Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tapailu päättyi taas miehen puolelta siihen, ettei tullut tunteita
10.03.2023 |
Tapailin jonkin aikaa erästä miestä, joka tuntui itselleni tosi sopivalta ja meillä meni arvot, ajatukset elämästä ja tulevaisuudesta hyvin yksiin. Hän puhui paljon meidän yhteisestä tulevaisuudesta ja ehdin jo ihastuakin häneen ihan kunnolla. Sitten ihan yhtäkkiä hän vaan kertoi, ettei näe meillä yhteistä tulevaisuutta, koska hänelle ei ole muodostunut romanttisia tunteita. Olen jotenkin tosi hämmentynyt tästä, kun mulla oli koko ajan sellainen olo, että molemmin puolin on ihastusta.
Jos ei tule tunteita, niin tarkoittaako se, ettei ulkonäkö miellytä? Vai että toisen luonne on jotenkin vääränlainen tai ei sellainen kuin mitä etsii? Hän kehui mua mukavaksi ja ihanaksi naiseksi, kehui miten hyvää seksiä meillä on ja kaikkea tätä, niin en ymmärrä yhtään, että mitä jäi puuttumaan. Ja olisi halunnut jatkaa kavereina, mihin en voi missään tapauksessa suostua, mulla on sellaisesta tosi huonoja kokemuksia. Mies ei ollut itse millään lailla hyvännäköinen, vaan ihan tavallinen . Mietin myös, että vaikuttikohan se, kun hän oli itse amistaustainen ja eleli aika vaatimattomasti ja mulla taas on ihan hyvin varallisuutta ja hyvät tulot.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo, että ap toteaa vaan että "miehellä amistausta" ihan kuin se kertoisi yhtään mitään. Onko esimiesasemassa, yrittäjä vai mikä, siivooja, varastotyöntekijä? Ja sit että lapseton ihminen "ja elää vaatimattomasti kun minulla on hyvin varallisuutta (ja se ilmeisesti näkyy, kulutustavat)" niin tiedätkö tuon miehen varallisuuden vai arvailetko vain elämäntavan mukaan? Siis mua ärsyttää, että ihanko tuosta "on amis, elää niukasti" pitäisi selvitä jotain hirveen havainnollistavaa ja konkreettista kun se mies voi olla vaikka kysytty puuseppä, joka ei törsää tai joku tyyliin 0-tuntisopimuksella it-tukihenkilö tai ihan mitä vain...
Jep. Tulee kuva että ap on katsonut miestä ikään kuin alas päin. Kuka sellaisesta pitäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ja mitä sitten. Ei ollut tunteita ja sillä siisti. Ei ne tunteet mieheen tule täällä ulisemalla, vaikka päälläsi seisoisit. Siirry seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa tosielämää. Sellasta se on tänäpäivänä
Toiset valitaan, toisia ei valita. Semmoista se on.
Ja usein huomaa jälkeenpäin että se olikin lottovoitto että ei "tullut valituksi".
Sekin on ihan totta.
Ja joskus uskottelemme itsellemme että "olipa onni ettei minua valittu", samaan tapaan kuin kettu kommentoi happamia marjoja.
Voi kai se joskus olla niinkin.
Minusta tuo koko ajatus että "tulee valituksi" on niin vastenmielinen, että on aika vaikea nähdä kuka haluaisi olla kohteena. Pariutumisessa ei kuitenkaan ole kyse mistään työnhausta. Tai no, kai se voi joillain hyötyajattelijoilla olla sitäkin.
Mä olen aina ajatellut että pariutuminen on kuin työnhakua, paitsi että parinhaku on vielä työnhakuakin raadollisempaa 😄
Olemme näköjään maailmankatsomukseltamme täydelliset vatsakohdat.
No niin olemme. Olen aina ajatellut sen kahden ihmisen aitona kohtaamisena, jossa liekki joko syttyy tai ei. Ei siinä syynätä järkiperustein kuka olisi se kaikkein optimaalisin "valinta" tähän tehtävään. Ja suhtauduta ihmisiin kuin joihinkin pelinappuloihin.
Mä näen parinhaun selviytymistaisteluna:
Mitä paremman näköinen olet, mitä taitavampi sosiaalisesti olet ja mitä aktiivisemmin rakennat sosiaalista verkostoasi ja statustasi, sitä parempi mahdollisuus sinulla on saada hyvä kumppani (tai yleensäkään saada kumppani).
Ja sama toisinpäin: jos et ole hyvännäköinen etkä sosiaalisesti taitava, jäät yksin.
Survival of the fittest, ikään kuin.
En kyllä ole katsonut miestä alaspäin. Mun elämäntyyli ei ole leveä enkä välitä paskan vertaa kenenkään rahoista. Mietin vaan, että olisko se kuitenkin voinut vaikuttaa miehen tunteisiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa tosielämää. Sellasta se on tänäpäivänä
Toiset valitaan, toisia ei valita. Semmoista se on.
Ja usein huomaa jälkeenpäin että se olikin lottovoitto että ei "tullut valituksi".
Sekin on ihan totta.
Ja joskus uskottelemme itsellemme että "olipa onni ettei minua valittu", samaan tapaan kuin kettu kommentoi happamia marjoja.
Voi kai se joskus olla niinkin.
Minusta tuo koko ajatus että "tulee valituksi" on niin vastenmielinen, että on aika vaikea nähdä kuka haluaisi olla kohteena. Pariutumisessa ei kuitenkaan ole kyse mistään työnhausta. Tai no, kai se voi joillain hyötyajattelijoilla olla sitäkin.
Mä olen aina ajatellut että pariutuminen on kuin työnhakua, paitsi että parinhaku on vielä työnhakuakin raadollisempaa 😄
Olemme näköjään maailmankatsomukseltamme täydelliset vatsakohdat.
No niin olemme. Olen aina ajatellut sen kahden ihmisen aitona kohtaamisena, jossa liekki joko syttyy tai ei. Ei siinä syynätä järkiperustein kuka olisi se kaikkein optimaalisin "valinta" tähän tehtävään. Ja suhtauduta ihmisiin kuin joihinkin pelinappuloihin.
Mä näen parinhaun selviytymistaisteluna:
Mitä paremman näköinen olet, mitä taitavampi sosiaalisesti olet ja mitä aktiivisemmin rakennat sosiaalista verkostoasi ja statustasi, sitä parempi mahdollisuus sinulla on saada hyvä kumppani (tai yleensäkään saada kumppani).
Ja sama toisinpäin: jos et ole hyvännäköinen etkä sosiaalisesti taitava, jäät yksin.
Survival of the fittest, ikään kuin.
Dramaattista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollasia ne yleensä on aluksi imarrellaan ja kaikintavoin mielistellään nainen ihastumaan ja toivomaan yhteistä tulevaisuutta ja sitten käännetään kelkka.
Chadit pelaa hypergaamisia naisia. Oma syy
Vierailija kirjoitti:
Hyvä nainen ei anna pilluaan tapailuvaiheessa. Ei ole mikään ihme, että mies dumppasi AP:n. Ja nyt se ulisee naisten foorumilla! :D
Perjantai on taas tullut. M27
Tätä foorumia lukiessa on kyllä tullut näkemys, että lähes jokainen, sekä mies että nainen, antaa eka treffeillä, viimeistään toisilla. Sitä olenkin ihmetellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa tosielämää. Sellasta se on tänäpäivänä
Toiset valitaan, toisia ei valita. Semmoista se on.
Ja usein huomaa jälkeenpäin että se olikin lottovoitto että ei "tullut valituksi".
Sekin on ihan totta.
Ja joskus uskottelemme itsellemme että "olipa onni ettei minua valittu", samaan tapaan kuin kettu kommentoi happamia marjoja.
Voi kai se joskus olla niinkin.
Minusta tuo koko ajatus että "tulee valituksi" on niin vastenmielinen, että on aika vaikea nähdä kuka haluaisi olla kohteena. Pariutumisessa ei kuitenkaan ole kyse mistään työnhausta. Tai no, kai se voi joillain hyötyajattelijoilla olla sitäkin.
Mä olen aina ajatellut että pariutuminen on kuin työnhakua, paitsi että parinhaku on vielä työnhakuakin raadollisempaa 😄
Olemme näköjään maailmankatsomukseltamme täydelliset vatsakohdat.
No niin olemme. Olen aina ajatellut sen kahden ihmisen aitona kohtaamisena, jossa liekki joko syttyy tai ei. Ei siinä syynätä järkiperustein kuka olisi se kaikkein optimaalisin "valinta" tähän tehtävään. Ja suhtauduta ihmisiin kuin joihinkin pelinappuloihin.
Mä näen parinhaun selviytymistaisteluna:
Mitä paremman näköinen olet, mitä taitavampi sosiaalisesti olet ja mitä aktiivisemmin rakennat sosiaalista verkostoasi ja statustasi, sitä parempi mahdollisuus sinulla on saada hyvä kumppani (tai yleensäkään saada kumppani).
Ja sama toisinpäin: jos et ole hyvännäköinen etkä sosiaalisesti taitava, jäät yksin.
Survival of the fittest, ikään kuin.
Dramaattista.
Olihan tuo ehkä vähän ylidramaattista 😄. Mutta noin minä näen maailman.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä nainen ei anna pilluaan tapailuvaiheessa. Ei ole mikään ihme, että mies dumppasi AP:n. Ja nyt se ulisee naisten foorumilla! :D
Perjantai on taas tullut. M27
Hei hiukkasen ohis, mutta ootko sä se M25 Lauri parin vuoden takaa, kirjoitti mie-murteella? Olit vielä aika symppis sillon. Vaikuttaa, että oot alkanut pahemmin oireilla ja kärsiä syrjäytymisestä. Ryhtiä pyttyyn Lauri
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset on muutenkin moniavioisia. Vanhkantaista jämähtää johonkin tindermatchiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollasia ne yleensä on aluksi imarrellaan ja kaikintavoin mielistellään nainen ihastumaan ja toivomaan yhteistä tulevaisuutta ja sitten käännetään kelkka.
Öö? Niin kauan kun kuvittelet, että jutulla on mitään mahdollisuuksia, niin nainen täytyy pitää tyytyväisenä. Jos omat epäillyt näyttää, niin homma on sitten siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kun alussa vielä juteltiin, että tutustutaan rauhassa ja hän kertoi, ettei pidä pinnallisista naisista ja haluaa oppia tuntemaan toisen syvällisellä tasolla. No sitten kun näin tehtiin, kiinnostus loppui siihen. ap
Niin? Hän oppi tuntemaan,ettet ole kiinnostava. Sehän se tapailun idea on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa tosielämää. Sellasta se on tänäpäivänä
Toiset valitaan, toisia ei valita. Semmoista se on.
Ja usein huomaa jälkeenpäin että se olikin lottovoitto että ei "tullut valituksi".
Sekin on ihan totta.
Ja joskus uskottelemme itsellemme että "olipa onni ettei minua valittu", samaan tapaan kuin kettu kommentoi happamia marjoja.
Voi kai se joskus olla niinkin.
Minusta tuo koko ajatus että "tulee valituksi" on niin vastenmielinen, että on aika vaikea nähdä kuka haluaisi olla kohteena. Pariutumisessa ei kuitenkaan ole kyse mistään työnhausta. Tai no, kai se voi joillain hyötyajattelijoilla olla sitäkin.
Mä olen aina ajatellut että pariutuminen on kuin työnhakua, paitsi että parinhaku on vielä työnhakuakin raadollisempaa 😄
Olemme näköjään maailmankatsomukseltamme täydelliset vatsakohdat.
No niin olemme. Olen aina ajatellut sen kahden ihmisen aitona kohtaamisena, jossa liekki joko syttyy tai ei. Ei siinä syynätä järkiperustein kuka olisi se kaikkein optimaalisin "valinta" tähän tehtävään. Ja suhtauduta ihmisiin kuin joihinkin pelinappuloihin.
Mä näen parinhaun selviytymistaisteluna:
Mitä paremman näköinen olet, mitä taitavampi sosiaalisesti olet ja mitä aktiivisemmin rakennat sosiaalista verkostoasi ja statustasi, sitä parempi mahdollisuus sinulla on saada hyvä kumppani (tai yleensäkään saada kumppani).
Ja sama toisinpäin: jos et ole hyvännäköinen etkä sosiaalisesti taitava, jäät yksin.
Survival of the fittest, ikään kuin.
Nuo yksinkertaiset tasoteoriat ovat lapsellisia. Tai ehkä miehillä sitten on joku puhdas tasonäkemys naisista.
Vaikka olisi kuinka komea, harteikas, sosiaalinen ja hauska JA menestynyt, ei vaan välttämättä halua sitä miestä seksiin. Näin on naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia, että ihmisestä kiinnostuu, kokee ihastumista, mutta se ei syvenekään rakastumiseksi. Joskus sille on selkeä syy (esim toisen arvomaailmasta tai käytöksestä paljastuu jotain negatiivista), joskus sitä on vaikea paikantaa mihinkään yksittäiseen asiaan mutta keho ei vaan "eritä rakkaushormoneita". Silloin kannattaa kiittää yhteisestä ajasta ja jatkaa matkaa.
Se, mikä minusta oli hälyttävää, oli se että puhuitte jo yhteisestä tulevaisuudesta vaikka tuskin tunsitte toisianne. Ehkä olit itsekin enemmän ihastunut siihen haavemaailmaan kuin todelliseen mieheen?
Mä en alkanut puhua yhteisestä tulevaisuudesta, vaan hän alkoi heti ekan tapaamisen jälkeen. ap
😲
Ja olit imarreltu?
Tuon olisi pitänyt olla varoitusmerkki! Kukaan normaali, oikeaa parisuhdetta etsivä EI puhu yhteisestä tulevaisuudesta ekojen eikä edes tokien treffien jälkeen. Olisi huonoa edes huumorina.
Tottakai se seksikin pitää kokeilla suht pian. Olisi kamalaa huomata, että toinen on ihan surkea tai itsekäs sängyssä, kun on jo menty naimisiin. Tai vähintään rakastunut. Toki jos se seksi ei merkitse mitään, niin ei kai siinä.
Christiiina kirjoitti:
Miehille on tyypillistä se, että mieli muuttuu yhtäkkiä ja jos on vaikka vietetty mukava viikonloppu yhdessä, niin maanantaina ilmoitetaan, ettei halua enää tavata uudelleen.
Tämä. Ensin jahdataan ja pommitetaan viesteillä. Sitten nähdään ja pannaan. Sitten tulee viesti että oli tosi kivaa. Myöhemmin kun ehdotan uutta näkemistä, ei mies halua tavata enää.
Ap, oikeasti teidän juttu oli mahdoton alusta asti.
Amismies oli ehkä aluksi innoissaan 'hyvästä saaliista', mutta pitemmän päälle koki rasittavana esittää syvällistä, arvoista kiinnostunutta älykästä ihmistä.
Seksi toki kelpasi. Sitä vartenhan miehet puhuvat 'sen mitä nainen haluaa kuulla', vaikka olisi ihan palturia.
Myös koulutuksesi ja varallisuutesi alkoi tökkimään. Amisukko koki alemmuudentunnetta. Semmoinen vie jopa seksihalut!
Olit hänelle liikaa, kaikin tavoin.
Kelpuuta seuraavaksi vain joku tasoisesi; taustan, koulutuksen ja varallisuuden yhdenmukaisuus on parempi perusta pitkäaikaiselle parisuhteelle.
Alue: Aihe vapaa
Minusta ihastuksesta ja yhteisestä tulevaisuudesta puhuminen seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa on jopa pelottavaa tai ainakin negatiivista. Kesällä tulee kuitenkin pari vuotta oman kumppanini tapaamisesta ja hän oli heti varma omista ajatuksistaan, tuttavuutemme oli kyllä pitkäaikainen.