsitellä asioita, luonteenpiirteistä, tempperamentitä jne. Olen siis nainen, ikää 45 v.
En tiedä miten suhtautuisin koiran lopettamiseen ja siitä johtuvaan poissaoloon jos olisin työnantaja. Riippuu kaiketi työtäkin. Palkatonta nyt varmaan voisi antaa, en osaa sanoa. Mulla ei edes ole lemmikkejä.
Eikä ilmeisesti empatiakykyäkään.
Jos joku läheinen kuolisi, en tasan tarkkaan menisi heti töihin takaisin. Lähtisin kesken päivän töistä, sanoi pomo mitä tahansa. Riippuen kuinka läheinen, tarvitsisin varmasti jonkin aikaa käsitellä asiaa. Työkin on sellaista, etten sitä voisi itkusilmin tehdä, tulisi liikaa virheitä.
Sanottakoon, että työkaveri sai vapaata koiran lopetettuaan. En tiedä laskettiinko saikuksi, palkattomaksi vai menikö lomapäivä, mutta ihan sallitusti sai olla poissa rakkaan perheenjäsenen menetettyään. Oli ihan jonkin aikaa täysin murtunut, kunnes hankkivat uuden koiran. Tilanne jäi mieleen, kun ihmettelivät töissä koiran käytöstä ja vinkkasin, että saattaa olla leikkaamattomalla nartulla kohtutulehdus, joka voi olla liian pitkälle edetessään kuolemaksi. Harmikseni sitten osuin oikeaan ja sinne eläinlääkärireissulle jäi se lemmikki. Työkaveri oli kyllä kiitollinen, ettei lemmikki kärsinyt enää kauempaa ja harmitteli sitä, miten tuollaiset asiat ei ole yleisesti tiedossa. En varmaan tietäisi itsekään, jos ei olisi vanhempien koiralla ja sitä ennen sukulaisen koiralla ollut sama tilanne. Vanhempien lemmikki porskuttaa onneksi edelleen, mutta sen sukulaisen koira ei, kun eivät hekään ajoissa osanneet ongelmaa epäillä.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon tilanteeseen kuuluu ottaa palkaton vapaa tai lomapäivä. Vituttaa tuommonen, että firman pitää maksaa sulle kotiin lemmikin kuolemasta. Surullinen, mutta normaali asia.
Eihän ap ollut palkkaa vaatimassakaan, vaan vapaan iltapäivän.
Lemmikkejä tulee ja menee. Turha niiden takia on parkua.