Miten joku aikuinen ihminen voi laittaa kaveriin välit poikki niin
ettei edes päin voi katsoa tai tervehtiä tuon jälkeen? Ennen oltiin tosi hyviä kavereita, parhaat kaverit. Tuli erimielisyyksiä ja hän laittoi välit poikki kokonaan. Toivoin että oltais edes sen verran väleissä että tervehtiä pystyy, mutta hän eo halua.
Mitään niin pahaa ei tapahtunut että tuo olisi pakollista ollut. Lapsellisia loukkaantumisia ja kiistoja.
Jotenkin noloa suorastaan kun on kuitenkin pakko häntä nähdä muiden seurassa välillä, niin emme voi puhua sanaakaan tai edes päin katsoa. Olen yrittänyt että toimittaisiin kuin aikuiset, mutta ei niin ei.
Kokemusta tällaisesta? Itse en ole aikuisiällä moiseen ennen törmännyt kyllä aikaisemmin.
Kommentit (449)
Vierailija kirjoitti:
Näistä tilanteista on kyllä mahdoton sanoa mitään tietämättä tilannetta.
Esimerkiksi jatkuvasti siltoja takanaan polttava henkilö voi olla joko draamaqueen tai sitten henkilö, joka on päättänyt alkaa voimaan hyvin ja poistaa toksiset ihmissuhteet ympäriltään. Tunnen muutaman jälkimmäisen kaltaisen, jotka tekivät elämäntaparemontin rytinällä keski-iän kynnyksellä.
Mä katkaisin hiljattain välit yhteen kaveriin ja taatusti olen muiden ja hänen itsensä silmissä se tarinan pahis. Itsekin koen huonoa omaatuntoa siitä, että ghostasin hänet. Haluaisin tavallaan puhua asiat halki, mutta tiedän myös, että se on mahdotonta, sillä hän alkaisi välittömästi manipuloimaan mua. Enkä halua häntä takaisin elämääni millään muotoa. Tiedän, että tässä asiassa olen itsekäs, ja että mun elämänlaatu parani huimasti kun hänet "jätin".
Harvemmin nämä asiat ovat mustavalkoisia ja eri osapuolten kertomukset tapahtumista voivat poiketa toisistaan radikaalisti.
Täältä löytyy kanssa lähipiiristä useampi keski-iän kynnyksellä ystäväpiiriään paljon muuttanut. Oman kokemukseni mukaan et välttämättä ole tarinan pahis edes tuon ghostaamasi ihmisen mielestä. Moni myös osaa antaa olla siinä vaiheessa kun tehdään selväksi että ystävyys on muuttunut tai ei jatku. (Vaikka keskustelusta voisi toisin päätellä.) Turha kenenkään kokea huonoa omaatuntoa muuttuvista ystävyyssuhteista. Osa ihmissuhteista vain kestää tietyn aikaa ja saa kummasti sisäistä rauhaa kun sen hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
No minä laitoin entiseen parhaaseen kaveriini todettuani, että nelikymppisenä liivikerhoon liityttyään ei riittänyt aika mihinkään muuhun siihen kerhoon ja kaikki tapaamisetkin olivat käytännössä kerhon tallilla, ei lähtenyt enää ikinä baariin jollei ollut kerholaisia mukana.
Eihän ne paskahousut uskalla liikkua kuin porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on, että häiritseviä asioita tässä ihmissuhteesta on tapahtunut jo pitkään ja tämä loppuriita oli se viimeinen pisara. Ap ei tajua niitä kertoja, jolloin hänen käytöstään on katsottu läpi sormien aiemmin.
Voi olla näin. Otan itsekin opiksi tästä keskustelusta ja kerron ystävilleni heti jos jokin heidän käytöksessään nyppii ja pyydän että toimivat myös kohdallani samoin.
Ihan oikeen tekee en minkään tervehdi omaa äitiänikään siellä puhukoon paskaa ja uskovaista leikkiköön.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni vähän vastaava juttu. Persoonallisuushäiriöinen tuttava, jota siedin vuosikymmeniä, laittoi välit poikki naurettavan tekosyyn varjolla. Mutta se oli vain helpotus, koska hän oli alkanut painostamaan minua myös käyttämään huumeita ja myöhemmin tajusin hänen muiden puheidensa perusteella, että niitä oli tarkoitus myydä minulle kalliimmalla kuin niitä oli itse ostettu. Eli minua oli tarkoitus käyttää hyväksi oman huumeidenkäytön rahoittamiseen. Onneksi ei tarvitse olla enää tekemisissä koska se olisi juuri tuollaista. Naurettavia lapsellisia itkupotkuraivareita vielä keski-iässä ja muuta lapsellista.
Tuommoistahan se huumeiden käyttö ja välitys on, että myydäön kalliimmalla kuin on ostettu. Muutenhan sen käyttäisi mieluummin itse pois. Se on vähän erikoista, jos tyrkyttää huumeita sellaiselle joka ei niitä käytä.
Vierailija kirjoitti:
Se on nykyajan trendi. Kuten tästäkin ketjusta näet, monet eivät kestä konflikteja vaan katkaisevat välit kokonaan. Ilmeisesti taustalla voi olla jopa psykologin neuvo.
Tosin ihan vastikään lehdessä oli toisenlainen kuin juttu. Nuori mies oli suosituksen mukaan jättänyt "toksiset kaveruus suhteet". Sen seurauksena hän on nyt täysin yksinäinen ja kokee tilanteensa jopa entistä masentavammaksi.Luulen, että tässä on jonkinlainen sukupolvien välinen kuilu. Ennen juuri sitä puhumatonta, joka ei edes vilkaise päin, olisi pidetty koppavana ja huonokäytöksisenä. Nyt on päinvastoin. Heti aloittaja alettiin syytellä.
Ennen oli tapana mm. selvitellä välejä nyrkein tai hampaat irvessä esittää että kaikki on ok vaikka ei olisikaan. Ja varsinkaan sukulaisiin ei voinut välejä laittaa poikki hankalaksi leimaantumisen pelossa, vaikka olisi kaikenlaisia pervosetiä ja muuta outoa porukkaa siellä joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisintä on, että häiritseviä asioita tässä ihmissuhteesta on tapahtunut jo pitkään ja tämä loppuriita oli se viimeinen pisara. Ap ei tajua niitä kertoja, jolloin hänen käytöstään on katsottu läpi sormien aiemmin.
Voi olla näin. Otan itsekin opiksi tästä keskustelusta ja kerron ystävilleni heti jos jokin heidän käytöksessään nyppii ja pyydän että toimivat myös kohdallani samoin.
1. Ihminen, jonka kanssa on lähinnä tuttava tai kaveri, jonka tuntee saman harrastuksen kautta, eikä läheinen ystävä.
2. Ihminen, joka toistuvasti käyttäytyy kuppaisesti ja epäkunnioittavasti. Esimerkiksi kertoo yksityisasiasi muille, veetuilee, myöhästelee sovituista tapaamisista, kiukuspäissään haukkuu loukkauksin jne. Eikä muuta käytöstään, vaikka hänelle antaa palautetta. Päin vastoin, uhoaa että ei ole syytä muuttaa mitään.
3. Ei pyydä anteeksi.
1+2+3 on sellainen yhtälö, että ei kiinnosta olla missään tekemisissä. Ihmistä, jolla ei ole alun alkaenkaan ollut itselle erityistä merkitystä, ei jaksa raahata kiviriippana mukana elämässään missään muodossa. Bye bye.
En ymmärrä sitä, että ei voi edes tervehtiä.
Minulla on muutama kaveri, joihin olen lopettanut yhteyden pidon. Luottamus on mennyt ja sitä on vaikea palauttaa.
En ole tekemisissä heidän kanssaan.
Kuulostaa siltä, että haluat kulissien takia esittää kaveria hänen kanssaan muiden nähden, vaikka ette ole väleissä. Anna olla.
Ehkä hän leppyy ajan kanssa kun et painosta.
Revin erästä hiuksista, syljin hiuksiin, levittelin paikkaansa pitämättömiä juoruja, varastin ja rikoin hänen omaisuuttaan, heittelin esineillä, diagnosoin hänet sairaaksi matalalla koulutuksellani ja kerroin sen kaikille. Ihmettelen miksei hän moikkaan. Kyllä pitää jotain käytöstapoja olla.
Minuunkin eräs kaveri katkaisi välit 30-vuoden ystävyyden jälkeen. Kävi kyllä luonani noin viisi vuotta tapahtuman jälkeen ja halusin kysyä, että miksi menetteli niin, mutta ei halunnut vastata.
Minusta tämä välien katkaisu tuntui erittäin loukkaavalta ja selitinkin sen hänelle, mutta näytti,kuin ei olisi ymmärtänyt. Meillä ei ollut mitään riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä tilanteista on kyllä mahdoton sanoa mitään tietämättä tilannetta.
Esimerkiksi jatkuvasti siltoja takanaan polttava henkilö voi olla joko draamaqueen tai sitten henkilö, joka on päättänyt alkaa voimaan hyvin ja poistaa toksiset ihmissuhteet ympäriltään. Tunnen muutaman jälkimmäisen kaltaisen, jotka tekivät elämäntaparemontin rytinällä keski-iän kynnyksellä.
Mä katkaisin hiljattain välit yhteen kaveriin ja taatusti olen muiden ja hänen itsensä silmissä se tarinan pahis. Itsekin koen huonoa omaatuntoa siitä, että ghostasin hänet. Haluaisin tavallaan puhua asiat halki, mutta tiedän myös, että se on mahdotonta, sillä hän alkaisi välittömästi manipuloimaan mua. Enkä halua häntä takaisin elämääni millään muotoa. Tiedän, että tässä asiassa olen itsekäs, ja että mun elämänlaatu parani huimasti kun hänet "jätin".
Harvemmin nämä asiat ovat mustavalkoisia ja eri osapuolten kertomukset tapahtumista voivat poiketa toisistaan radikaalisti.
Täältä löytyy kanssa lähipiiristä useampi keski-iän kynnyksellä ystäväpiiriään paljon muuttanut. Oman kokemukseni mukaan et välttämättä ole tarinan pahis edes tuon ghostaamasi ihmisen mielestä. Moni myös osaa antaa olla siinä vaiheessa kun tehdään selväksi että ystävyys on muuttunut tai ei jatku. (Vaikka keskustelusta voisi toisin päätellä.) Turha kenenkään kokea huonoa omaatuntoa muuttuvista ystävyyssuhteista. Osa ihmissuhteista vain kestää tietyn aikaa ja saa kummasti sisäistä rauhaa kun sen hyväksyy.
No eikö silti voisi tervehtiä ja käyttäytyä normaalisti, vaikkei enää oltaisikaan mitään parhaita kavereita?
Ihan normaalisti tervehditään tuttuja ihmisiä ja esimerkiksi rappukäytävässäkin ihan vieraitakin ihmisiä. Ei tervehtiminen ole mikään suosionosoitus, vaan normaaleja käytöstapoja.
Mun ex-kaverini alkoi koko ajan vaatimaan kaikenlaisia palveluksia joita hänen puolestaan piti tehdä. Aikani palveltuani häntä tajusin että ei siinä ollut enää mitään järkeä ja niinpä aloin välttelemään häntä.
Onhan se parempi päästä tuollaisesta "ystävästä" eroon. Jatka vaan tervehtimistä ihan normaalisti. Entisen kaverisi psyyke ongelmat eivät ole sinun ongelmasi, äläkä mene leikkiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo pitäisi keskustella kuten aikuiset. Mutta hän ei ilmeisesti pysty siihen, koska ei ole sellaisia sosiaalisia taitoja.
Niinpä. Olisi ollut ihan kiva rauhassa keskustella asat. Mutta ymmärrän kyllä senkin että hän ei halua, enkä ole sitä vaatimassakaan. Toivoin vain että edes jonkinlaiset välit olisi että tervehtiä edes voi. Mutta hän oli ehdoton, ei edes sitäkään. Itse en ole tällaiseen tottunut, hänellä näitä tapauksia on elämänsä varrella kyllä ollut.
Ap
Mikä siinä tervehtimisessä on sinulle niin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Hah, trollasin teitä, typerykset. :D Ootte te kyllä tyhmiä ämmiä.
Ap
Trollasit tai et, mutta tollasia hörhökamuja on keskuudessamme, ihan niinku kaikenmaailman trollipellejäkin. Ime munaa.
ystävälläsi on hyväksikäyttö kiintiö täynnä eikä jaksa kuunnella enään sinun minä minä minä juttujasi.
Minulla oli pitkäaikainen ystävä, jo lapsuudesta asti olimme kavereita. Jossakin vaiheessa oli tauko, ettemme nähneet vuosiin. Johtui siitä, että asuimme kaukana toisistamme, oli työ ja perheet. Lapset lähtivät omilleen ja aloimme taas soitella toisillemme, matkustelimme yhdessä. Pidin häntä parhaana kaverinani. Jäimme molemmat leskeksikin samana vuonna, joten meillä oli yhteisiä aiheita keskustella. Silloin tällöin häneltä tuli sellaisia juttuja, että mietin, onko hän todella ystäväni. Ei kannustanut onnistumistani, vähätteli ja muuttui vanhemmiten ihan toisenlaiseksi ihmiseksi. Joku sanoi, että hän on kateellinen minulle. Siihen ei ollut mitään syytä. Se mikä sai kamelinselän poikki, oli, kun olimme risteilyllä. Tanssisalissa eräs tuttu mies haki minua tanssimaan, niin tämä hyttikaverini otti heti jalat alleen, vaikka pyysin, että hän jäisi laukkuvahdiksi. Lähdin vähän ajan perästä myös hyttiimme, mutta häntä ei näkynyt missään. Oli mennyt joidenkin tuttujensa kanssa erääseen hyttiin juopottelemaan. Eli jätti minut yksin, vaikka yhdessä oli lähdetty. Hän tuli pienessä sievässä aamuyöstä hyttiimme. Ei ollut edes pahoillaan, että jätti minut. No kotiin päästyäni tein ratkaisuni. Laitoin välit poikki. En vastannut hänen puheluunsa, laitoin eston ja poistin hänet Facebook-kavereistani. Mainitsen vielä, että tämä ei ollut ainoa tempaus, josta pahoitin mieleni, mutta oli sitten viimeinen.
moi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.
T.eri
Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla.
Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.
Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.
Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.
Mitä on ghostaaminen?
Niin ovat, mutta kyllä tämä ihmisten blokkaaminen on yleistyvä trendi.