Antaisitko pettämisen anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Jep, asiantuntijat painottavat että lasta ei pidä laittaa salaisuuksien kantajaksi.

Jos näin vanhempi tekee ja vaatii että salaisuutta toista vanhempaa kohtaan tulee pitää yllä hautaan saakka se johtaa äärimmäisen haitalliseen kehitykseen joka näkyy aikuisuuteen saakka ja pahimmilaan siirtyy vielä seuraavaankin sukupolveen.

Tämähän on ihan eri asia kuin se, että lapselle kerrotaan asiasta jota hän ei vielä tiedä. Tietenkään pettäjä ei saa vetää lasta salailuun mukaan, se on äärimmäisen julmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, asiantuntijat painottavat että lasta ei pidä laittaa salaisuuksien kantajaksi.

Jos näin vanhempi tekee ja vaatii että salaisuutta toista vanhempaa kohtaan tulee pitää yllä hautaan saakka se johtaa äärimmäisen haitalliseen kehitykseen joka näkyy aikuisuuteen saakka ja pahimmilaan siirtyy vielä seuraavaankin sukupolveen.

Tämähän on ihan eri asia kuin se, että lapselle kerrotaan asiasta jota hän ei vielä tiedä. Tietenkään pettäjä ei saa vetää lasta salailuun mukaan, se on äärimmäisen julmaa.

Tätä salailua hautaan saakka täällä ketjussa olevat pettäjät kannattavat. Tärkeintä on että oma kilpi kiiltelee ja vaihtuvat rakkausihmiset esitellään lapsille turvallisina uusina aikuisina.

Vierailija kirjoitti:

Kuule, jos uskottomuus tekee vuosikausiksi toimintakyvyttömän ja lasten hyvinvoinnista piittaamattoman ihmisraunion, niin silloin pitää hakea apua. En halua väheksyä pettämisen aiheuttamaa kipua, mutta minä tiedän ihmisiä jotka ovat selviytyneet raskaasta fyysisestä väkivallasta, konkurssista tai läheisen kuolemasta kaatamatta sitä lasten harteille noin pahasti kuin sinusta petetyllä on oikeus tehdä. Olen itse melko tiukkapipoinen uskollisuuden suhteen enkä ikinä uskoisi sanovani näin, mutta kuule, elämässä on oikeasti pahempiakin asioita ja olen iloinen puolestasi ettet ole niitä joutunut vielä kohtaamaan. Niinkuin oma äitini joskus sanoi, elämän ja kuoleman asioita ja tämä ei ole niitä.

Itseasiassa petetyksi tuleminen on paljon vakavampi, kuin mikään rahallinen konkurssi. Petetyksi tuleminen on verrattavissa raskaaseen fyysiseen väkivaltaan. Pettäjä tuhoaa petetyn henkisesti ihan kokonaan ja siitä pois pääseminen vie noin kaksi vuotta päästä yli. Joskus vielä kauemmin.

Sinä haluat tässä syyllistää jälleen petettyä. Kyse ei ole minkään kaataminen lapsen niskaan. Sinä et voi olettaa, että saat hakata vaimosi/miehesi sairaalakuntoon ja sitten uskotella itsellesi, että sen jälkeen sen vaimon/miehen pitää käyttäytyä ja olla ihan normaalisti lapsen ympärillä. Se on täysin mahdotonta. Sinä oletat muiden kykenevän olemaan yli-ihmisiä, mutta pettäjä saa olla niin suuri roskasakka ja paska ihminen, kuin haluaa. Asetat pettäjän ja uhrin ihan sairaaseen asetelmaan, mikä on yleistä ihmisillä, jotka on pettäjiä ja narsisteja.

Ja voin sanoa, että olen varmasti kokenut elämässäni paljon isompia asioita, kuin sinä. Siksi puhunkin täällä siitä, miten nämä asiat eivät ole mitään pikkuisia asioita, mihin vaan voivat uhrit kohauttaa harteitaan ja olla ihan kuin asialla ei ole mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Ihailu ei saa perustua valheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Yritätkö tahallaan muuttaa sitä mitä olen sanonut että voit argumentoida sitä vastaan vai mikä tässä on nyt pointtisi?

En nimittäin jaksa kirjoitella ihmisten kanssa, jotka tahallaan yrittävät väännellä minun sanomisestani jotain, mitä se ei ole.

Tuossakaan artikkelissa ei lainkaan puhuta siitä, onko kyse 4v lapsesta vai 17v lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Yritätkö tahallaan muuttaa sitä mitä olen sanonut että voit argumentoida sitä vastaan vai mikä tässä on nyt pointtisi?

En nimittäin jaksa kirjoitella ihmisten kanssa, jotka tahallaan yrittävät väännellä minun sanomisestani jotain, mitä se ei ole.

Tuossakaan artikkelissa ei lainkaan puhuta siitä, onko kyse 4v lapsesta vai 17v lapsesta.

Tuo vääntelijä on tuttu hahmo näissä pettämisasioissa täällä. Ei kestä totuutta. Itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Yritätkö tahallaan muuttaa sitä mitä olen sanonut että voit argumentoida sitä vastaan vai mikä tässä on nyt pointtisi?

En nimittäin jaksa kirjoitella ihmisten kanssa, jotka tahallaan yrittävät väännellä minun sanomisestani jotain, mitä se ei ole.

Tuossakaan artikkelissa ei lainkaan puhuta siitä, onko kyse 4v lapsesta vai 17v lapsesta.

Tuo vääntelijä on tuttu hahmo näissä pettämisasioissa täällä. Ei kestä totuutta. Itsestään.

Tottahan tuo. Pettäjät haluavat suojella itseään jopa oman lapsen kustannuksella pysyäkseen muiden silmissä "hyvänä ihmisenä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Ensi-ja turvakotien liiton asiantuntijat ovat petetyn oikeudesta avautua-vänkkääjän kanssa kategorisesti eri mieltä

https://apuaeroon.fi/tietoaerosta/lapsi_ja_ero/#1603892277577-bc1d5293-…

Haastaisinkin tässä kohtaa jonkun esittämään yhdenkään asiantuntijalausunnon jossa suositellaan avautumista lapsille toisen vanhemman uskottomuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, asiantuntijat painottavat että lasta ei pidä laittaa salaisuuksien kantajaksi.

Jos näin vanhempi tekee ja vaatii että salaisuutta toista vanhempaa kohtaan tulee pitää yllä hautaan saakka se johtaa äärimmäisen haitalliseen kehitykseen joka näkyy aikuisuuteen saakka ja pahimmilaan siirtyy vielä seuraavaankin sukupolveen.

Itseasiassa asiantuntijat nykypäivinä painottavat sitä, että asennetta "ei kerrota mitään lapsille" ei saa ottaa. Koska se on epätervettä ja lapset kyllä aistii, että jotain on vialla. Ja jos ei lapselle kerrota mikä on vialla, lapsi syyllistää helposti itseään huonosta ilmapiiristä ja vanhempien käyttäytymisen muutoksesta.

Tärkeintä on ottaa asenne, että kerrotaan lapselle sen pettäjän tehneen jotain pahaa ja siitä johtuen ilmapiiri on mitä on. Näin lapsi ei syyllistä itseäänsä, eikä uhrin tarvitse suojella pettäjää. Ja pettäjä ottaa vastuun tekemisistään. Muissa tapauksissa pettäjä vain pakenee omaa vastuutaansa.

Ei lapsen syyllisyydentunteiden vähentäminen vaadi toisen vanhemman mustamaalausta. Kyllä lapselle voi ihan hyvin tehdä selväksi, että eron syyt on vanhempien välisiä aikuisten asioita eikä johdu lapsesta. Ja painottaa, että molemmat vanhemmat edelleen rakastavat lasta.

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Kukaan, joka tajuaa terapiasta edes alkeiden verran ei sano "kukaan terapeutti" sitä tai "kaikki terapeutit" tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Yritätkö tahallaan muuttaa sitä mitä olen sanonut että voit argumentoida sitä vastaan vai mikä tässä on nyt pointtisi?

En nimittäin jaksa kirjoitella ihmisten kanssa, jotka tahallaan yrittävät väännellä minun sanomisestani jotain, mitä se ei ole.

Tuossakaan artikkelissa ei lainkaan puhuta siitä, onko kyse 4v lapsesta vai 17v lapsesta.

Tuo vääntelijä on tuttu hahmo näissä pettämisasioissa täällä. Ei kestä totuutta. Itsestään.

Tottahan tuo. Pettäjät haluavat suojella itseään jopa oman lapsen kustannuksella pysyäkseen muiden silmissä "hyvänä ihmisenä".

Tässä on nyt useiden asiantuntijakirjoitusten pohjalta todistettu, että ns petetyn tarve kertoa lapsille puolison uskottomuudesta palvelee yksin hänen toivettaan saada lapset asettumaan itsensä puolelle, toista vanhempaa vastaan. Lasten edun kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, vaikka kuinka monen kirjoittajan ominaisuudessa koitatkin mustaa vääntää valkoiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Väestöliiton asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2014102418777893

Lapselle voi kertoa esim että äiti/isä on surullinen erosta, ei olisi toivonut eroa, mutta isä/äiti on pahoittanut hänen mielensä niin, ettei yhteiselämä enää suju. Mutta että nämä ovat vanhempien, aikuisten välisiä asioita, joita he eivät aina itsekään ymmärrä ja osaa ratkaista niin vaikea on teille lapsillekaan selittää kovin tarkasti miksi tähän tilanteeseen päädyttiin.

Ensinnäkin linkitit melkein 10 vuotta vanhan uutisen.

Toisekseen tuossa jo otsikossa lukee "ei liian yksityiskohtaisesti". Eli kyllä saa kertoa.

Mielenterveystalon asiantuntijat mm heli vaaranen ovat kanssasi yksiselitteisesti eri mieltä https://www.mielenterveystalo.fi/sv/node/947

Älä moiti toista vanhempaa

Erotarina ei saa olla jommankumman vanhemman mustamaalaamista tai syyttelyä. Esimerkiksi vanhemman uskottomuus ei kuulu lapselle. Lapsella on tarve ihailla kumpaakin vanhempaansa, eikä lapselta saa viedä pois mahdollisuutta siihen. Moittimalla toista vanhempaa ihminen moittii samalla omaa lastaan. Lapsi ajattelee, että hänessäkin täytyy olla jotain vikaa, jos vanhemmassakin on.

Ensi-ja turvakotien liiton asiantuntijat ovat petetyn oikeudesta avautua-vänkkääjän kanssa kategorisesti eri mieltä

https://apuaeroon.fi/tietoaerosta/lapsi_ja_ero/#1603892277577-bc1d5293-…

Haastaisinkin tässä kohtaa jonkun esittämään yhdenkään asiantuntijalausunnon jossa suositellaan avautumista lapsille toisen vanhemman uskottomuudesta

https://www.psychologytoday.com/us/blog/love-and-sex-in-the-digital-age…

Siinä :)

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Olet asian ytimessä. Pettäjän kyky kantaa vastuunsa teoistaan on joillain patologisilla pettäjillä täysin nolla. Siksi jankkaavat täällä tarinoitaan joilla ei totuuspohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Olet asian ytimessä. Pettäjän kyky kantaa vastuunsa teoistaan on joillain patologisilla pettäjillä täysin nolla. Siksi jankkaavat täällä tarinoitaan joilla ei totuuspohjaa.

Onko noin mahdotonta hyväksyä, että kaikki lapsia suojelevat kommentoijat eivät ole itse pettäjiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan terapeutti ei koskaan suosittele, ettei lapsille saisi mukamas kertoa, että toinen vanhempi on rikkonut luottamuksen ja pettänyt. Terapeutit tosin suosittelevat, että informaatio pitää kertoa niin, että lapsen ikä ja henkinen kehitysvaihe otetaan huomioon.

Esimerkiksi nuorelle lapselle voidaan sanoa, että isi teki jotain typerää ja petti äidin luottamuksen. Yksityiskohtaisesti siitä ei tarvitse kertoa.

Narsistit yrittävät kääntää tilanteen niin, ettei kenellekkään saisi kertoa ja näin vain uudelleen tehdä henkistä väkivaltaa petettyä kohtaan.

Kukaan, joka tajuaa terapiasta edes alkeiden verran ei sano "kukaan terapeutti" sitä tai "kaikki terapeutit" tätä.

Missä kirjoitin, että "kaikki terapeutit"?

Ja jos terapiasta mitään ymmärrät itse, niin kukaan ei tuollaista suosittelisi. Ei siis psykologiasta tunteva terapeutti. Ehkä joku kiviterapeutti voi suositella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pettäjä ei itse kerro omille lapsilleensa sitä, että hän on tehnyt äidille nyt jotain tosi pahaa ja siksi tilanne on se mitä on?

Tätäpä mietin. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan siitä mitä hän on aiheuttanut ja jos pettäjä OIKEASTI välittää lapsistaan, niin eikö hän itse halua kantaa vastuun tekemisistään ja kertoa itse lapsilleen, että hän on se, joka nyt aiheutti tämän ja hän on se, joka pyrkii korjaamaan sen minkä aiheutti?

Jännää, että täälläkin syytetään petettyä/uhria vaikka kuinka paljon tästäkin tilanteesta, vaikka se on pettäjän syytä.

Koska. Vanhempien. Seksielämä. Ei. Kuulu. Lapsille.

Avaa mulle enemmän millä tavalla ylläolevassa vieritetään vanhempien seksielämä lapselle?

Pettämisessä ei ole pelkästään kyse seksielmästä myöskään. Mutta avaa kuitenkin millä tavalla

Anteeksi voin antaa, mutta yhdessä en tuon miehen kanssa enää olisi.