Miten joku aikuinen ihminen voi laittaa kaveriin välit poikki niin
ettei edes päin voi katsoa tai tervehtiä tuon jälkeen? Ennen oltiin tosi hyviä kavereita, parhaat kaverit. Tuli erimielisyyksiä ja hän laittoi välit poikki kokonaan. Toivoin että oltais edes sen verran väleissä että tervehtiä pystyy, mutta hän eo halua.
Mitään niin pahaa ei tapahtunut että tuo olisi pakollista ollut. Lapsellisia loukkaantumisia ja kiistoja.
Jotenkin noloa suorastaan kun on kuitenkin pakko häntä nähdä muiden seurassa välillä, niin emme voi puhua sanaakaan tai edes päin katsoa. Olen yrittänyt että toimittaisiin kuin aikuiset, mutta ei niin ei.
Kokemusta tällaisesta? Itse en ole aikuisiällä moiseen ennen törmännyt kyllä aikaisemmin.
Kommentit (449)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.
T.eri
Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla.
Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.
Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.
Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.
Mitä on ghostaaminen?
Ghostaaminen on sitä, kun kadotaan toisen elämästä selittämättä ja äkillisesti, monesti myös täysin yllättäin tyyliin eilen oltiin ihan normaalisti, tänään hän katoaa.
Ja kyllä, se on henkistä väkivaltaa muidenkin kuin muutaman psykologin mielestä.
Mikä pakko tervehtiä? AP yrittää pitää yllä kulissia, ja ärsyttää kun toista ei kiinnosta teeskentely. Propsit APn entiselle kaverille.
Minun pitäisi nostaa (entisen) hyvän ystäväni kanssa kissa pöydälle. Ärsyttää se, että paskatemppujen tekijät yrittävät aina olla itse ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja vastuu asioiden selvittämisyrityksistä jää toiselle. He vaan haluaisivat jatkaa niin kauan kuin pystyvät niin, että kaikki lakaistaan maton alle.
Kyllä sellaisia temppuja voi ns ystäväksi kuulemasi ihminen tehdä, ettei ole haluja edes katsoa tai tervehtiä enää sen jälkeen. Minulla oli tällainen ystävä takavuosina, jonka pikkumaista, nipottavaa ja kyykyttävää käytöstä siedin aikani, koska oli myös niitä oikeasti mukavia hetkiä hänen kanssaan. Sitten vaan se kamelin selkäranka katkesi eräällä lomareissulla, enkä halunnut olla enää missään tekemisissä. Hän koitti aikansa lähetellä viestejä joissa ihmetteli miksi ei olla pidetty yhteyttä ja miten hän on miettinyt päänsä puhki miksi. Hän siis käyttäytyi reissullamme kuin rantapiru. Sinne meni ja hyvä niin. Ei ole mitään selvitettävää.
Vierailija kirjoitti:
Revin erästä hiuksista, syljin hiuksiin, levittelin paikkaansa pitämättömiä juoruja, varastin ja rikoin hänen omaisuuttaan, heittelin esineillä, diagnosoin hänet sairaaksi matalalla koulutuksellani ja kerroin sen kaikille. Ihmettelen miksei hän moikkaan. Kyllä pitää jotain käytöstapoja olla.
Onpa hän törkeä! Ei mitään käytöstapoja!!!
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Hän paljasti todellisen luonteensa, et menetä mitään.
Onneksi suurin osa ihmisistä osaa käsitellä hankaliakin juttuja aikuisten tapaan, panosta sellaisiin ystävyyksiin ja anna tämän olla.
Mistä sinä tiedät, kuka tässä tapaauksessa on todellisen luonteensa paljastanut? Jotain ap jätti sanomatta ja tämä syy oli se, joka katkaisi näiden ystävysten välit. On olemassa asioita, joita ei voi vain korjata, parempi luopua ihmissuhteesta kun tapella vaikkapa omia moraalikäsityksiään vastaan. Loppujen lopuksi meidän ulkopuolisten on turha spekuloida asialla josta emme lopulta tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
En roiku perässä ja vingu. En itsekään halua olla hänen kaverinsa. Tarjoitin vain sitä että tervehtiä nyt voisi edes toisten seurassa tai muutenkin. Mitään muuta en ole vaatimassa. Minusta se on ihan normaalia ja kohtuullista aikuiselta ihmiseltä.
Ap
No niin kuin kommenteistakin huomaat, niin harva aikuinenkaan on täysjärkinen. Ikävää, että törmäsit sellaiseen, mutta ei se mitään pää pystyyn ja tervehdit tätä tyyppiä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, siinähän nolaa itsensä muiden edessä. :)
Ihmiset muuttuvat, ja joskus jos esimerkiksi hallitseva käytös, nutistaminen, nollaaminen, mollaaminen, päällepuhuminen tai kaasuvalottaminen alkaa tulla toistuvaksi tavaksi, on aika ottaa etäisyyttä oman mielenrauhan ja mielenterveyden kannalta.
Testinä on mielestäni se, että jos kaverin tapaaminen tuntuu ahdistavalta tai jos tavattuasi koet olevasi jännittynyt, harkitset sanojasi ja varuillasi, eli et ole oma itsesi, on viimeistään aika kertoa asiasta.
Jos se toinen pyytää anteeksi, ottaa vastuuta, on haavoittuva eli puhuu sydämestään, korjaa käytöstään ja sitoutuu esim menemään terapiaan, työnohjaukseen tms. niin tietenkin on mahdollisuus jatkaa.
Omalla kohdallani vanha ystävä ei pyytänyt anteeksi, ei ottanut vastuuta, vaan selitteli.
Oli ihan selvä etten enää halua olla yhteydessä. Eikä siis ollut yhtäkkinen päätös, vaan kuukausien tilanteen huipentuma.
Ei pitkät suhteet ole itsetarkoitus, oma hyvinvointi, mielenterveydestä huolehtiminen ja terveiden rajojen pitäminen on olennaista.
Yhden tuttuni on ainakin kaksi tai kolme läheisintä ystävää jättänyt kokonaan. Yhden tiedän ghostanneen ja toinen oli jättänyt avoimemmin, eli selventänyt yhteydenpidon lopettamisen syyt. Tämä dumpattu tuttuni ei tunnu oikein ainakaan puheidensa tasolla ymmärtävän, mistä nämä irtaantumiset johtuvat. Hän hakee usein syitä näistä toisista. Hän ei ole oikein koskaan nähnyt omaa kontrolloivuuttaan ja todella lähelle takertumistaan näissä suhteissa. Parhaimmat ystävyyssuhteet ovat olleet hänelle kuin avioliitto, mutta toiselle tietenkään ei. Jos niistä hänelle on sanonut, hän torppaa ne piirteet tai käytöksen itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Hän paljasti todellisen luonteensa, et menetä mitään.
Onneksi suurin osa ihmisistä osaa käsitellä hankaliakin juttuja aikuisten tapaan, panosta sellaisiin ystävyyksiin ja anna tämän olla.
Mistä sinä tiedät, kuka tässä tapaauksessa on todellisen luonteensa paljastanut? Jotain ap jätti sanomatta ja tämä syy oli se, joka katkaisi näiden ystävysten välit. On olemassa asioita, joita ei voi vain korjata, parempi luopua ihmissuhteesta kun tapella vaikkapa omia moraalikäsityksiään vastaan. Loppujen lopuksi meidän ulkopuolisten on turha spekuloida asialla josta emme lopulta tiedä mitään.
ÄO:ni ei riitä tuon lopettamiseen :(
mää tahtoisin seksiä mutta ymmärrän etten voi pakottaa ketään tekeen niinku tahdon, vaikka ystävät ja oma napa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
En roiku perässä ja vingu. En itsekään halua olla hänen kaverinsa. Tarjoitin vain sitä että tervehtiä nyt voisi edes toisten seurassa tai muutenkin. Mitään muuta en ole vaatimassa. Minusta se on ihan normaalia ja kohtuullista aikuiselta ihmiseltä.
Ap
Tietääkö, ettet halua olla hänen ystävänsä? Sitten muka hylkäsi sinut ensin.
Minulle kävi niin, että minua kiusannut ja töissä pomottanut muka suuttui ja laittoi välit poikki. En olisi halunnut olla hänen ystävänsä. Kuka haluaisi olla jatkuvan henkisen väännön alla? Sitten varmaan halusi alistaa vielä enemmän ja kun en ollut yhtään hänen haluamansa kaltainen, katkaisi välit.
Myöhemmin olemme jossain nähneet ja vaikutti normaalin tervehdyksen jälkeen jälleen vääntävän tilannetta aivan oudoksi toiselle. Ihmeellinen "tuo ihminen on muokattava toiseksi"-pakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.
T.eri
Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla.
Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.
Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.
Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.
Mitä on ghostaaminen?
Ghostaaminen on sitä, kun kadotaan toisen elämästä selittämättä ja äkillisesti, monesti myös täysin yllättäin tyyliin eilen oltiin ihan normaalisti, tänään hän katoaa.
Ja kyllä, se on henkistä väkivaltaa muidenkin kuin muutaman psykologin mielestä.
Yhteydenpito hyväksikäyttävään henkilöön katkaistaan..henkistä väkivaltaa?!
Ei mitään pershäiriöisiä tosiaankaan tarvitse moikata. Heidän psyykeongelmansa ja huono käytöksensä eivät moikkaamisella parane, ennemmin pahenevat kun saavat tarvitsemaansa huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.
T.eri
Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla.
Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.
Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.
Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.
Mitä on ghostaaminen?
Ghostaaminen on sitä, kun kadotaan toisen elämästä selittämättä ja äkillisesti, monesti myös täysin yllättäin tyyliin eilen oltiin ihan normaalisti, tänään hän katoaa.
Ja kyllä, se on henkistä väkivaltaa muidenkin kuin muutaman psykologin mielestä.
Yhteydenpito hyväksikäyttävään henkilöön katkaistaan..henkistä väkivaltaa?!
Narsisti kääntää tilanteen päälaelleen ja syyllistää uhria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.
T.eri
Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla.
Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.
Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.
Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.
Mitä on ghostaaminen?
Ghostaaminen on sitä, kun kadotaan toisen elämästä selittämättä ja äkillisesti, monesti myös täysin yllättäin tyyliin eilen oltiin ihan normaalisti, tänään hän katoaa.
Ja kyllä, se on henkistä väkivaltaa muidenkin kuin muutaman psykologin mielestä.
Yhteydenpito hyväksikäyttävään henkilöön katkaistaan..henkistä väkivaltaa?!
Silloin ei käytetä termiä ghostaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.
En roiku perässä ja vingu. En itsekään halua olla hänen kaverinsa. Tarjoitin vain sitä että tervehtiä nyt voisi edes toisten seurassa tai muutenkin. Mitään muuta en ole vaatimassa. Minusta se on ihan normaalia ja kohtuullista aikuiselta ihmiseltä.
ApNo niin kuin kommenteistakin huomaat, niin harva aikuinenkaan on täysjärkinen. Ikävää, että törmäsit sellaiseen, mutta ei se mitään pää pystyyn ja tervehdit tätä tyyppiä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, siinähän nolaa itsensä muiden edessä. :)
Ap vastasi itselleen 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sitä näin ulkopuolisena on sanoa kun ei yhtään tiedä mitä on tapahtunut. Voihan olla että olet tajuamattasi suututtanut hänet jotenkin. Tai hän on kuullut sinusta jonkun juorun mikä ei pidä paikkaansa, mulle on niinkin käynyt ja totuus selvisi ystävälleni vasta vuosikymmenien jälkeen. Juuri tämän takia kannattaa aina sanoa suoraan mistä on toiselle suuttunut. Antaa edes mahdollisuus puolustautua ja jos puolustus ei kelpaa vaan tulkitsee sen pelkkänä selittelynä, sitten vasta välit poikki.
Ei!
Narsisti ei näe vikaa itsessään vaikka miten päin ja kuka sen selittäisi, vaan syy on löydyttävä syntipukista, kaikki muut näkemykset ovat vääriä ja "henkisesti sairaan" keksimiä. Yrittämällä keskustella asiasta hänen kanssaan tuhlaat vain elinaikaasi ja mielenterveyttäsi.
Newsflash: kaikki ympärilläsi olevat eivät aina voi olla narsisteja. Oletko koskaan miettinyt, että ehkä se narsisti oletkin sinä itse?
Newsflash sinulle: nyt puhuttiin yhdestä henkilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Minuunkin eräs kaveri katkaisi välit 30-vuoden ystävyyden jälkeen. Kävi kyllä luonani noin viisi vuotta tapahtuman jälkeen ja halusin kysyä, että miksi menetteli niin, mutta ei halunnut vastata.
Minusta tämä välien katkaisu tuntui erittäin loukkaavalta ja selitinkin sen hänelle, mutta näytti,kuin ei olisi ymmärtänyt. Meillä ei ollut mitään riitoja.
Ehkä hän ei halunnut loukata. Aika usein ihmiset vaan kasvavat eri suuntiin, eikä sitten ole enää mitään yhteistä ja ystävyys ei vaan anna enää mitään. Olen itsekin karsinut vuosien varrella kaveripiiristä ikuiset baarikärpäset, jotka yrittävät aina painostaa juomaan ja muut hihhulit sekä salaliittoteoreetikot. Lisäksi epävakaat kilahtelijat, en jaksa mitään draamaa. Yksi karsituista hurahti uskonlahkoon, joista aiemmin tehtiin pilaa yhdessä. Hurahtamisen jälkeen ei osannut muusra puhua kun uskonasioista. Aina kun olin siellä kylässä alkoi tivaamaan kaikenmaailman naurettavuuksia, kuten miten en usko helvettiin. Ei kiinnosta nämä aiheet, joten en jaksa kyseistä henkilöä enää nähdä. Ollaan täysin erilaisia ihmisiä, enkä saa tuosta ystävyydestä enää mitään.
Mä ymmärrän AP:n aloituksesta, että olisi kaikesta huolimatta halunnut välien säilyvän ainakin neutraaleina ja heidän hyvän päivän tuttuina. AP kertoi myös tämän toisen loukanneen ja että AP itse oli ottanut sen vuoksi etäisyyttä tähän ihmiseen.
Ihmissuhteet on siitä jänniä, että vaikka sulle itsellesi on selvää että henkilö on loukannut ja että sen vuoksi otat etäisyyttä, asia ei välttämättä näyttäydy toiselle samalla tavalla. Vaikka puhut, toinen ei välttämättä kuuntele.
Yllätyksenä mulle on aikuisuudessa tullut, että vaikka et koettaisi muuta tehdä kuin elää omaa elämääsi tyytyväisenä ystävien rinnalla, voi joku silti kokea, että loukkaat.
Esimerkiksi minulle tultiin avautumaan (kutsutaan vaikka tätä ystävääni Ammuksia) puoliskaisen vuotta sitten, että Annua loukkaa koska minä olen harrastukseni kautta tutustunut Annun ystävään Enniin. Annu koki minun toimineen näin tahallaan. Vaikka kuinka koetin selittää, että onhan se Ennikin halunnut tutustua minuun ja ollut vieläpä tutustumisessa se aloitteellisempi osapuoli, joten ei tämä nyt mene niin että yksin minä olen tavallani halunnut tutustua Enniin - ja lisäksi en todellakaan ole halunnut loukata Annua, minua ei haluttu kuunnella. Jankattiin vain samaa.
Lisäksi olin röyhkeästi ostanut samanlaiset keittiönverhot kuin Annulla (vaikka asia tulikin esille vasta kun eri sesongin vaihduttua kyläilin Annulla ja kerroin, että meillä on samanlaiset verhot keittiönikkunnassa).
Kyllähän tuosta väkisinkin tuli sellainen olo, että antaapa sitten olla; minä otan nyt etäisyyttä. Sanoin sen myös tälle ihmiselle; että kun kerran kaikki mitä teen, sinua loukkaa, on parempi että otetaan reilusti etäisyyttä.
Aikaa kului, kuulin että Annun muissa ihmissuhteissa on ollut täsmälleen samoja piirteitä. Aikojen kuluessa ystävyys Annun kanssa palasi, mutta huomaan, että jäljen tuo jätti ainakin itseeni. Edelleen Annu kamppailee samojen asioiden, eri ihmisten kanssa, eikä voi ymmärtää, että kaikki eivät vain pysty yrittämään uudelleen siinä vaiheessa, kun matto on vedetty alta ja täysin puskista alat kuulemaan että sun eleesi ja ilmeesi silloin 7 vuotta sitten olivat tällaiset ja ne loukkaavat minua. Niinpä niin..