Söisittekö viikon vanhaa ruisleipää?
Uskaltaako syödä viikon jälkeen päiväyksen? Pakastinta kun ei tässä talossa ole..
Kommentit (30)
Jos ei ole hometta niin anna mennä vain. Minä en mieti leivän päiväyksiä, katson onko hometta.
Jos leipä näyttää ja haisee ok:lta (ei hometta) nii syön. Omalla vastuulla.
Jos se on päässyt kuivumaan, niin söisin. Muovipussissa säilytettyä en.
Jos se on kuivunut korpuksi niin söisin. Muuten voisi jäädä syömättä.
Söisin, jos ei ole näkyvää hometta. Leivät on nykyään niin täynnä säilöntäaineita ja jauhoparanteita ettei ne helposti mene miksikään. Johonkin se raja vain päiväyksissä on vedettävä.
Ennen ruisleipä kuivattiin vartaassa ja sieltä liotettiin syötäväksi kuukausien kun päästä. Eli jos on kuivunut, söisin.
Ruisleivänhän pitäisi happamuutensa ja (säilöntäaineiden) vuoksi säilyä hyvin pitkään. Itse hapatin taikinajuurta 5 päivää pöydällä ennen kuin aloin edes leipomaan. vajaa puoltoista viikkoa sitten.
Vieläkin on leipää jäljellä se on jääkaapissa ja aion vieläkin haistaa ja maistaa. Ellei sitten nytten ole mennyt pahaksi. Viimeksi söin toissapäivänä. Niin ja siinä ei ole muuta kuin hiukan siirappia ja suolaa säilöntäaineena. Ja se happamuus.
Ennen ruisleivät ripustettiin orsille ja syötiin kun ne olivat kuivia kuin korput.
Meillä leivät homehtuu 2-3 päivää päiväyksestä. Aika pitkään sulla säilynyt tuo leipä.
Poikamiestaloudessa syödään lähes aina leipää useita päiviä "parasta ennen" päiväyksen jälkeen. Yksineläjä ei millään jaksa syödä koko leipää ennen päiväystä. Leipä säilyy kyllä aika pitkään pakastamattakin. Erotathan sinäkin varmaan "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöpäivä" merkinnät toisistaan. Eikä se viimeinen käyttöpäiväkään ole lopullinen sinetti, koska pakkauksissa ei ole mitään sellaista ainetta tai laitetta, joka pilaisi tuotteen päiväyksen päättyessä kello 24.00.
Vierailija kirjoitti:
Ruisleipää voi aina syödä , vanhanakin.
Kyllä. Mitä homeisempi niin sen parempi.
Vierailija kirjoitti:
En söisi, voi olla piilohometta, jota ei silmillä näe.
Homeen kyllä haistaa ja maistaa. Söisin kyllä , kun olisi mukavasti kuivannut, mutta ei homehtunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on päässyt kuivumaan, niin söisin. Muovipussissa säilytettyä en.
Muistanpa isäni kertoneen, kun Karjalan evakoita saapui tänne Hämeeseen. Heitä pidettiin omituisina, koska tahtoivat leipoa kerran viikossa niitä piirakoitaan ynnä muuta. Täällä hämäläiset olivat tottuneet leipomaan suuren leipomuksen kaksi kertaa vuodessa ja joka pirtin katosta riippuivat leipävartaat, joista taitettiin tarvittaessa hyvin kuivunut, maukas ruisleipä pöytään tai evääksi.
Aikaa on tuosta kulunut, moni asia muuttunut ja erot Suomen heimojen välillä tasoittuneet, mutta eihän tuosta nyt niin kauan ole! Nyt ei "kuivunut" leipä enää kelpaa niuhoille, ranskanpullaa vain tahtovat...
Vierailija kirjoitti:
Ruisleipää voi aina syödä , vanhanakin.
Itseasiassa maku vain paranee!
Vierailija kirjoitti:
Meillä leivät homehtuu 2-3 päivää päiväyksestä. Aika pitkään sulla säilynyt tuo leipä.
Hyvä ruisleipä ei homehdu, jos ei ole tiiviisti muovipussiin pakattu. Ohra- ja kauraleivät homehtuvat nopeimmin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä leivät homehtuu 2-3 päivää päiväyksestä. Aika pitkään sulla säilynyt tuo leipä.
Puhut nyt varmaankin vaaleasta leivästä, ranskanpullasta? Et siis oikeasta ruisleivästä?
Jos ei tosiaankaan vihreää hometta näy syön.Kuiva ruisleipä on suolelle parempaa kuin tuore.Siitä voi tehdä lämpöisiä voileipiä tai paahtaa paahtimessa lämpöisiksi ja voidella maukkaiksi ja lisätä päälle mitä haluaa.Voi syödä myös sellaisenaan jonkun hyvän sopan kera.
En söisi, voi olla piilohometta, jota ei silmillä näe.