Antaisitko pettämisen anteeksi?

Sama mieltä koska asia ei ole sidottu pettäjän sukupuoleen.

Näitä kääntöyrityksiä näkee ketjuissa tämän aiheen osalta näkee usein. Ei. Ei ole olemassa kaksoisstandardeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Antaisin varmaan anteeksi joo, mutta suhde tuskin jatkuisi. Valehteli mulle jo suhteen alussa eli sen jälkeen kyllä edellytän jo rehellisyyttä. En keksi mitään mikä perustelisi mun selän takana touhuamista varsinkin kun hän tietää, että en asettuisi esteeksi erolle ja omaisuuden jaotkin ym on jo paperilla ihan selvät. Molemmat tulee omillaan toimeen, molemmilla omat ystävät ja harrastukset ja lapsetkin isoja. Ei siis mitään syytä pettää tai sumuttaa missään asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Seksuaalinen uskottomuus ei ole ainoa tapa pettää kumppania.

Paljon parempi vertauskuva olisi ollut, että mies/nainen olisi ottanut puolison ja lapsen nimiin miljoonien velat ja sitten päättänyt jättää ne maksamatta. Yksi juoru ei petä kenenkään terveen ihmisen luottamusta toiseen, eikä se tuho mitä sillä aiheutetaan ole lähellekkään sitä, mitä pettämisessä tapahtuu tai vastaavasti, kun puoliso ottaa toisen selän takana miljoonan velat ja käyttää ne vaikka huumeisiin ja strippiklubeihin, tai se itse pettäminen.

Myöskin pettämisessä on ihan eri tasoja, koska pettämisen rajat päättää jokainen pariskunta, eikä ne ole ulkoapäin päätettävissä.

Niin velanottotapauksessa, kuin pettämisessä pettäjä tai väärin tehnyt vanhempi voi kertoa lapselleensa olleensa se, joka teki tässä väärin ja että hän pyrkii työstämään itseäänsä ja korjaamaan tehneensä vahingon, ja ettei lapsi ole millään tavalla syyllinen tilanteeseen, vaan se pettäjä/velanottaja on ja tilanne on hänen syytäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Elämä on sellaista. Mitäpä tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Pakko olla edellisen kanssa samaa mieltä. Jos tuo on sinun mielestä luottamuksen pettämisetä, niin taidat olla aika kontrolloiva parisuhteessa....

Minun korvaan tuo kuulostaa "väärinymmärrykseltä". Se, että vertaat väärinymmärrystä pettämiseen kertoo aika paljon sinusta ja siitä, ettet edes henkisesti kestäisi sitä, jos joku sinua oikeasti pettäisi, jos et kestä tuollaista väärinymmärrystä.

Sen yhden kerran pystyisin ja annoinkin anteeksi mutta niinhän se vaan on, että kun kerran pettää, pettää toisenkin kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Pakko olla edellisen kanssa samaa mieltä. Jos tuo on sinun mielestä luottamuksen pettämisetä, niin taidat olla aika kontrolloiva parisuhteessa....

Minun korvaan tuo kuulostaa "väärinymmärrykseltä". Se, että vertaat väärinymmärrystä pettämiseen kertoo aika paljon sinusta ja siitä, ettet edes henkisesti kestäisi sitä, jos joku sinua oikeasti pettäisi, jos et kestä tuollaista väärinymmärrystä.

Voi rakas ystävä, kyseinen mies myös petti minua työmatkoillaan, joten jospa et nyt asetu mun paikalle mestaroimaan mikä minusta tuntuu pahemmalle tai vähemmän pahalle loukkaukselle. Kaiken pohjalla totaalinen kunnioituksen puute, edellä mainitut oli pelkkiä oireita. Mulla ei ole niin heikko itsetunto että musertuisin jos mies haluaa jotain toista seksuaalisesti, sen sijaan jos se jonka piti olla läheisin, syyttää valehtelusta vailla mitään näyttöä, sitä en voi sulattaa. Nyt onneksi terveemmässä suhteessa ja lapsi voi pitää hyvän suhteensa isäänsä ja hänen sukuunsa ihan vaikka silläkin uhalla, että syyttäisi mua erosta. Isä on hyvä vanhempi, joten miksipä menisin sitä sotkemaan vain jotta lapsi saisi tietää kuka oikeasti vanhempiensa parisuhteen paskoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Seksuaalinen uskottomuus ei ole ainoa tapa pettää kumppania.

Paljon parempi vertauskuva olisi ollut, että mies/nainen olisi ottanut puolison ja lapsen nimiin miljoonien velat ja sitten päättänyt jättää ne maksamatta. Yksi juoru ei petä kenenkään terveen ihmisen luottamusta toiseen, eikä se tuho mitä sillä aiheutetaan ole lähellekkään sitä, mitä pettämisessä tapahtuu tai vastaavasti, kun puoliso ottaa toisen selän takana miljoonan velat ja käyttää ne vaikka huumeisiin ja strippiklubeihin, tai se itse pettäminen.

Myöskin pettämisessä on ihan eri tasoja, koska pettämisen rajat päättää jokainen pariskunta, eikä ne ole ulkoapäin päätettävissä.

Niin velanottotapauksessa, kuin pettämisessä pettäjä tai väärin tehnyt vanhempi voi kertoa lapselleensa olleensa se, joka teki tässä väärin ja että hän pyrkii työstämään itseäänsä ja korjaamaan tehneensä vahingon, ja ettei lapsi ole millään tavalla syyllinen tilanteeseen, vaan se pettäjä/velanottaja on ja tilanne on hänen syytäänsä.

Puolison ja lapsen nimiin? Siis lastakin on petetty kun on annettu kikkeliä vieraalle naiselle? Koittakaahan mammat viimein erottaa itsenne ja lapset, lapset on lainaa vaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Pakko olla edellisen kanssa samaa mieltä. Jos tuo on sinun mielestä luottamuksen pettämisetä, niin taidat olla aika kontrolloiva parisuhteessa....

Minun korvaan tuo kuulostaa "väärinymmärrykseltä". Se, että vertaat väärinymmärrystä pettämiseen kertoo aika paljon sinusta ja siitä, ettet edes henkisesti kestäisi sitä, jos joku sinua oikeasti pettäisi, jos et kestä tuollaista väärinymmärrystä.

Voi rakas ystävä, kyseinen mies myös petti minua työmatkoillaan, joten jospa et nyt asetu mun paikalle mestaroimaan mikä minusta tuntuu pahemmalle tai vähemmän pahalle loukkaukselle. Kaiken pohjalla totaalinen kunnioituksen puute, edellä mainitut oli pelkkiä oireita. Mulla ei ole niin heikko itsetunto että musertuisin jos mies haluaa jotain toista seksuaalisesti, sen sijaan jos se jonka piti olla läheisin, syyttää valehtelusta vailla mitään näyttöä, sitä en voi sulattaa. Nyt onneksi terveemmässä suhteessa ja lapsi voi pitää hyvän suhteensa isäänsä ja hänen sukuunsa ihan vaikka silläkin uhalla, että syyttäisi mua erosta. Isä on hyvä vanhempi, joten miksipä menisin sitä sotkemaan vain jotta lapsi saisi tietää kuka oikeasti vanhempiensa parisuhteen paskoi.

Eli valehtelet :) sanoit aikaisemmin että "Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.". Nyt väität, että hän oli pannut jotain muuta.

Nyt en kyllä usko mihinkään sun sanaan enään. Kuulostat ihan pettäjältä, samanlainen tapa valehdella ja kykenemätön pysymään ajan tasalla omista valheistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Seksuaalinen uskottomuus ei ole ainoa tapa pettää kumppania.

Paljon parempi vertauskuva olisi ollut, että mies/nainen olisi ottanut puolison ja lapsen nimiin miljoonien velat ja sitten päättänyt jättää ne maksamatta. Yksi juoru ei petä kenenkään terveen ihmisen luottamusta toiseen, eikä se tuho mitä sillä aiheutetaan ole lähellekkään sitä, mitä pettämisessä tapahtuu tai vastaavasti, kun puoliso ottaa toisen selän takana miljoonan velat ja käyttää ne vaikka huumeisiin ja strippiklubeihin, tai se itse pettäminen.

Myöskin pettämisessä on ihan eri tasoja, koska pettämisen rajat päättää jokainen pariskunta, eikä ne ole ulkoapäin päätettävissä.

Niin velanottotapauksessa, kuin pettämisessä pettäjä tai väärin tehnyt vanhempi voi kertoa lapselleensa olleensa se, joka teki tässä väärin ja että hän pyrkii työstämään itseäänsä ja korjaamaan tehneensä vahingon, ja ettei lapsi ole millään tavalla syyllinen tilanteeseen, vaan se pettäjä/velanottaja on ja tilanne on hänen syytäänsä.

Puolison ja lapsen nimiin? Siis lastakin on petetty kun on annettu kikkeliä vieraalle naiselle? Koittakaahan mammat viimein erottaa itsenne ja lapset, lapset on lainaa vaan..

Sinä se jaksat vääristellä asioita. Tuossa puhuttiin velan ottamisesta salaa. Onko asioiden vääristely oman agendasi ajamiseen ollut pitkäänkin tapasi toimia niin että olet saanut ehkä siitä palautettakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Seksuaalinen uskottomuus ei ole ainoa tapa pettää kumppania.

Paljon parempi vertauskuva olisi ollut, että mies/nainen olisi ottanut puolison ja lapsen nimiin miljoonien velat ja sitten päättänyt jättää ne maksamatta. Yksi juoru ei petä kenenkään terveen ihmisen luottamusta toiseen, eikä se tuho mitä sillä aiheutetaan ole lähellekkään sitä, mitä pettämisessä tapahtuu tai vastaavasti, kun puoliso ottaa toisen selän takana miljoonan velat ja käyttää ne vaikka huumeisiin ja strippiklubeihin, tai se itse pettäminen.

Myöskin pettämisessä on ihan eri tasoja, koska pettämisen rajat päättää jokainen pariskunta, eikä ne ole ulkoapäin päätettävissä.

Niin velanottotapauksessa, kuin pettämisessä pettäjä tai väärin tehnyt vanhempi voi kertoa lapselleensa olleensa se, joka teki tässä väärin ja että hän pyrkii työstämään itseäänsä ja korjaamaan tehneensä vahingon, ja ettei lapsi ole millään tavalla syyllinen tilanteeseen, vaan se pettäjä/velanottaja on ja tilanne on hänen syytäänsä.

Puolison ja lapsen nimiin? Siis lastakin on petetty kun on annettu kikkeliä vieraalle naiselle? Koittakaahan mammat viimein erottaa itsenne ja lapset, lapset on lainaa vaan..

Pettämisen taso ja se tuho mitä pettämisellä aiheutetaan on verrattavissa tuohon lainaan ja miten se ylettyy lapsiin myös.

Ja sinä tässä väität, että lapset on lainaa vaan. Tosin eikös pettäjät vähän tuollaisia ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Haukkuvan joukon osana? Nyt ne lääkkeet

Ööö miksi? Hän haukkui yhdessä humalaisten vanhempiensa kanssa minua valehtelijaksi ja että perheeni kuvittelee olevansa parempia kuin muut. Jos tuo ei ole luottamuksen pettämistä niin en tiedä mikä. Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.

Mutta ei se silti meidän lapselle kuulu. Hänelle isovanhemmatkin on tärkeät ja se on arvokas asia.

Pakko olla edellisen kanssa samaa mieltä. Jos tuo on sinun mielestä luottamuksen pettämisetä, niin taidat olla aika kontrolloiva parisuhteessa....

Minun korvaan tuo kuulostaa "väärinymmärrykseltä". Se, että vertaat väärinymmärrystä pettämiseen kertoo aika paljon sinusta ja siitä, ettet edes henkisesti kestäisi sitä, jos joku sinua oikeasti pettäisi, jos et kestä tuollaista väärinymmärrystä.

Voi rakas ystävä, kyseinen mies myös petti minua työmatkoillaan, joten jospa et nyt asetu mun paikalle mestaroimaan mikä minusta tuntuu pahemmalle tai vähemmän pahalle loukkaukselle. Kaiken pohjalla totaalinen kunnioituksen puute, edellä mainitut oli pelkkiä oireita. Mulla ei ole niin heikko itsetunto että musertuisin jos mies haluaa jotain toista seksuaalisesti, sen sijaan jos se jonka piti olla läheisin, syyttää valehtelusta vailla mitään näyttöä, sitä en voi sulattaa. Nyt onneksi terveemmässä suhteessa ja lapsi voi pitää hyvän suhteensa isäänsä ja hänen sukuunsa ihan vaikka silläkin uhalla, että syyttäisi mua erosta. Isä on hyvä vanhempi, joten miksipä menisin sitä sotkemaan vain jotta lapsi saisi tietää kuka oikeasti vanhempiensa parisuhteen paskoi.

Eli valehtelet :) sanoit aikaisemmin että "Olisi mieluummin vaikka pannut jotain muuta.". Nyt väität, että hän oli pannut jotain muuta.

Nyt en kyllä usko mihinkään sun sanaan enään. Kuulostat ihan pettäjältä, samanlainen tapa valehdella ja kykenemätön pysymään ajan tasalla omista valheistaan.

Ja se minua syvästi huolestuttaa ettet sinä usko sanaakaan 😆 Hän ei (tietääkseni) ollut pannut ketään muuta vielä 2009 kun tuo siemen meidän ongelmille istutettiin, mutta todellakin oli jo 2012. 2015 mulle viimein riitti, enkä todella ala perkaamaan lapselle näitä asioita, olkoonkin että luultavasti hänen näkemyksen mukaan äiti halusi erota ja hajottaa kivan perheen.

Vierailija kirjoitti:

Ja se minua syvästi huolestuttaa ettet sinä usko sanaakaan 😆 Hän ei (tietääkseni) ollut pannut ketään muuta vielä 2009 kun tuo siemen meidän ongelmille istutettiin, mutta todellakin oli jo 2012. 2015 mulle viimein riitti, enkä todella ala perkaamaan lapselle näitä asioita, olkoonkin että luultavasti hänen näkemyksen mukaan äiti halusi erota ja hajottaa kivan perheen.

Liar liar pants on fire ;)

Taisit itse pettää ja syytät puolisoasi pettämisestä. Ehkä se "juoru" olisikin siitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Tämä! Monesti lukenut täältä ketjuja et naiset aikoo salaa tehdä vielä yhden lapsen. Pitäiskö miesten kuitenkin paljastaa sit lapsille et yks ei ollut hänen toiveesta vaan äitin salaa tekemä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.

Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.

Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.

Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.

Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.

En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?

-eri

En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.

Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.

Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?

Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?

Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.

Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt

Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.

Pettäjä on se henkilö joka on VAHINGOITTANUT omaa lastaansa tässä asiassa. Petetty eli uhri ei ole syyllinen siitä, että tieto leviää lapsen korviin.

Pettäjä omilla teoillaansa on aiheuttanut vahingot lapselleensa. Pettäjä olisi voinut erota rauhallisesti ja sitten etsiä itselleensä kumppanin.

Pettäminen on ihan samalla tasolla rajun fyysisen väkivallan kanssa.

Pettäjä on aina syyllinen tähän tilanteeseen, ei kukaan muu ja hän on itse vahingoittanut lastaansa.

Pettäminen itsessän ei vahingoita lasta, vaan se että petetty kaataa oman katkeruutensa lapsen niskaan. Ei vanhempi ole luvannut lapselle seksuaalista uskollisuutta.

Kyllä pettäminen vahingoittaa lasta riippuen tietysti iästä ja muista seikoista.

Harvoin kaikki menee niin tyylikkäästi, että lapset eivät mitään kuulisi/ näkisi.

Ja jos pettäjä on niin heikko, ettei kykene hillitsemään itseään ja vaikka eroamaan ennenkuin solmii läheisiä suhteita toisiin naisiin/ miehiin, niin on se aika iso vaatimus petetylle , ettei hän saisi kenelläkään läheiselle kertoa eikä saada tukea. Ja jos hän avautuu shokissaan muille, niin heti tulee riski siitä että ennemmin tai myöhemmin lapset kuulevat asioita muualta.

Hehän osaavat kyselläkin varsinkin kun ovat jotakin ehkä nähneet ja aavistaneet itsekin.

En nyt puhu tässä ihan pikkulapsista , joille toki pitää rehellisesti kertoa myöhemmin, mitä tapahtui jos haluavat tietää.

Täällä on todellakin eri standardit pettäjille ja petetyille.

Muutamat silittävät pettäjän päätä ja ovat hyvin ankaria petetylle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Tarkoitat siis.

Koska. Pettäjän. Ei. Tarvitse. Kantaa. Vastuuta. Teoistaan.

No eihän se lapselle olekaan sänkypuuhistaan vastuussa, ei se ole lapselle seksuaalista uskollisuutta luvannut.

Pettämisellä ei ole kysymys siitä, että joku pani jotain toista henkilöä.

Pettämisessä ja miksi se satuttaa sitä petettyä pointtina on se, että se pettäjä on pettänyt kahden väliset lupaukset ja luottamuksen (ei mitään tekemistä seksin kanssa).

Joten avaa yhä millä tavalla tässä on kyse sänkypuuhista? Missään kun ei niistä sänkypuuhista puhuttu (paitsi sinä)

Mun ex-mieheni kuuli vanhemmiltaan minun läheistä ja kiertoteitse myös minua koskevan juorun ja sen sijaan, että he olisivat kysyneet asiasta minulta tai läheiseltäni, päättivät he vatvoa asiaa selkäni takana ja sitten perhejuhlassa humaltuneena yhdessä hyökätä kimppuuni tivaamaan asiasta. Olin tilanteessa täysin yksin, kuulin koko asiasta ensimmäistä kertaa ja siksi mulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua, eikä myöskään paeta paikalta, koska olimme tilaisuudessa samalla kyydillä ja tuntien matkan päässä kotoa. Mies pyysi myöhemmin anteeksi ja koetti korjata asiaa, mutta menetin luottamuksen ja kunnioitukseni häntä kohtaan. Aloin inhota hänen alkoholin käyttöään myös. Erosimme lopulta.

Olisiko lapseni, tuolloin 9, kuulunut kuulla kuinka isänsä ja isovanhempansa loukkasivat minua vuosia aiemmin? Miksi, tai Miksi ei?

Ex-mieheni m u r h a s i toisen lapsemme.

Olisiko minun pitänyt esittää, ettei tätä koskaan tapahtunut 14v lapsellemme, että ex-mieheni näyttäyisi hänen silmiin yhä "hyvänä ihmisenä"?

(tein samanlaisen vertauskuvan kuin sinä, mikä ei oikeasti liity aiheeseen mitenkään)

Aivan koska vakava rikos, jonka seuraukset koskevat suoraan lasta ja joka on vienyt toisen ihmisen hengen, on täysin verrannollinen siihen että kumppanini petti luottamukseni ja teki minut surulliseksi. Vähän nyt suhteellisuudentajua. Ihminen joka on noin riippuvainen parisuhteestaan vahingoittaa yleensä kumppaniaan liiallisella kontrolloinnilla ja syyllistämisellä. Sellaista tapaa pettää yhteinen luottamus on vaan vaikeampi osoittaa kuin konkreettista tekoa, kuten pettäminen, jolla voi sitten uhriutua pitkin kyliä.

Kummallakaan ylläolevalla vertauksella ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa, jossa toinen henkilö pettää ja mukana on myös lapset.

Siksi kumpaankaan ei tarvitse edes vastata.

Miten niin ei ole? Meillä on lapsi, mies petti luottamukseni joka ei palautunut koskaan. Miksi en kertoisi lapselle miten se tapahtui, vai kuuluuko lapsen tietää vain jos luottamuksen pettämiseen liittyy penetroituminen peniksellä?

Väännä asiasta vaikka kuinka paljon, mutta ei ole sama asia. Koska samalla tavalla minä voin alkaa argumentoida tuota toista vertauskohdetta yhtä typerillä tavoilla.

Pysytään sen oikean aiheen ympärillä, eli pettämisessä.

Eli kysyn sinulta nyt yksinkertaisesti: onko seksuaalinen uskottomuuden teko ainoa tapa pettää kumppanin luottamus, josta lasten kuuluu tietää? Kun esim pahan puhuminen kumppanista ja häntä vastaan hyökkääminen haukkuvan joukon osana ei ole tällainen lapsille kerrottava asia.

Mites jos äiti on jättänyt isälle kertomatta ehkäisyn pois ja tullut raskaaksi, kertoisitko tästä tulevalle lapselle ja hänen sisaruksilleen? Ei mitään kiertelyä nyt vaan kyllä/ei

Tämä! Monesti lukenut täältä ketjuja et naiset aikoo salaa tehdä vielä yhden lapsen. Pitäiskö miesten kuitenkin paljastaa sit lapsille et yks ei ollut hänen toiveesta vaan äitin salaa tekemä?

Mistä se mies tietää oliko lapsi salaa tekemä vai vahinko?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pettäminen vahingoittaa lasta riippuen tietysti iästä ja muista seikoista.

Harvoin kaikki menee niin tyylikkäästi, että lapset eivät mitään kuulisi/ näkisi.

Ja jos pettäjä on niin heikko, ettei kykene hillitsemään itseään ja vaikka eroamaan ennenkuin solmii läheisiä suhteita toisiin naisiin/ miehiin, niin on se aika iso vaatimus petetylle , ettei hän saisi kenelläkään läheiselle kertoa eikä saada tukea. Ja jos hän avautuu shokissaan muille, niin heti tulee riski siitä että ennemmin tai myöhemmin lapset kuulevat asioita muualta.

Hehän osaavat kyselläkin varsinkin kun ovat jotakin ehkä nähneet ja aavistaneet itsekin.

En nyt puhu tässä ihan pikkulapsista , joille toki pitää rehellisesti kertoa myöhemmin, mitä tapahtui jos haluavat tietää.

Täällä on todellakin eri standardit pettäjille ja petetyille.

Muutamat silittävät pettäjän päätä ja ovat hyvin ankaria petetylle.

Haluaisin tähän lisätä, että lapset aistivat jo ihan pienetkin stressin aiheuttajat parisuhteissa, esimerkiksi ihan vain se, että on vaikka vanhemmilla stressiä rahasta. Ja nämä ihmiset kuvittelevat, ettei lapsi aisti myös tätä, että jotain isoa on tapahtunut vanhempien välillä ja toinen osapuoli on selkeästi huonossa kunnossa tai muuten erilainen.

Sellainen ympäristö ei ole terve lapselle. Itseasiassa minä asuin sellaisessa lapsena ja se oli ihan hirveää, koska syyllisin aina itseäni.

Mutta täällä Suomessa on yhä sellainen kulttuuri päällä, että ensinnäkin "pettäminen ei ole niin iso juttu" (kyllä se on) ja "pettäminen on jollain tapaa petetyn syytä" (ei ole eikä koskaan tule olemaan). Näiden takia se pettäjä nähdään jotenkin oikeutettuna pettämiseen eikä petettyä tueta ja oletetaan vaan, että petetyn nyt pitää vain päästä siitä yli mahdollisimman nopeasti tekemättä isompaa numeroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja se minua syvästi huolestuttaa ettet sinä usko sanaakaan 😆 Hän ei (tietääkseni) ollut pannut ketään muuta vielä 2009 kun tuo siemen meidän ongelmille istutettiin, mutta todellakin oli jo 2012. 2015 mulle viimein riitti, enkä todella ala perkaamaan lapselle näitä asioita, olkoonkin että luultavasti hänen näkemyksen mukaan äiti halusi erota ja hajottaa kivan perheen.

Liar liar pants on fire ;)

Taisit itse pettää ja syytät puolisoasi pettämisestä. Ehkä se "juoru" olisikin siitä...

Juu, nimenomaan, valehtelen täällä palstalla nimettömänä muille nimettömille umpivieraille ihmisille koska... jaa, no enpä keksinytkään mitään syytä. Come on, olisko sulla aika pistää ison tytön housut jalkaan ja hyväksyä se, ettei kaikilla ole se ego niin ulkonäköön tai miessuhteisiin kietoutunut, että loukkaavin asia maailmassa olisi se kun oma mies pitäisi jotain toista haluttavampana. Jollekin saattaa jopa se oma integriteetti olla se tärkein asia, jonka epäileminen on paljon loukkaavampaa kuin se pitääkö mies vielä pantavimpana yksilönä.