Muita, jotka kokevat saavansa elämästä ilon irti ilman jatkuvaa ostamista ja rahankäyttöäkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Aika paljon muuta :D Esim. liikkuminen oman kodin ulkopuolella. Jos sulle tuodaan kotiin ruoka, terveys, ja vaatetus, niin et koe mitään täysin turhaa tarvetta poistua kotoasi? 

Esim. liikkuminen. Ok, hyvä. Mainitsepa mihin muuhun välttämättömään itse olet käyttänyt rahaa asumisen, liikkumisen, ruoan, terveyskulujen ja vaatetuksen lisäksi esim. tässä kuussa?

Sun käsitys välttämättömästä on niin lapsellinen, ettei siihen oikein voi vastata :D ;) Määrittelepä ensin esim. välttämätön vaatetus niin, että se on jokaiselle ihmiselle sama. Ihan listaat mitä kuuluu välttämättömään vaatetukseen.

Sen jälkeen voit jatkaa välttämättömällä ravinnolla. Mitä siihen kuuluu, ihan voit listata mitä ja kuinka paljon tämä välttämätön ravinto yleisesti kaikille ihmisille on. Sitten onkin vuorossa välttämätön asuminen, mitäs siihen oikein kuuluisikaan?

Jatketaan sitten kun olet tämän tehnyt, tai edes miettinyt mitä tulikaan oikein raapusteltua :D

^Kiitos että säästit minulta kirjoittamisen vaivan. Tuskin saat vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan ostoksilla käymistä, joten kyllä säästyy rahaa. Viimeisen pakon edessä menen kauppakeskukseen, niin tapahtuu aniharvoin.

Jos ostokset ovat ainoa elämän ilo, on syytä huoleen.

Olen samaa mieltä tuosta, että jos ostokset ovat ainoa elämän ilo, on syytä huoleen.

Mutta entäs jos ostokset ovat yksielämän kymmenistä tai sadoista iloista? Mulla on aina silloin tällöin näin. Voiko elämässä olla liikaa iloa?

En yhtään ihmettelisi muuten, jos joku tulee vastaamaan, että kyllä voi. Tällä palstalla liikkuu paljon todella ankeaa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhoan ostoksilla käymistä, joten kyllä säästyy rahaa. Viimeisen pakon edessä menen kauppakeskukseen, niin tapahtuu aniharvoin.

Jos ostokset ovat ainoa elämän ilo, on syytä huoleen.

Olen samaa mieltä tuosta, että jos ostokset ovat ainoa elämän ilo, on syytä huoleen.

Mutta entäs jos ostokset ovat yksielämän kymmenistä tai sadoista iloista? Mulla on aina silloin tällöin näin. Voiko elämässä olla liikaa iloa?

En yhtään ihmettelisi muuten, jos joku tulee vastaamaan, että kyllä voi. Tällä palstalla liikkuu paljon todella ankeaa porukkaa.

Ostamisella on myös sekundaaarinen arvo, eli jos harrastaa vaikka neulomista, on lankoja pakko ostaa, ellei niitä saa ilmaiseksi. Saati sitten jos harrastaa vaikkapa jokkista. Rahan meno juuri triplaantui. Ostaminen on siis pakollinen paha, mutta ostoksen välinearvosta nauttiminen ihanaa.

Jos pystyy olemaan onnellinen elellessään jossain kerrostalossa niin mikäs siinä.

Mun mielestä aloituksessa käsiteltiin kahta asiaa. Ensimmäinen oli se, että on ihmisiä, joille rahan kuluttaminen ei tuo mitään erityistä iloa. Toinen oli sitten aloittajan ihmettely, miksi jotkut valittavat rahan vähyydestä. Tietenkin sellainen valittaa, jolla on vaikeuksia saada rahansa riittämään edes sähkölaskuun, lääkkeisiin ja ruokaan. Ihan eri tilanne kuin sellaisella, jolla perustarpeisiin rahat riittävät ilman sen tarkempaa laskemista, mutta ihan vapaaehtoisesti "downshiftaa".

Kuulun itse tuohon jälkimmäiseen ryhmään ja aloitinkin jo alkuvuodesta tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Laskin myös elintasoani eläkepäivieni tasolle, vaikka eläkkeelle pääsyyn on vielä hieman yli 3 vuotta. Vähensin kyllä kulutustani jo vuosia sitten, koska en vaan tarvitse enää kovinkaan paljoa. En myöskään tykkää kierrellä kaupoissa. Olen mieluummin kotona, koiran kanssa ulkona tai tapaan ystäviäni. Välillä tosin käyn paikallisessa ravintolassa juomassa lasillisen ja hakemassa lounasseteleillä ruokaa mukaan, koska lounareita ei voi oikein muuhunkaan käyttää. Olen kuitenkin jo sen ikäinen, että olen ehtinyt elämäni aikana hankkia kaiken. Pikemminkin on kotona ihan liikaa tavaraa kuin liian vähän. Sukkia ja alusvaatteita lukuunottamatta taidan pärjätä nykyisellä vaatevarastollani elämäni loppuun asti. Etätöissä kun voi pukeutua miten huvittaa ja ne siistimmät vaatteet, joita käyttäisi arkisin lähitöissä, eivät kulu juuri lainkaan. Pyykinpesukone kun aikanaan hajoaa, ostan uuden. Tiskikoneesta olen jo miettinyt, että ihan hyvin pystyisin tiskaamaan astiat käsinkin. Niinhä sitä teki silloinkin, kun esikoinen 1980-luvulla oli pieni. 

Kyllä. Onnellisuus on sisäinen juttu mitä rahal ei voi ostaa. Helpottunu olo ku vapautunu turhuuden markkinoista.

Love,care,happiness ei maksa mitää

Mä kyllä nautin kun viimein on varaa kuluttaa muuhunkin kuin pakolliseen. Ihan aidosti olen onnellinen että voin ostaa tai tehdä haaveilemiani asioita joihin ei aiemmin ollut mahdollisuutta.

Eihän sinulla olekaan varaa mitään ostaa palkkasi menee tuohonkin elämiseen.

Kotisi on maksettu, millä se maksettiin? Noilla tuloilla et saisi edes lainaa ja muutama vuosikymmen säästäen satasta kuussa menisi käsirahaan.

Sinulla on auto, sekin on jollakin maksettu?

Itse tienaan noin 2000€/kk netto. Ostan vaatteeni uutena. Käytän niitä niin kauan ettei niitä voi kirpputorille viedä.

Asunto on maksettu, mutta olenkin kohta eläkkeellä, asumisen kulut on pienet. Ruokaan menee paljon rahaa, 3-4xkk ruokin aikuiset lapsen perheineen, välillä käymme ravintolassa ja maksan sen.

Tällä hetkellä ainoa harrastukseni on vierailla hyvin vanhojen vanhempieni luona 3-7x viikossa.

Autokin on, ihan itse maksettu ja vanha.

Rahaa jää säästöön, mutta en tippaakaan ihmettele, että samaa palkkaa saavalla nuorella kotia ja perhettä perustavalla ihmisellä ei säästöön jää ja että hän harrastaa muutakin kuin ilmaisia pölyisiä harrastuksia tai käy vaikka shoppailemassa.

Ai niin, minulla ei ole edes puolisoa maksamassa kaikesta puolia.

Toivon ap sinulle avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta erilaisuuteen. Jos me surkeista palkoista me emme kuluta viimeistä senttiä, hiukan ymmärrystä, että jokaisella on omanlainen elämä.

Aloittajalle vielä...tietenkin sulla menee asumiskuluihinkin vähän, koska puolisosi maksaa vastikkeesta puolet ja asuntolaina on jo maksettu. Jos sulla olisi asunnosta edelleen velkaa, ei sullekaan jäisi 250€/kk säästöön. Joutuisit jopa tinkimään muista mainitsemistasi asioista. Ja jos et olisi pariskuhteessa, joutuisit maksamaan koko vastikkeen yksin, jolloin sulle jäisikin vain 10€/kk säästöön. Sillä sitten ostelisit ne lääkkeet, synttärilahjat yms ja kerryttäisit puskuria tulevia kodinkonehankintoja varten. 

Minä haluan, että on rahaa matkustaa. Kerran vuodessa joku kunnon reissu ja pari kertaa vuodessa risteily tai hotellimatka Suomessa.

Haluan/haluamme myös ostaa palveluja. Meillä oli mieheni kanssa harvinainen lapsivapaa ja me tilasimme kotiin kokin! Ja kesällä vuokrattiin vene kuskilla.

Suurin osa ajasta nökötetään kotona ja liikutaan kodin ympäristössä ulkoillen eli mitään kerskakulutusta emme harrasta. Rahan on kuitenkin tarkoitus kiertää. Mitä siitä tulisi, jos kukaan ei ostaisi mitään?

Nykyään elämäntapa on hyvin kulutuskeskeinen. Itse nautin shoppailusta, mutta olen pyrkinyt järkeistämään sitä. Ostan mieluummin laadukkaan vaatteen kuin halpisketjun vaatetta. Tarpeettomat vaatteet myyn eteenpäin. Kulutukseni on siirtynyt myös enemmän elämysten ja palveluiden suuntaan. Saatan käydä hierojalla joskus tai sitten konsertissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Tässä on oiva esimerkki, kuinka jotku ajattelevat rahan puhtaasti materian kautta, vaikka se on vain osa siitä mitä rahalla voi tehdä. Kaikki eivät suinkaan ole noin materialistisia.

Itse tavoittelen rahaa ja haluan rikastua, mutta en suinkaan materiaa, vaan aikaa ostaakseni. En minä halua uhrata koko elämääni työnteolle, vaan haaveenani on saada asuntolaina maksettua nopeasti pois, saada säästöpuskuri ja perusasiat kuntoon ja sitten voin vähentää työntekoa. Tavoitteenani on jäädä mahdollisimman pian 70 % työajalle, jotta saan viettää enemmän aikaa minulle mieluisten tekemisten parissa.

Nykyään huomaan, että ei ole niin kauheasti enää ostettavaa. Paitsi ruokaa, ym. päivittäistavaraa. Ehkä aika yleinen ilmiö keski-iässä että huomaa nurkkien olevan täynnä liikaakin kaikenlaista, mutta tässä kyllä on omannäköinen kotipesä ja välineitä millä harrastaa, kirjoja joita lukea, näillä varmaan pärjäisin lopunikäni. Voisin tyytyväisenä elellä. Enää ei ole tärkeää päivittää muodin mukaan koko elämää tai sen mukaan, mitä muut arvostavat. Toki jotain pientä aina tarvitsee ja jotain menee rikki, shoppailen silloin ja ilolla, mutta vähentynyt se on hurjasti. Aikaa jää tärkeään.

Joku kysyi että miten nuorena rahankäyttö. Tässä on esimerkkejä omasta kaveripiiristä:

-vuokra 250-350e (solu, opiskelija-asunto, jaettu asunto yksityiseltä)

-vaatteet uffista tai muilta kirppareilta. Yleensä vaikka bilettäessä monella on aina ne samat vaatteet

-kävely ja pyöräily, joskus bussi

-baareissa ei osteta juomia, vaan juodaan halpaa viiniä kotona ennen

-opiskelijaravintoloissa käydään syömässä päivittäin. Viikonloppuisin laitetaan jotain hienompaa ruokaa ja joskus voi käydä jopa pikaruokaravintolassa

-netflix, lautapelit, viini, kuntosali, kotibileet, baarit, kirjasto, sauna, uimahalli, ryhmäliikuntatunnit yms. On sellaista mitä tehdään porukalla eikä maksa paljoa.

Kaikki ovat ihan onnellisia. Tietty on aina myös niitä, jotka käyttää vanhempien rahoja ja on rikkaita, mutta en koe että se olisi minulta pois. Pieni kateellisuus tulee vaan ulkomaanmatkoista. Tilaisin myös vaatteita netistä, jos olisi varaa.

Olisitko samanlaiset aatteet, jos olisit sinkku, asuisit yksin vuokralla? Tuntisitko yhtä lailla samoin?

Aloittaja elää käytännössä parempi palkkaisen miehensä siivellä, ja leijuu täällä, kuinka vähällä pärjää.

Tietenkin pärjää, koska makstat vain puolet kaikesta.

Koitappa elää yksin, tai yh.na,ja kehu sitten. Et sinä mikään uniikki lumihiutale ole, suurin osa ihmisistä elää "ostamatta" kuten sinä asian ilmaiset. Ne jatkuvasti shoppailevat ovat oikeasti vähemmistö

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan! Oon sen verran sinut itseni kanssa ja pidän kodistani, että erittäin mainiosti viihdyn itsekseni ilman että teen tai ostelen mitään ekstraa. Olen mukavuudenhaluinen joten uusien vaatteiden osto on harvinaista. Aina välillä voi ostaa tavaroita tai palveluita, mutta harvemmin löytää semmoista mitä todella haluan kokeilla.

Sama täällä. Emme osta uusia vaateita ym koko ajan. Ostamme palveluita. Yhteensä tulot netto n. 7.400 euroa/kk plus lomarahat ja bonukset. 2 autoa, omistusasunto ilman lainaa jne. Matkustamme kotimaassa 1 vko kesällä ja 1 vko talvella. Emme osta turhaa. Jää 50.000 euroa/v säästöä rahastoihin.

Emme käy baareissa.