Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko pettämisen anteeksi?
Kommentit (756)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Teini-ikäiselle se nimenomaan aiheuttaa vahinkoa. Ajankohta jolloin olet kaikkein epävarmimmillasi, etsit paikkaa maailmassa, itsenäistyt vanhemmista ja kipuilet sen kanssa. Itse koin sen vaikeana, ettei äiti tai minä merkitse isälle mitään kun on se kaunis nuorempi nainen. Äiti olisi siis voinut jättää näyttämättä kuvan mulle ja olisi voinut olla huutamatta mulle, että isäs on sen h*ran luona eikä missään töissä. Ajattelin ettei mulla ole kumpaakaan vanhempaa, ei isää kun sitä kiinnostaa vaan joku h*ra, eikä äitiä kun se ei välitä minusta vaan pelkästään isä voi hänestä tehdä joko onnellisen tai onnettoman. Olisin toivonut että olisivat eronneet, eikä mulle ois tarvinnut selittää mitään syitä, näinhän minä jo kauan sen, etteivät viihtyneet yhdessä. Itse aloin seurustella 15 vuotiaana melkein 5 vuotta vanhemman sekakäyttäjä kanssa, koska sillä oli kämppä mihin pääsin aina pois kotoa. No, vanhemmatkaan eivät eronneet vaan tekivät vauvan. Nykyisin ovat ihan tasapainoisessa suhteessa. En tähän päivään mennessä ymmärrä miksi heidän väliset kriisit jotenkin kuului aina myös mulle, miksi mun piti olla korvana isän ryyppäämisistä ja ilkeyksistå, olihan mulla omatkin silmät päässä ja kyky tehdä päätelmiä. Vai oliko syynä se, että minä tosiaan osasin tehdä omiakin päätelmiä ja ne eivät olisi olleet aivan niin mustavalkoisia kuin ehkä oli tavoite..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Teini-ikäiselle se nimenomaan aiheuttaa vahinkoa. Ajankohta jolloin olet kaikkein epävarmimmillasi, etsit paikkaa maailmassa, itsenäistyt vanhemmista ja kipuilet sen kanssa. Itse koin sen vaikeana, ettei äiti tai minä merkitse isälle mitään kun on se kaunis nuorempi nainen. Äiti olisi siis voinut jättää näyttämättä kuvan mulle ja olisi voinut olla huutamatta mulle, että isäs on sen h*ran luona eikä missään töissä. Ajattelin ettei mulla ole kumpaakaan vanhempaa, ei isää kun sitä kiinnostaa vaan joku h*ra, eikä äitiä kun se ei välitä minusta vaan pelkästään isä voi hänestä tehdä joko onnellisen tai onnettoman. Olisin toivonut että olisivat eronneet, eikä mulle ois tarvinnut selittää mitään syitä, näinhän minä jo kauan sen, etteivät viihtyneet yhdessä. Itse aloin seurustella 15 vuotiaana melkein 5 vuotta vanhemman sekakäyttäjä kanssa, koska sillä oli kämppä mihin pääsin aina pois kotoa. No, vanhemmatkaan eivät eronneet vaan tekivät vauvan. Nykyisin ovat ihan tasapainoisessa suhteessa. En tähän päivään mennessä ymmärrä miksi heidän väliset kriisit jotenkin kuului aina myös mulle, miksi mun piti olla korvana isän ryyppäämisistä ja ilkeyksistå, olihan mulla omatkin silmät päässä ja kyky tehdä päätelmiä. Vai oliko syynä se, että minä tosiaan osasin tehdä omiakin päätelmiä ja ne eivät olisi olleet aivan niin mustavalkoisia kuin ehkä oli tavoite..?
No, tulihan tarinallistettua huttua taas 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Asioiden salaaminen ei vahingoita siinä vaiheessa kun lapsi itse tajuaa että häneltä on salattu asioita. Hyvin sä väistelet asioita täytyy sanoa. Pettäjien perus tapa toimia.
Täh? Jos lapsi itse tajuaa pettämisen, niin miksi siitä pitää erikseen kertoa?
Ja edelleen, en ole itse koskaan pettänyt.
"Miksi meidän väliset kriisit...."
Ne kriisit loppuivat olemasta teidän välisiä, kun pettäjä ottaa mukaan kolmannen osapuolen. Sen jälkeen se kriisi ei ole enää teidän välinen.
Pettäjän syy on, jos teini saa tietää pettäjän pettäneen tämän toista vanhempaa. Pettäjän syy on myös, jos koko suku saa tietää hänen pettäneensä puolisoaansa.
Pettäjä on aina tässä kaikessa syyllinen. Aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Pettäjä on se henkilö joka on VAHINGOITTANUT omaa lastaansa tässä asiassa. Petetty eli uhri ei ole syyllinen siitä, että tieto leviää lapsen korviin.
Pettäjä omilla teoillaansa on aiheuttanut vahingot lapselleensa. Pettäjä olisi voinut erota rauhallisesti ja sitten etsiä itselleensä kumppanin.
Pettäminen on ihan samalla tasolla rajun fyysisen väkivallan kanssa.
Pettäjä on aina syyllinen tähän tilanteeseen, ei kukaan muu ja hän on itse vahingoittanut lastaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Älä vääristele asioita. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi meidän väliset kriisit...."
Ne kriisit loppuivat olemasta teidän välisiä, kun pettäjä ottaa mukaan kolmannen osapuolen. Sen jälkeen se kriisi ei ole enää teidän välinen.
Pettäjän syy on, jos teini saa tietää pettäjän pettäneen tämän toista vanhempaa. Pettäjän syy on myös, jos koko suku saa tietää hänen pettäneensä puolisoaansa.
Pettäjä on aina tässä kaikessa syyllinen. Aina.
Pettäjä on vastuussa pettämisestä, kertoja kertomisesta. Eli kyllä se puolelle suvulle mainostaja on vastuussa siitä, että suvulle on kerrottu. Ja lapselle kertoja vastuussa lapselle kertomisesta, ellei pettäjä ole muuta kautta muutenkin paljastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Kenenkään uhrin ei tarvitse suojella pettäjän mainetta.
Tätä tilannetta ei olisi, jos pettäjä olisi välittänyt lapsistaan ja jättänyt pettämättä.
Eli jos teini-ikäinen lapsi kysyy pettämisestä niin pitääkö hänelle valehdella? Nyr suora kyllä tai ei-vastaus, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Pettäjä on se henkilö joka on VAHINGOITTANUT omaa lastaansa tässä asiassa. Petetty eli uhri ei ole syyllinen siitä, että tieto leviää lapsen korviin.
Pettäjä omilla teoillaansa on aiheuttanut vahingot lapselleensa. Pettäjä olisi voinut erota rauhallisesti ja sitten etsiä itselleensä kumppanin.
Pettäminen on ihan samalla tasolla rajun fyysisen väkivallan kanssa.Pettäjä on aina syyllinen tähän tilanteeseen, ei kukaan muu ja hän on itse vahingoittanut lastaansa.
Pettäminen itsessän ei vahingoita lasta, vaan se että petetty kaataa oman katkeruutensa lapsen niskaan. Ei vanhempi ole luvannut lapselle seksuaalista uskollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Teini-ikäiselle se nimenomaan aiheuttaa vahinkoa. Ajankohta jolloin olet kaikkein epävarmimmillasi, etsit paikkaa maailmassa, itsenäistyt vanhemmista ja kipuilet sen kanssa. Itse koin sen vaikeana, ettei äiti tai minä merkitse isälle mitään kun on se kaunis nuorempi nainen. Äiti olisi siis voinut jättää näyttämättä kuvan mulle ja olisi voinut olla huutamatta mulle, että isäs on sen h*ran luona eikä missään töissä. Ajattelin ettei mulla ole kumpaakaan vanhempaa, ei isää kun sitä kiinnostaa vaan joku h*ra, eikä äitiä kun se ei välitä minusta vaan pelkästään isä voi hänestä tehdä joko onnellisen tai onnettoman. Olisin toivonut että olisivat eronneet, eikä mulle ois tarvinnut selittää mitään syitä, näinhän minä jo kauan sen, etteivät viihtyneet yhdessä. Itse aloin seurustella 15 vuotiaana melkein 5 vuotta vanhemman sekakäyttäjä kanssa, koska sillä oli kämppä mihin pääsin aina pois kotoa. No, vanhemmatkaan eivät eronneet vaan tekivät vauvan. Nykyisin ovat ihan tasapainoisessa suhteessa. En tähän päivään mennessä ymmärrä miksi heidän väliset kriisit jotenkin kuului aina myös mulle, miksi mun piti olla korvana isän ryyppäämisistä ja ilkeyksistå, olihan mulla omatkin silmät päässä ja kyky tehdä päätelmiä. Vai oliko syynä se, että minä tosiaan osasin tehdä omiakin päätelmiä ja ne eivät olisi olleet aivan niin mustavalkoisia kuin ehkä oli tavoite..?
No, tulihan tarinallistettua huttua taas 🤣
Haista kukkanen. Sua loukkaa toisten ihmisten omistasi eroavat näkemykset koska koet ne uhkana omalle elämällesi, tajuun senkin kyllä ihan oman lapsuudenperheen todellisuuden pohjalta. Isä olis halunnut rimpuilla irti suhteestaan mutta ei halunnut menettää lapsiaan, tämän päättelin itse. Äiti ei ois tullut (taloudellisesti) toimeen meidän kanssa yksin, mutta ei olis kestänyt kolmatta osapuolta mukana meidän elämässä, tämä hänen itse kertomaansa. Molemmat teki lopulliset ratkaisut omien tarpeidensa ja arvojensa pohjalta, en minä niihin lapsena voi vaikuttaa, enkä koe kovinkaan reiluna asetelmana että multa niihin jotain kantaa odotettiin. Lapsi joutuu vain toivomaan ja luottamaan että vanhemmat toimii niinkun lapsen kannalta on oikein, kun ei kuitenkaan ole siinä asemassa (eikä pidäkään olla) että voisi vanhempien päätöksiin vaikuttaa. Omat vanhemmat kai teki lopulta oikeat ratkaisut koska elävät nyt vanhuuttaan yhdessä ihan tyytyväisen oloisina. Voisinkin kysyä, että kuka hyötyi ja kuinka siitä, että minä sain kuulla kaikki totuudet kaikessa rumuudessaan kun olin vielä lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi meidän väliset kriisit...."
Ne kriisit loppuivat olemasta teidän välisiä, kun pettäjä ottaa mukaan kolmannen osapuolen. Sen jälkeen se kriisi ei ole enää teidän välinen.
Pettäjän syy on, jos teini saa tietää pettäjän pettäneen tämän toista vanhempaa. Pettäjän syy on myös, jos koko suku saa tietää hänen pettäneensä puolisoaansa.
Pettäjä on aina tässä kaikessa syyllinen. Aina.
Pettäjä on vastuussa pettämisestä, kertoja kertomisesta. Eli kyllä se puolelle suvulle mainostaja on vastuussa siitä, että suvulle on kerrottu. Ja lapselle kertoja vastuussa lapselle kertomisesta, ellei pettäjä ole muuta kautta muutenkin paljastunut.
Pettämistilanteissa uhrin tulisi aina kertoa koko suvulle tapahtuneesta, jotta saa tilanteesta kaiken tuen läheisiltään. Tämä ei ole mitään mainostamista, vaan oikeanlaisen tuen saamista. Jos tieto kantautuu lähisuvulta eteenpäin, ei se ole uhrin syy. Vai pitäisikö sinun mielestä esimerkiksi väkivaltauhrien olla hissun hiljaa, ettei vain väkivaltaisen henkilön maine kärsi?
Ja uhrilla on myös oikeus kertoa tapahtuneesta myös lapsille. Yksityiskohtaisesti ei tarvitse kertoa, mutta lapsen ikä huomioiden ottamalla tavalla voi kertoa. Mitään ei koskaan tarvitse lapselta salata. Totuus tulee kuitenkin ilmi jossain vaiheessa.
Pettäjä on tähän aina syyllinen, myös siihen että tieto kantautuu eteenpäin. Koskaan sellaista tietoa ei olisi ollut, jos pettäjä ei olisi koskaan pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Kenenkään uhrin ei tarvitse suojella pettäjän mainetta.
Tätä tilannetta ei olisi, jos pettäjä olisi välittänyt lapsistaan ja jättänyt pettämättä.
Sinä et nyt katkeruudeltasi ja kostonhimoltasi tajua pointtia. Ei kyse ole pettäneen exän suojelemisesta, vaan lasten. Lapsen ja vanhemman välien tahallinen kiilaaminen vahingoittaa lasta paljon enemmän kuin vanhempaa. Siksi lasta pitää suojella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Pettäjä on se henkilö joka on VAHINGOITTANUT omaa lastaansa tässä asiassa. Petetty eli uhri ei ole syyllinen siitä, että tieto leviää lapsen korviin.
Pettäjä omilla teoillaansa on aiheuttanut vahingot lapselleensa. Pettäjä olisi voinut erota rauhallisesti ja sitten etsiä itselleensä kumppanin.
Pettäminen on ihan samalla tasolla rajun fyysisen väkivallan kanssa.Pettäjä on aina syyllinen tähän tilanteeseen, ei kukaan muu ja hän on itse vahingoittanut lastaansa.
Pettäminen itsessän ei vahingoita lasta, vaan se että petetty kaataa oman katkeruutensa lapsen niskaan. Ei vanhempi ole luvannut lapselle seksuaalista uskollisuutta.
Et taida välittää lapsestasi lainkaan kun kuvittelet ettei pettäminen vahingoita lasta?
1. Pettäminen hajoittaa koko perhedynamiikan lapsen ympäriltä ja tuo todella paljon epävarmuutta
2. Pettäminen aiheuttaa vuosiksi toisen vanhemman hyvinvoinni heikkenemisen, mikä on lapselta pois
3. Pettäminen aiheuttaa paljon muutoksia niin henkisesti kuin fyysisesti lapsen elämässä (ero, muutta, erimielisyydet jne...)
4. Pettäminen aiheuttaa negatiivisyyttä vanhempien välillä, mikä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin (lapsi aistii)
Ja vaikka mitä muuta.
Pettäjä vahingoittaa kaikista eniten omaa lastaansa eikä todellakaan välitä oman lapsensa hyvinvoinnista, vaan pelkästään omasta itsestään, omista haluistaan ja siitä, että itse selviää. Ja sitten pettäjä yrittää kaikkensa syyllistää uhria, ettei vaan oma maine mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Minä en kumppaniani ole pettänyt tai ole aikeissa pettää, mutta tämä kommentti tökkäsi aika lailla. Kyllä mun sitoutuminen omaan lapseeni on kuitenkin vielä aivan eri tasolla kuin tuohon toiseen aikuiseen ihmiseen. Aika loukkaava ajatus, että jos en jostain syystä piittaisi puolisostani, en myöskään tekisi parastani lasteni eteen. En oikein tiedä mistä epävarmuudesta ja epäitsenäisyydestä tällaiset kommentit kumpuaa, aikuisen ihmisen suulla.
Miksi sitten teit lapsen tai lapsia? Nykypäivänä adoptointikin on vaihtoehto.
Täh. En nyt ihan tajunnut mitä tällä haetaan, mut sovitaan vaikka että siksi kun voin. Biologinen on yhä se perinteisin tapa tulla vanhemmaksi, adoptio on pitkä ja vaativa prosessi. Jos ajat takaa sitä, että olisin halunnut lapsen, jolla on minun ja puolison geenit niin ei, en kyllä sellaista edes pohtinut. Lapseni ovat meistä molemmista aivan erilliset yksilöt, tunteeni kumppania kohtaan ja suhteeni häneen eivät vaikuta siihen mitä tunnen lapsiani kohtaan tai miten heihin suhtaudun.
Jep, muut ihmiset ovat esineitä tai välineitä. Selvä.
En kertakaikkiaan ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Lapsi ja vanhempi ovat toisistaan erillisiä yksilöitä = ihmiset ovat esineitä. Siis mitä??? Olen pahoillani, mutta nyt tulee niin sekavaa settiä että pakko kysyä onko lääkitys nyt ihan ajan tasalla?
-eri
En ihmettele enää.miksi Suomessa niin moni nuori kärsii mielenterveysongelmista kun vanhemmat ei osaa pitää oman parisuhteensa ongelmia irrallisina suhteestaan lapsiin.
Niin, se perheen rikkominenkaan ei kosketa lapsia mitenkään. Suorastaan parantaa lasten mielenterveyttä uusperheily ja reppuelämä.
Ajatteletko oikeasti niin, että jos toinen vanhempi tekee jotain lapsille vahingollista, niin sinullakin on "oikeus" tehdä lapsille vahinkoa? Minkälainen vanhempi ajattelee noin?
Kerrotko mitä vahinkoa teini-ikäiselle totuus aiheuttaa?
Vahingoittaa turhaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa. Sehän siinä kertomisessa toki tarkoitus onkin. Halutaan kääntää lapsi toista vanhempaa vastaan. Ja se vahingoittaa lasta missä iässä tahansa, lapsia ei koskaan pitäisi käyttää välineenä vanhempien välisissä kiistoissa.
Se pettäjä on ihan omalla teoillaan aiheuttanut tuon vahingon. Hän on vastuu teoistaansa. Jos joku, kuten hänen lapsensa tai vanhempansa saavat tietää hänen tekemisistään, niin se ei ole kertojan syy, vaan yhä pettäjän oma syy, että noin on tehnyt
Todella toivon ettei sinulla ole lapsia, niin syvää välinpitämättömyyttä osoitat heidän psyykkistä hyvinvointiaan kohtaan. Eli lapsia on oikeus vahingoittaa, jos toinen vanhempi on antanut siihen tekosyyn ja voidaan laittaa syntipukiksi? Siis maailma on täynnä erossa loukattuja vanhempia, joiden ykkösprioriteetti on oman katkeruuden levittämisen sijaan lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja psyykkisen vahingon minimointi. Näin sen pitäisi mennä kaikilla vanhemmilla.
Kenenkään uhrin ei tarvitse suojella pettäjän mainetta.
Tätä tilannetta ei olisi, jos pettäjä olisi välittänyt lapsistaan ja jättänyt pettämättä.
Sinä et nyt katkeruudeltasi ja kostonhimoltasi tajua pointtia. Ei kyse ole pettäneen exän suojelemisesta, vaan lasten. Lapsen ja vanhemman välien tahallinen kiilaaminen vahingoittaa lasta paljon enemmän kuin vanhempaa. Siksi lasta pitää suojella.
Sinä et nyt narsismissasi tajua pointtia. Kyllä kyse on pettävän exän suojelemisesta, jos uhri ei saa vapaasti kertoa siitä mitä hänen elämässään on tapahtunut muille.
Olemalla kertomatta mitä on tapahtunut ei suojele lasta yhtään millään tavalla (jos nyt ajattelemme, että kyse on esimerkiksi 17v teinistä).
Vierailija kirjoitti:
Eli jos teini-ikäinen lapsi kysyy pettämisestä niin pitääkö hänelle valehdella? Nyr suora kyllä tai ei-vastaus, kiitos!
Jos se lapsi kerran jo tietää, niin miksi sille pitäisi valehdella? Mutta silloinkin asiasta voi puhua neutraalisti ja korostaa että se on aikuisten välinen asia, eikä vanhempien välisen rakkauden loppuminen tarkoita että vanhempi olisi pettänyt lapsen tai lakannut rakastamasta häntä.
Se mitä lapsi ei tiedä ei voi vahingoittaa. Vanhemman uudesta intohimosta syntyy onnellinen vanhempi joka on parempi vanhempana. Eli siis elämän ydin on inhohimo uuteen ihmiseen. Sanoinko jo intohimo?
A) Kukaan ei ole sanonut noin, B) ero ei läheskään aina tarkoita vaihtuvia uusia kumppaneita.