IS: Lasten urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa: Alkaa olla rikkaiden yksinoikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gjklmjh kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia kommentteja mutta valitettava tosiasia on, että sossu maksaa vähävaraisen perheen harrastusmaksut. Maksetaan mm. balettia, ratsastusta, kuntosalikorttia yms.

Voitte miettiä miltä tuntuu sosiaalitoimessa myöntää monen sadan euron harrastusmaksuja perheelle, jonka vanhemmat eivät halua käydä töissä omasta tahdostaan, kun itsellä jää käteen kuukaudessa se paritonnia, mistä pitää ihan itse kustantaa ne lasten harrastukset kaiken muun ohella. Se on sitä yhdenvertaisuutta, ihan sama käytkö töissä vai et, elintaso on lähes sama tuilla elävillä ja työssäkäyvillä keskituloisilla lapsiperheillä.

Terveisin työntekijä sosiaalitoimesta.

Niinpä. Tässä maassa kannattaisi kyllä ehdottomasti olla jotain muuta kuin keskituloinen. Siinä vetää aina lyhyimmän korren.

Voihan sitä irtisanoutua ja jäädä ruhtinaallusille sossun tuille.

On muuten ihan hilkulla etten tee niin. Asuntolaina on oikeastaan ainoa syy, ettei kannata. Kun niitä tukia ei sitten saa.

Jos asuttaisiin vuokralla, niin ehdottomasti lopetettaisiin työt ja siirryttäisiin oloneuvoksiksi. Kela maksaisi vuokran ja sossu loput menot. Eikä tarvitse pelätä mitä tapahtuu kun hinnat nousee. Kas kun ne tuet nousee myös.

Säästyisi ihan siinäkin, että voisi ottaa lapset pois päiväkodista ja auton pois. Tai päiväkoti toki on työttömälle ilmainen, että kyllä ne lapset voi siellä 1/2 päivää olla. Jos sossu vielä kustantaa lapsille jotain harrastustakin niin ollaankin jo aika samassa elintasossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.

Se tuntuukin olevan yleinen ihmettelyn aihe. Meidän lapset on lopettanut jo useammankin harrastuksen, kun homma meni liian vakavaksi. Vanhin lapsi on sinänsä kilpailuhenkinen, mutta joutui lopettamaan urheiluharrastuksensa kokonaan, kun treenejä ja pelejä alkoi olla niin paljon ettei rakkaalle musiikkiharrastukselle jäänyt enää aikaa. Nuoremmat lapset ei ole kiinnostunut kilpaurheilusta, vaan joku höntsäilyporukka sopisi heille hyvin, jos sellainen löytyisi jostain.

Minustakin lasten ja nuorten liikkumisen lähtökohtana tulisi olla kuntourheilulliset päämäärät eikä kilpaurheilulliset tavoitteet. Olen ollut pikkupojasta lähtien varsin liikunnallinen oppien pelaamaan jalkapalloa kavereitten kanssa hiekkakentällä ja uimaan luonnonvesissä meidän perheen kesämökin rannassa. Aikuisella iällä keskityin juoksemiseen, sillä 15-vuotiaana oli vielä helppo mennä kentän laidalle kavereitten kanssa ja koota joukkueet paikalla olevista samanhenkisistä tyypeistä, mutta se ei yleensä enää toimi yli 20- tai 25-vuotiaana. Luulenpa että osa lopettaa liikkumisen kokonaan joko ankeitten koululiikuntakokemusten vuoksi tai toisessa ääripäässä liian kilpailullisen treenaamisen takia.

Lapsena ja nuorena olisi ollut varmasti ahdistavaa mikäli koulunkäynnin ohella olisi pitänyt käydä 4 kertaa viikossa jonkun urheiluseuran harjoituksissa. Silloin ei olisi ehtinyt lukea kirjoja, kuunnella musiikkia oikein ajatuksen kanssa tai olla rauhassa naapuritaloissa asuvien kavereitten kanssa.  Ilmeisesti osalla aikuisistakin on kova tarve organisoida oman vapaa-aikaansa tiiviisti harrastusten ympärille menemällä vähintäänkin jollekin kansalaisopiston kurssille tai yhdistystoiminnan pariin.

Minä harrastin jääkiekkoa 13-vuotiaaksi mutta 90-luvulla se ikä ainakin tuntui olevan se kiintopiste milloin piti tehdä eka valinta jatkaako vakavammin eli ne harkat olisi olleet 4 iltaa viikosta sen jälkeen...Päätin lopettaa kun silloin katosi se hauskuus ja rentous samalla, ja pari kaveriakin laittoi pillit pussiin. Sen jälkeen ei oikein ollut mitään oikeaa harrastusta, pelailtiin pleikkaria illat ja sitten tulikin tytöt ja alkoholin juonti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gjklmjh kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia kommentteja mutta valitettava tosiasia on, että sossu maksaa vähävaraisen perheen harrastusmaksut. Maksetaan mm. balettia, ratsastusta, kuntosalikorttia yms.

Voitte miettiä miltä tuntuu sosiaalitoimessa myöntää monen sadan euron harrastusmaksuja perheelle, jonka vanhemmat eivät halua käydä töissä omasta tahdostaan, kun itsellä jää käteen kuukaudessa se paritonnia, mistä pitää ihan itse kustantaa ne lasten harrastukset kaiken muun ohella. Se on sitä yhdenvertaisuutta, ihan sama käytkö töissä vai et, elintaso on lähes sama tuilla elävillä ja työssäkäyvillä keskituloisilla lapsiperheillä.

Terveisin työntekijä sosiaalitoimesta.

Niinpä. Tässä maassa kannattaisi kyllä ehdottomasti olla jotain muuta kuin keskituloinen. Siinä vetää aina lyhyimmän korren.

Voihan sitä irtisanoutua ja jäädä ruhtinaallusille sossun tuille.

On muuten ihan hilkulla etten tee niin. Asuntolaina on oikeastaan ainoa syy, ettei kannata. Kun niitä tukia ei sitten saa.

Jos asuttaisiin vuokralla, niin ehdottomasti lopetettaisiin työt ja siirryttäisiin oloneuvoksiksi. Kela maksaisi vuokran ja sossu loput menot. Eikä tarvitse pelätä mitä tapahtuu kun hinnat nousee. Kas kun ne tuet nousee myös.

Säästyisi ihan siinäkin, että voisi ottaa lapset pois päiväkodista ja auton pois. Tai päiväkoti toki on työttömälle ilmainen, että kyllä ne lapset voi siellä 1/2 päivää olla. Jos sossu vielä kustantaa lapsille jotain harrastustakin niin ollaankin jo aika samassa elintasossa.

Ja mitä sitten kun kaikki muutkin tekee tämän ratkaisun? Loppuu sossun rahat aika äkkiä.

Puolukan Poimija kirjoitti:

Lenkkarit ja juoksukamat saa 100 euroon ja niillä menee vuoden jopa kaksi.

Ehkä aikuisella mutta ei kasvavalla ja kuluttavalla lapsella. Lisäksi aika tylsää yksin juosta kun kaverit yhdessä harrastavat jotain muuta. Tai eihän lapsella kauan tuolla tavoin edes ole kavereita kun se on se outo tapaus joka vain juoksee risoissa sekä pieniksi jääneissä vaatteissa ja lenkkareissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gjklmjh kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia kommentteja mutta valitettava tosiasia on, että sossu maksaa vähävaraisen perheen harrastusmaksut. Maksetaan mm. balettia, ratsastusta, kuntosalikorttia yms.

Voitte miettiä miltä tuntuu sosiaalitoimessa myöntää monen sadan euron harrastusmaksuja perheelle, jonka vanhemmat eivät halua käydä töissä omasta tahdostaan, kun itsellä jää käteen kuukaudessa se paritonnia, mistä pitää ihan itse kustantaa ne lasten harrastukset kaiken muun ohella. Se on sitä yhdenvertaisuutta, ihan sama käytkö töissä vai et, elintaso on lähes sama tuilla elävillä ja työssäkäyvillä keskituloisilla lapsiperheillä.

Terveisin työntekijä sosiaalitoimesta.

Niinpä. Tässä maassa kannattaisi kyllä ehdottomasti olla jotain muuta kuin keskituloinen. Siinä vetää aina lyhyimmän korren.

Voihan sitä irtisanoutua ja jäädä ruhtinaallusille sossun tuille.

On muuten ihan hilkulla etten tee niin. Asuntolaina on oikeastaan ainoa syy, ettei kannata. Kun niitä tukia ei sitten saa.

Jos asuttaisiin vuokralla, niin ehdottomasti lopetettaisiin työt ja siirryttäisiin oloneuvoksiksi. Kela maksaisi vuokran ja sossu loput menot. Eikä tarvitse pelätä mitä tapahtuu kun hinnat nousee. Kas kun ne tuet nousee myös.

Säästyisi ihan siinäkin, että voisi ottaa lapset pois päiväkodista ja auton pois. Tai päiväkoti toki on työttömälle ilmainen, että kyllä ne lapset voi siellä 1/2 päivää olla. Jos sossu vielä kustantaa lapsille jotain harrastustakin niin ollaankin jo aika samassa elintasossa.

Näin juuri. Päivät voisi viettää vaikka villasukkia kutoen ja myydä niitä torissa. Tai tuunaten huonekaluja. Tai mitä nyt tahansa pienen taskurahan eteen. Käteisellä kun hoitaa kaupat, ei jää edes mitään tietoa siitä että olet hankkinut rahaa jostain. Olisi muuten hyvää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Meillä harrastetaan niin partiota kuin myös jääkiekkoa. Kertaakaan ei ole tarvinnut jääkiekkoon mitään leipoa, koska mitään myyjäisiä ei koskaan ole. Partion myyjäisiin sen sijaan pitäisi leipoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Aika harvaa teiniä kiinnostaa koko perheen yhteiset harrastukset. Siksi pienempien lasten kanssa pitää olla aktiivinen, vaikka juuri silloin se on vaikeinta. Se on se aika, kun luodaan yhteisiä muistoja esimerkiksi pelimatkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Tämä hyvinvointivaltio jo aikalailla riisuttu, koronan ja sodan varjolla nyhdetään meiltä viimeisetkin roposet. Vanhusten palvelutaloissa nostettiin aterian hintota vuoden alussa ja nyt sitten jos toisen kerran. Kalalaatikko on tehty särkilasta, peronkäristys ei suinkaan kotimaisesta porosta ja salaatit ovat purkkihedelmiä ja sipulia, joskus porkkanaraastetta. Raakaa peliä, jossakin netotaan ja kunnolla, sairaiden, lasten ja vanhusten kustannuksella.

No tältä juuri tuntuu. Kaikki ovat kilvan alkaneet imeä kukkaroa tyhjiin. Hinnat nousee ja laatu laskee. En muista 90-luvun lamaa, mutta oliko silloinkin sellainen fiilis, että laman varjolla imaistaan tuhkatkin pesästä, koska niin voi tehdä? Ja että töissä on turha oikeastaan käydä, koska saman saisi käymättäkin?

90-luvulla oli vielä voimissaan sellainen tietty ylpeys omasta työstä ja paikasta yhteiskunnassa. Työttömiä säälittiin, ei kadehdittu niin kuin nykyään tämän palstan vinkujat tekevät.

Oikeampaa olisi otsikoida seuraavasti:

Lasten ohjatun ja seuroissa tapahtuvan urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Seura on jäseniensä järjestö. Ihan kuka tahansa saa alkaa käyttää aikaansa seuran toiminnan hyväksi, jls luulee osaavansa hommat paremmin kuin nykyiset toimijat. Suoraan sanottuna seuratoimijoita noin keskimäärin v*tuttaa mammat, jotka valittavat kaikesta ilman yhtäkään konkreettista ehdotusta, mitä pitäisi muuttaa ja miten se toteutetaan käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Meillä harrastetaan niin partiota kuin myös jääkiekkoa. Kertaakaan ei ole tarvinnut jääkiekkoon mitään leipoa, koska mitään myyjäisiä ei koskaan ole. Partion myyjäisiin sen sijaan pitäisi leipoa.

Ei mekään olla ikinä leivottu. Kahviovuoro on kerran vuodessa, mutta se ei ole paha pieti.

Tytön luistelussa on sitten 1 jäähallin siivous ja joku yksittäinen inventaario ja aivan järjetön määrä talkootyötä. Joskin ne on mielestäni ihan hauskoja. Istua siis vaikka sm-kisoissa jäänlaidalla ja viedä suojia Kiss and cryihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Aika harvaa teiniä kiinnostaa koko perheen yhteiset harrastukset. Siksi pienempien lasten kanssa pitää olla aktiivinen, vaikka juuri silloin se on vaikeinta. Se on se aika, kun luodaan yhteisiä muistoja esimerkiksi pelimatkoilla.

Nämä pelimatkat kertovat, kuinka vinksahtanut nyky-yhteiskunta on. Lapsia roudataan ympäri maata larppaamassa huippu-urheiluelämää. Mitä vähemmän harrastajia lajissa, sitä pitemmät matkat.

Itse vien perheeni mieluummin museoihin tai kansallispuistoihin, jos aikaa ja rahaa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Seura on jäseniensä järjestö. Ihan kuka tahansa saa alkaa käyttää aikaansa seuran toiminnan hyväksi, jls luulee osaavansa hommat paremmin kuin nykyiset toimijat. Suoraan sanottuna seuratoimijoita noin keskimäärin v*tuttaa mammat, jotka valittavat kaikesta ilman yhtäkään konkreettista ehdotusta, mitä pitäisi muuttaa ja miten se toteutetaan käytännössä.

Ja mammoja seuratoimijat, jotka sanoo kaikkeen ei, koska se nyt on ei. Ei voida luopua turhista varusteista, ei voida tarkastella valmentajien määrää uudestaan, ei voida vaihtaa pukuompelijaa siihen vanhaan halvempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Tämä hyvinvointivaltio jo aikalailla riisuttu, koronan ja sodan varjolla nyhdetään meiltä viimeisetkin roposet. Vanhusten palvelutaloissa nostettiin aterian hintota vuoden alussa ja nyt sitten jos toisen kerran. Kalalaatikko on tehty särkilasta, peronkäristys ei suinkaan kotimaisesta porosta ja salaatit ovat purkkihedelmiä ja sipulia, joskus porkkanaraastetta. Raakaa peliä, jossakin netotaan ja kunnolla, sairaiden, lasten ja vanhusten kustannuksella.

No tältä juuri tuntuu. Kaikki ovat kilvan alkaneet imeä kukkaroa tyhjiin. Hinnat nousee ja laatu laskee. En muista 90-luvun lamaa, mutta oliko silloinkin sellainen fiilis, että laman varjolla imaistaan tuhkatkin pesästä, koska niin voi tehdä? Ja että töissä on turha oikeastaan käydä, koska saman saisi käymättäkin?

90-luvulla oli vielä voimissaan sellainen tietty ylpeys omasta työstä ja paikasta yhteiskunnassa. Työttömiä säälittiin, ei kadehdittu niin kuin nykyään tämän palstan vinkujat tekevät.

90-luvulla köyhät olivat oikeasti köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Meillä harrastetaan niin partiota kuin myös jääkiekkoa. Kertaakaan ei ole tarvinnut jääkiekkoon mitään leipoa, koska mitään myyjäisiä ei koskaan ole. Partion myyjäisiin sen sijaan pitäisi leipoa.

Meillä taas kokemus täysin toinen. Jääkiekon kohdalla leivotaan ja sitten vanhemmat ostavat ison osan tuotteista. Helpompi olisi laittaa rahat suoraan mutta sitä ei valtaosa hyväksy. Partion kohdalla ei aikaisemmin ollut leivontojen kaltaisia ja nyt teini hoitaa asiat jo itse. Jääkiekkoilu jää onneksi tähän kauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Seura on jäseniensä järjestö. Ihan kuka tahansa saa alkaa käyttää aikaansa seuran toiminnan hyväksi, jls luulee osaavansa hommat paremmin kuin nykyiset toimijat. Suoraan sanottuna seuratoimijoita noin keskimäärin v*tuttaa mammat, jotka valittavat kaikesta ilman yhtäkään konkreettista ehdotusta, mitä pitäisi muuttaa ja miten se toteutetaan käytännössä.

Käytännössähän seuroja kaatuu koko ajan boomerien mukana. Nykypäivän nuoria aikuisia ei järjestöbyrokratia kiinnosta, ja lastenkin ikäluokat pienenevät sellaista vauhtia, että aika monesta vähemmän muodikkaasta lajista loppuvat harrastajat.

-ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin päkäpäitten juttuja nuo joukkueurheilut. Menkää partioon, laavulle yöpymään, 20km vaelluslenkki päälle, tai vaikka itsepuolustuslajeja ja uintia. Kyllä liikuntaa on ja hyödyllistäkin, ei tarvitse sitä palloa tai kiekkoa maksaa seuroille mistä ei edes opita mitään.

Partiokaan ei muuten ole mitään erityisemmän halpaa toimintaa. Katsoin sitä meidän lapselle ja jumaleisson ne tavarat maksoivat paljon.

Kannattaa ennen liittymistä selvittää onko kyseisessä lippukunnassa varusteita lainattavaksi. Usein etenkin nuorimmille löytyy samoin usein rinkkaa ja vaikkapa makuupussia myös isommille. Jäsenmaksuvapautuksen voi saada ja samoin maksujen järjestely usein mahdollista. Aivan käytännön vinkkinä vielä että käytettyjä rinkkoja esimerkiksi kannattaa kysellä samoin makuupusseja kuten muutakin ja säästää satoja euroja jos ei lainavehkeitä saatavilla. Lisäksi eihän noita tarvitse vuosittain ostella vaikka lapsi kasvaakin. Näppärät varusteet sitten koko perheen vaelluksillekin eli siinä koko perheelle yhteinen harrastus vähän toisin kuin vaikkapa jääkiekko jossa äidille jää se kuskaaminen sekä mokkapalojen leipominen. 

Aika harvaa teiniä kiinnostaa koko perheen yhteiset harrastukset. Siksi pienempien lasten kanssa pitää olla aktiivinen, vaikka juuri silloin se on vaikeinta. Se on se aika, kun luodaan yhteisiä muistoja esimerkiksi pelimatkoilla.

Huutamassa tuomarille kuuppa punaisena: saata.an ho.o ja siinä sitä perheen yhteistä aikaa niin jääkiekossa kuin jalkapallossakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.

Se tuntuukin olevan yleinen ihmettelyn aihe. Meidän lapset on lopettanut jo useammankin harrastuksen, kun homma meni liian vakavaksi. Vanhin lapsi on sinänsä kilpailuhenkinen, mutta joutui lopettamaan urheiluharrastuksensa kokonaan, kun treenejä ja pelejä alkoi olla niin paljon ettei rakkaalle musiikkiharrastukselle jäänyt enää aikaa. Nuoremmat lapset ei ole kiinnostunut kilpaurheilusta, vaan joku höntsäilyporukka sopisi heille hyvin, jos sellainen löytyisi jostain.

Minustakin lasten ja nuorten liikkumisen lähtökohtana tulisi olla kuntourheilulliset päämäärät eikä kilpaurheilulliset tavoitteet. Olen ollut pikkupojasta lähtien varsin liikunnallinen oppien pelaamaan jalkapalloa kavereitten kanssa hiekkakentällä ja uimaan luonnonvesissä meidän perheen kesämökin rannassa. Aikuisella iällä keskityin juoksemiseen, sillä 15-vuotiaana oli vielä helppo mennä kentän laidalle kavereitten kanssa ja koota joukkueet paikalla olevista samanhenkisistä tyypeistä, mutta se ei yleensä enää toimi yli 20- tai 25-vuotiaana. Luulenpa että osa lopettaa liikkumisen kokonaan joko ankeitten koululiikuntakokemusten vuoksi tai toisessa ääripäässä liian kilpailullisen treenaamisen takia.

Lapsena ja nuorena olisi ollut varmasti ahdistavaa mikäli koulunkäynnin ohella olisi pitänyt käydä 4 kertaa viikossa jonkun urheiluseuran harjoituksissa. Silloin ei olisi ehtinyt lukea kirjoja, kuunnella musiikkia oikein ajatuksen kanssa tai olla rauhassa naapuritaloissa asuvien kavereitten kanssa.  Ilmeisesti osalla aikuisistakin on kova tarve organisoida oman vapaa-aikaansa tiiviisti harrastusten ympärille menemällä vähintäänkin jollekin kansalaisopiston kurssille tai yhdistystoiminnan pariin.

Minä harrastin jääkiekkoa 13-vuotiaaksi mutta 90-luvulla se ikä ainakin tuntui olevan se kiintopiste milloin piti tehdä eka valinta jatkaako vakavammin eli ne harkat olisi olleet 4 iltaa viikosta sen jälkeen...Päätin lopettaa kun silloin katosi se hauskuus ja rentous samalla, ja pari kaveriakin laittoi pillit pussiin. Sen jälkeen ei oikein ollut mitään oikeaa harrastusta, pelailtiin pleikkaria illat ja sitten tulikin tytöt ja alkoholin juonti.

Muistan kyllä, meidän luokalla oli kaksi kiekkopoikaa yläasteella, ihan omat jutut ja aikataulut oli heillä, eikä heitä koskaan näkynyt missään vapaa-aikana, kuin maa olisi nielaissut aina 14:00 jälkeen. Lisäksi saivat erivapauksia pelireissuihin mm. perjantaivapaita. En tiedä miten hyvää elämää sekään on teinille, kuplautua nuorella iällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin keskituloisena, vuositulot 100 000-120 000e/v ollaan jouduttu kulujen noustessa karsittu lasten harrastuksista niin että enää yksi urheiluharrastus per lapsi. Pakko säästää puskuria ja maksaa laskut ja eläminen ensin. Harmittaa kun vanhempi lapsi joutui tekemään valinnan kahden kivan harrastuksen välillä kumpaa jatkaa. Ihan jo maksut on 200e per kausi + välineet kasvavalle lapselle + kuskaamiset toiselle puolelle kaupunkia. Olen myös huomannut että harrastuksissa lasten lukumäärä vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana.

Meillä ainakin pomppasivat kausimaksut tälle kaudelle ihan huomattavasti. Siihen joutui moni lopettamaan. Ensi vuonna meinaavat taas nostaa sitä maksua, joten ensi vuonna on jälleen luvassa lopettavien aalto.

Alkaa v*tuttaa ja herää kysymyksiä, eikö seura todella pysty karsimaan mistään, ettei tarvitsisi koko ajan nostella niitä maksuja.

Seura on jäseniensä järjestö. Ihan kuka tahansa saa alkaa käyttää aikaansa seuran toiminnan hyväksi, jls luulee osaavansa hommat paremmin kuin nykyiset toimijat. Suoraan sanottuna seuratoimijoita noin keskimäärin v*tuttaa mammat, jotka valittavat kaikesta ilman yhtäkään konkreettista ehdotusta, mitä pitäisi muuttaa ja miten se toteutetaan käytännössä.

Käytännössähän seuroja kaatuu koko ajan boomerien mukana. Nykypäivän nuoria aikuisia ei järjestöbyrokratia kiinnosta, ja lastenkin ikäluokat pienenevät sellaista vauhtia, että aika monesta vähemmän muodikkaasta lajista loppuvat harrastajat.

-ohis.

Tämä on totta. Toki seurat on boomereiden hallinnassa ja sinne ei mielellään edes oteta nuoria mukaan oppimaan sitä järjestöbyrokratiaa.

Mutta seurojen pitäisi herätä siihen, että jos toimintaa halutaan jatkaa, tarvitaan lisää lapsia mukaan. Maksut ym näyttelee olennaista osaa. Samoin se, että kaikenlaisille harrastajille löytyisi paikka.