Muita, jotka kokevat saavansa elämästä ilon irti ilman jatkuvaa ostamista ja rahankäyttöäkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäntilanteet vaihtelevat. Kai sitä lapsiperheen äitinä - kun se nyt jo velaton asunto ja tarpeellinen kalustuskin on jo hankittu - voi elää melko vähällä kulutuksella.

Kiinnostaisi tietää miten ap kulutti rahaa nuorempana. Istuitko silloin kotona purkulangoista sukkaa kutoen sillä välin kun pullataikina kohosi?

Etkö nuorempanakaan ennen puolisoa ja lapsia käynyt "IKINÄ kaupoissa, ostoskeskuksissa, kahviloissa, ravintoloissa"?

Näkisin, että monella muullakin se elämä vanhemmiten seestyy. Etenkin kun kaikki pakollinen on jo hankittu.

Ei kaikki kuluta nuorenakaan. Itse ainakin sain hyvät opit järkevään rahankäyttöön, ostosten harkitsemiseen, ja elämisestä nauttimiseen (ei-materialistisesti) jo kotoa. Muistan ihmetelleeni omien kavereiden holtitonta rahankäyttöä, ja varsinainen "puulla päähän lyönti" oli tajuta, että jotkut aikuisetkin ihmiset hassaavat rahansa turhuuksiin, eikä heillä ole pesukoneen hajottua jemmassa rahaa sen vertaa, että saisivat ostettua uuden.

Olinhan nähnyt vain omien vanhempieni mallin, jossa toisen vanhemman työttömyydestä ja köyhyydestä huolimatta rahaa tärkeisiin asioihin oli jemmassa aina. Arvostus heitä kohtaan nousi 110%

Onko kivaa olla tylsä ihminen?

No mulla ei nuorempana todellakaan ollut varaa mihinkään shoppailuun, vasta nyt aikuisena olisi.

En nauti ostelemisesta ollenkaan, kaupoissa tulee huono olo liioista aistiärsykkeistä, on vaikea valita jos on paljon vaihtoehtoja. Minulla on jo kaikkea tarpeeksi enkä halua mitään turhaa kotiini.

Liikun paljon luonossa ja siitä nautin, en ostelusta. Ihan kyökkipsykologin pätevyydellä voi arvella että jotain tyhjyyttä sellaisella yritetetään täyttää. Omalla kohdalla ei ole koskaan toiminut.

Inhoan ostoksilla käymistä, joten kyllä säästyy rahaa. Viimeisen pakon edessä menen kauppakeskukseen, niin tapahtuu aniharvoin.

Jos ostokset ovat ainoa elämän ilo, on syytä huoleen.

Toimeentulotuella ollaan, ja se riittää minkä riittää mutta on parempi vaihtoehto kuin olla työkkärin mielivaltaisen kyyläämisen ja painostamisen uhrina- joka ei kuitenkaan johtaisi työllistymiseen oikealla palkalla, vaan ainoastaan taas uusille tiputanssikursseille. Eli se etten haaskaa elämääni mielivaltaisten käskyttäjien määräämään pelleilyyn, vaan tavallaan omistan aikani itse, on köyhyyden arvoista.

Jos minulla jäisi 150€ Kaikkien kulujen ja laskujen jälkeen, niin en minä Syöksyisi sitä kuluttamaan. Raha on niin pieni, että jättäisin sen säästöön ja rakentaisin puskuria. Tosin mulla jää nykyisellään n. 500-700€ säästöön, enkä sitäkään kuluta kuin kesäreissuihin. Kaikki on jo valmiina, ei tätä kotia tarvitse joka kuukausi sisustaa eikä etätyöläisenä niin tarvitse vaatteita eikä meikkejä. Jos joskus harvoin jotain uutta vaatetta tarvitsisi niin kauppoja kierrellessä vastaan tulee vaan laadutonta lirpukkaa ja rytkyä, näyttävät nuhjuisilta ja venyneiltä jo kaupassa, en minä niitä kotiin kanna. Säästyy nekin rahat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kanssa harmittaa, että vähävaraisten perheiden lasten elämästä maalaillaan väkisin jotain surunäytelmää. Juuri hiljattain oli joku lehtijuttu, missä kauhisteltiin kun jonkun nuoren ''ainoat huvit'' olivat uimahallissa käynti ja joku harrastus. Tuoko on sitten niin kamalaa? Varsinkin näinä aikoina, kun kaikkien pitäisi vähentää kulutusta, olisi hyvä tarkastella kriittisemmin sitä mistä hyvä elämä koostuu. Olen itsekin elänyt lapsuuteni pienituloisessa perheessä enkä juuri kokenut jääväni jostain paitsi vaikka ei lennelty Thaimaan lomilla vuosittain.

Mulla pisti korvaan lapsen terveystarkastuksessa, kun terkkari kysyi lapseltani onko tällä mitään harrastuksia.

Lapseni vastasi innoissaan silmät kirkkaana, että joo, hän harjoittelee ohjelmointia tietokoneellaan, ja lukee paljon kirjoja, sekä käy isänsä kanssa kerran viikossa uimassa.

Terkkari hymisi "no onpa kivaa" ja kysyi sitten uudestaan "niin mutta onko sinulla mitään oikeita harrastuksia?"

Jäin suu auki katsomaan tätä vähättelyä ja lasten harrastusten dissaamista. Harmitti vietävästi, etten hämmästykseltäni saanut sivusta sanottua mitään!!

Tämän täytyy olla vitsi, ei noin typerää terkkaria voi olla.

Lapsellasi on hyviä harrastuksia, joita paitsi moni jää.

Outo aloitus. Kruunuako kaipaat ison egosi päälle?

Sinä saat ostettua kaiken, mitä tarvitset. Kokeilepa tilannetta, jossa et saa. Saatatkin huomata, että rahalla on merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus. Kruunuako kaipaat ison egosi päälle?

Sinä saat ostettua kaiken, mitä tarvitset. Kokeilepa tilannetta, jossa et saa. Saatatkin huomata, että rahalla on merkitystä. 

Ajattelin samaa. Vastenmielistä oman egon kiillotusta. Kiva, että ap:llä on asiat hyvin mutta se ei auta eikä lohduta ketään muuta. Vai onko sittenkään kun tuollaista pitää täällä kehuskella?

Olen köyhänä liikkunut kyllästymiseen asti luonnossa. Samoillut metsissä ja kuunnellut lintujen laulua. Mutta pakko sanoa, että kun se on ainoa kodin ulkopuolinen huvi, niin se menettää merkityksensä ja lakkaa olemasta kivaa. Tämä ketju on niin täynnä hyväosaisten hyvesignalointia, että ihan oksettaa.

Vähillä rahoilla pärjää, mutta se mikä siinä ainakin minua stressasi, oli yllättävien menojen vaikutus koko talouteen. Ja se vaikutus oli pitkäaikainen.

Kun ystäviä asuu ympäri Suomea ja kauempanakin, niin haluan päästä heidän luonaan käymään. Ei ole halpaa aina se, kun ei voi vaan oman aikataulun mukaan matkustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus. Kruunuako kaipaat ison egosi päälle?

Sinä saat ostettua kaiken, mitä tarvitset. Kokeilepa tilannetta, jossa et saa. Saatatkin huomata, että rahalla on merkitystä. 

Ajattelin samaa. Vastenmielistä oman egon kiillotusta. Kiva, että ap:llä on asiat hyvin mutta se ei auta eikä lohduta ketään muuta. Vai onko sittenkään kun tuollaista pitää täällä kehuskella?

Olen köyhänä liikkunut kyllästymiseen asti luonnossa. Samoillut metsissä ja kuunnellut lintujen laulua. Mutta pakko sanoa, että kun se on ainoa kodin ulkopuolinen huvi, niin se menettää merkityksensä ja lakkaa olemasta kivaa. Tämä ketju on niin täynnä hyväosaisten hyvesignalointia, että ihan oksettaa.

Tämä. Ja ulkoilu rikkinäisissä lenkkareissa ilman vedenpitävää takkia on kärsimystä. Kunnolliset talvihanskatkin maksaa ja kuluu käytössä. Meiltä on luontoon lyhyt matka, mutta talvisin hiihtoladut vie suurimman tilan niistä. Teitä ei aurata, joten ulkoilu on ankeaa. Kesällä pääsee pyöräillen vaikka merenrantaan, mutta pitää se pyöräkin aika ajoin huoltaa eikä aina kiinnosta kulkea matkoja pyöräillen. Mutta usein on pakko, kun ei ole rahaa.

En jaksanu lukea kuin pari lausetta vuodatuksestasi, silmäilin loput, mutta sen pituus ja neuroottinen yksityiskohtaisuus viittaa johonkin ongelmaan. Vaikea uskoa, että kovin onnellinen olisit, jos obsessointi on tätä tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus. Kruunuako kaipaat ison egosi päälle?

Sinä saat ostettua kaiken, mitä tarvitset. Kokeilepa tilannetta, jossa et saa. Saatatkin huomata, että rahalla on merkitystä. 

Ajattelin samaa. Vastenmielistä oman egon kiillotusta. Kiva, että ap:llä on asiat hyvin mutta se ei auta eikä lohduta ketään muuta. Vai onko sittenkään kun tuollaista pitää täällä kehuskella?

Olen köyhänä liikkunut kyllästymiseen asti luonnossa. Samoillut metsissä ja kuunnellut lintujen laulua. Mutta pakko sanoa, että kun se on ainoa kodin ulkopuolinen huvi, niin se menettää merkityksensä ja lakkaa olemasta kivaa. Tämä ketju on niin täynnä hyväosaisten hyvesignalointia, että ihan oksettaa.

Katsopas jostain mitä se hyvesignalointi taas tarkoittikaan.

Kuulostaa jotekin tavoittelemisen arvoiselta, että elämässä on muuta kuin ostelu ja rahantuhlaus.

Olen kokenut, että se on vain niin harvinaisen vaikeaa nauttia ilman ostelua. Siis sillä tavalla, että helpoin nautinto on kierrellä kaupoissa,, eri ostoskeskuksissa sen sijaan että näkisi itsensä ahtaamassa teatteri-esitykseen, tai olisi viikkoja,, kuukausia kotona tavallisesti ahertamassa ilman mitään ulkoista viihdykettä. Ehkä tässä on vastuunotto paikallaan, miellelläni kuitenkin teatterissa tai kävelyretkellä metsässä kävisin. Ehkä se aloittaminen on hankalaa

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kyllä sitä saa mm. elämällä vuodenaikojen mukaan, liikkumalla ja retkeilemällä ja tekemällä pieniä, mutta mukavia asioita esim. vaikka vohveliannos kesällä satamatorilla.

On melko turhaa verrata omaa elämää jossa rahaa riittää kaikeen tarvittavaan sellaisen elämään jolla näin ei ole. Minä saan rahaa käteen kuussa 600€, enkä todellakaan elä sillä. Kyse ei ole siitä että köyhä ostaisi joskus kolmioleivän tai irtokahvin, vaan sillä ei ole mitään väiä ostaako vai ei, koska raha ei kuitenkaan riitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Aika paljon muuta :D Esim. liikkuminen oman kodin ulkopuolella. Jos sulle tuodaan kotiin ruoka, terveys, ja vaatetus, niin et koe mitään täysin turhaa tarvetta poistua kotoasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Aika paljon muuta :D Esim. liikkuminen oman kodin ulkopuolella. Jos sulle tuodaan kotiin ruoka, terveys, ja vaatetus, niin et koe mitään täysin turhaa tarvetta poistua kotoasi? 

Esim. liikkuminen. Ok, hyvä. Mainitsepa mihin muuhun välttämättömään itse olet käyttänyt rahaa asumisen, liikkumisen, ruoan, terveyskulujen ja vaatetuksen lisäksi esim. tässä kuussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina oletetaan, että kaikki rahan käyttäminen on aineellisen omaisuuden ja tavaroiden haalimista? Shoppailua shoppailun vuoksi tms.?

Kun perustarpeet on täytetty (asuminen, ruoka, vaatetus, terveys) niin mitä muutakaan se on?

Ihmiset ostavat vaikka mitä, johon oikeasti ei ole tarvetta. Uusitaan sisustusta, verhoja ja huonekaluja, vaikka vanhat ovat ehjiä ja toimivia. Remintoidaan keittiö, koska vanhassa on niinkin paljon vikaa että se on "nollarin aikaista".

Ostetaan uusia vaatteita, kenkiä ja laukkuja, vaikka vanhat ehjiä, mutta kun niistä puuttuu se merkki tai halutaan vaihtelua.

Osetaan tatuointeja, hiuslisäkkeitä, meikkejä, kynsiä, ripsiä, hajuvesiä, partaöljyjä.

Harrastusvälineitä, tilpehööriä, uusimmat puhelimet, kellot ja elektroniikat, koska vaan halutaan uusin malli.

Jne jne... Lista on loputon.

Ai niin, mutta kaikkia edellämainittujahan ehdottomasti ihminen _tarvitsee_ koska muuten uhkaa syrjäytyminen, masennus ja merkityksettömyys. Aivan. Unohdin jo.

Itse en osta enkä hanki mitään ostamisen ilosta vaikka olisi mahdollistakin. Vaatteet kestävät vuosikausia tai jopa kymmeniä mm. nahkatakki vaikka koko elämän. Telkku on 20v vanha so what. Toimii ja ihan hyvä kuva. Rahaa menee kiinteisiin kuluihin, bensat, vakuutukset yms. Toki jotain pientä on pakko ostaa silloin tällöin tai uusia. Rempatkin ymmärrän enempi sijoituksina (omaan asuntoon)...