Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
IS: Lasten urheilun hinnat räjähtivät taivaisiin Suomessa: Alkaa olla rikkaiden yksinoikeus
09.03.2023 |
https://www.is.fi/urheilu/art-2000009440355.html
Juniorikilpajääkiekkoilijan vuosikustannukset voi olla 9000 euroa vuodessa, jos ei ole vanhemmilla varaa maksaa, niin mukula pelaa sitten vaan jotain höntsäkiekkoa tai jollain halvemmalla harrastustasolla. Ei urheilulla mitään oikeaa merkitystä ole, joten se on korkeintaan joku pieni henkilökohtainen vaikeus.
Kommentit (589)
Vierailija kirjoitti:
Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.
Jos nyt puhutaan näistä isoimmista joukkuelajeista, niin syy on se, ettei riitä osallistujia eikä ohjaajia. Esim lätkässä jäävuorot on todella kalliita, eikä tällaiseen touhuun lopulta löydy maksajia. Varsinkaan kun varusteet on myös aika kalliit. Tätä on testattu esim omassa kaupungissa jo vuosia. Futiksessa oli tosi hyvä matalan kynnyksen toiminta + höntsäpelit, mutta seuran tärkein mielenkiinto tässä olikin vaan löytää harrastajia sarjatoimintaan. Eli pelaajia houkuteltiin sieltä vaativampaan toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.
Se tuntuukin olevan yleinen ihmettelyn aihe. Meidän lapset on lopettanut jo useammankin harrastuksen, kun homma meni liian vakavaksi. Vanhin lapsi on sinänsä kilpailuhenkinen, mutta joutui lopettamaan urheiluharrastuksensa kokonaan, kun treenejä ja pelejä alkoi olla niin paljon ettei rakkaalle musiikkiharrastukselle jäänyt enää aikaa. Nuoremmat lapset ei ole kiinnostunut kilpaurheilusta, vaan joku höntsäilyporukka sopisi heille hyvin, jos sellainen löytyisi jostain.
Täh? Siis jotkut +8000€/ vuosi lasten harrastuskulut kuulostaa ihan utopistiselle. Joku mainitsi ketjussa 25000€/ vuoksi jalkapalloharrastuksesta. Kellä on tuollaiseen varaa? Sehän tekee yli 2000€ pelkästän _yhden_ lapsen harrastukseen kuussa. Minä tienaan nettona tuon verran kuussa! Hyvissä hommissa kyllä olette jos lapsen jalkapalloon on tuollaisia summia vara laittaa. Ihan varmasti on vain rikkaiden juttu tuon kustannusluokan harrastaminen.
Täällä ainakin aika tylyä lapsen ja nuoren kannalta että kun putoaa kilparyhmästä niin harrastus loppuu siihen. Mitään höntsäseuraa ei ole saati sellaista kakkosryhmää mihin voisi mennä jos kyseessä vakavasti lajin ottava ja ehkä myöhemmin kypsyvä tapaus. Ehkä onnekkaimmat saattaisivat mahtua naapurikaupungin joukkueeseen mutta ajomatkaa olisi jokaiseen harjoitukseen useampi kymmenen kilometriä suuntaansa. Vanhempien kuskattavana koska julkiset eivät juuri kulje illalla myöhemmin tai vaikkapa sunnuntaiaamuna aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi harrastamisen pitää tarkoittaa ammattimaista urheilua. Tottakai on kallista jos on kaiken maailman kisamatkoja ja treenejä joka päivä. Minne kadonneet ne "normaalit" pari kertaa viikossa harrastukset? Sellaisia harrastukset ennen olivat.
Ja miksi lasten kilpaurheilunkaan pitää olla joku matkailuharrastus? Eihän niitä kisoja kukaan käy katsomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset käy seurakunnan tyttökerhossa. Ei maksa mitään ja välipalaakin on aina tarjolla. Kerran kuussa leivotaan ja muulloin askarrellaan, pelataan lautapelejä, lauletaan ym. Meille on myös tärkeää, ettei tarvitse sitoutua mihinkään. En ymmärrä, miten jotkut vanhemmat jaksaa sellaista elämää, jossa täytyy jatkuvasti toimia lasten treenikuskina ja suunnitella kaikki menot sen mukaan, milloin lapsilla on pelejä yms.
Minäpä kerron, koska olen tuollaisen perheen äiti. Se on itsellekin harrastus. En koe mitenkään raskaana sitä, että olen lasten harrastuksissa mukana. Tykkään viedä heitä treeneihin ja katsoa treenejä ja suunnitella sitä elämää treenien mukaan. Ei ole vaikeaa esim käydä omissa treeneissä, kaupassa tai kaverilla sillä aikaa kun lapsi on hallilla. Päinvastoin, tulee tehtyä aika monta asiaa mitä ei muuten tekisi ja tavattua paljon uusia ystäviä esimerkiksi.
Toki olen itsekin harrastanut kilpaurheilua eli tällainen aikatauluttaminen on ihan luonnollista. Lisäksi tykkään nähdä ihan paikan päällä niitä lasten onnistumisia.
Ei varmasti sovi kaikille. Itselleni on yhtä suuri ihmetys vanhemmat, jotka ei kirjaimellisesti millään tavalla halua osallistua lastensa harrastuksiin, vaikka harrastukset on monelle lapselle iso osa elämää.
koulunkäynti on se tärkein, ellei oo varaa niin ei oo, uimassa voi käydä, fillaroida, opetella vaikka kitaran soittoa, ei se kitara niin paljon maksa
Kauas on tultu niistä 80-luvun vuosista kun itse alotin urheiluharrastuksiani. Silloin oli lähes kaikki urheilujutut ry-muotoisia tapauksia ja hintakin oli todella matala. Nykyään kaikki tuntuu olevan mahdollisimman suurta voittoa tavoittelevia osakeyhtiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täh? Siis jotkut +8000€/ vuosi lasten harrastuskulut kuulostaa ihan utopistiselle. Joku mainitsi ketjussa 25000€/ vuoksi jalkapalloharrastuksesta. Kellä on tuollaiseen varaa? Sehän tekee yli 2000€ pelkästän _yhden_ lapsen harrastukseen kuussa. Minä tienaan nettona tuon verran kuussa! Hyvissä hommissa kyllä olette jos lapsen jalkapalloon on tuollaisia summia vara laittaa. Ihan varmasti on vain rikkaiden juttu tuon kustannusluokan harrastaminen.
Ihan perusjuttua monessa perheessä. Toki luopuvat sitten aika monesta muusta mukavuudesta, jotta lapset voi harrastaa.
Ei esim meidän lasten harrastusporukoissa käydä matkoilla tai omisteta kahta autoa, koska ei ole varaa.
Samoin meillä. Lasten harrastusten vuoksi on jätetty ulkomaanmatkat ym. Tosin meillä 3 lasta ja harrastukset kaikilta yhteensä "vain" 12000e/v eli n. 4000e/lapsi. Vanhimmalla tietysti vähän kalliimpaa kuin nuoremmalla, koska treenaa jo enemmän.
Mielestäni on oikein, että ne, jotka ovat työskennelleet ja opiskelleet ja joilla on kykyä ja osaamista, tienaavat hyvin. Ei kaikkien tarvitse automaattisesti saada kaikkea samaa tekemättä mitään. Jos ei ole varaa, on valittava halvempi harrastus. Pois lukien perijät ja veikkausvoittajat, kaikki varakkaat ovat tehneet kovan työn ja ansaitsevat elintasonsa. Itse en ole varakas, mutta tiedostan sen, että ei minun kuulukaan saada kaikkea samaa kuin varakkaat. Kasvakaa aikuiseksi, te jotka tästäkin asiasta valitatte. Tiedän, ettei se ole niiden lasten syy, jos ei pääse harrastamaan, mutta heidän huoltajiensa syy se on. Hankkikaa itsellenne ja huollettavillenne parempi elintaso, jos nykyinen ei riitä. Lopettakaa valitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.
Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille.
Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä.
Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.
No varmasti pystyt ymmärtämään, jos oikein yrität, että urheiluseuroilla on omat tavoitteensa. Koripalloseuroilla se on usein tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen. Silloin ryhmät kasataan sen mukaan, mikä tukee koripallon harrastamista eikä sitä että lapsi haluaisi vähän höntsätä sillointällöin jotain.
Jos haluat, että lapsesi pelaa kerran viikossa koripalloa ilman mitään sitoumuksia, tavoitteita tai valmennusta, niin voit aivan hyvin pistää pystyyn koripalloporukan, joka kokoontuu vaikka jollekin koulun pihalle tiettynä aikana. Ei maksa yhtään mitään muuta kuin aikaasi. Miksi oletat, että sen legendaarisen jonkun muun pitää järjestää kaikki puolestasi.
Sinä et edelleenkään ymmärrä. Miksi edes yksi seura ei voisi tarjota kerran viikossa olevaa joukkuepeliharrastusta ilman sarjatoimintaa? Näin maksukin pysyisi maltillisena ja olisi useamman saavutettavissa? On iso ongelma kun lapset eivät liiku. Kaikki eivät halua tai pysty harrastamaan samaa lajia monta kertaa viikossa. Monien harrastaminen ja liikkuminen jää kokonaan pois. Tämä on oikeasti iso ongelma, eikä koske vaan yhtä lajia, vaan todella suuntaa osaa lajeista.
Olin aikanaan vastahakoisena vapaaehtoisena isävalmentajana junnufutiksessa. Nämä lajit pyörivät hyvin vahvasti vapaaehtoisvalmentajien ympärillä vaikka ikäryhmällä saattaakin olla yksi palkattu valmentaja. Jotenkin se vaan tuntui meillä menevän niin, että kilpatasolla vanhemmat olivat huomattavasti sitoutuneempia lapsensa harrastukseen kuin haastetasolla ja isävalmentajia löytyi paljon helpommin. Harrastetasolla vanhempien aktivointi oli sitten aivan mahdotonta. Aivan sama tilanne on kuulemani mukaan alueen kaikissa muissakin seuroissa.
Kun lapset eivät sitoudu harrastukseen, niin aikuisetkaan ei sitoudu siihen, joten palkattuja valmentajia pitäisi olla enemmän ja se taas nostaa kuluja, joita vanhemmat eivät ole valmiita maksamaan harrastehöntsäyksestä.
Ihmiset eivät tänä päivänä enää ymmärrä seuratoiminnan ydintä, eli yhdessä tekemistä vaan sinne tullaan maksavina asiakkaina vaatimaan palvelua. Yleensä vielä sellaisella hinnalla, jolal palvelua ei ole mitenkään mahdollista tuottaa ilman vapaaehtoisten työpanosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon jäi entisaikaan kykyjä, potentiaalia käyttämättä. Vain varakkaiden lapset pääsi oppikouluun, vaikka melko pöljinäkin. Niistä tuli virka loisia systeemiin. Palkka veroista, vaikka tuottoa ei kansantaloudelle. Mites nyt näette asiat.
Fiksuimmat köyhien lapset pääsivät myös oppikouluun, vapaaoppilaina eli vapautettiin maksuista.
Vierailija kirjoitti:
Kauas on tultu niistä 80-luvun vuosista kun itse alotin urheiluharrastuksiani. Silloin oli lähes kaikki urheilujutut ry-muotoisia tapauksia ja hintakin oli todella matala. Nykyään kaikki tuntuu olevan mahdollisimman suurta voittoa tavoittelevia osakeyhtiöitä.
Kuinka paljon sinä henkilökohtaisesti uhraat vapaa-aikaasi mahdollistaaksesi nuorille edullisemman harrastamisen?
PS. Kyllä harrastustoiminnasta hyvin suuri osa on edelleen seuramuotoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on valinnoista kiinni, kuten myös lasten harrastukset
Oma lapsi harrastaa kamppailulajia 300e/vuosi.
Saa hyvän kunnon, osaa puolustaa itseään ja maksaa 25e/kk. Pelkkää voittoa ja ei maksa paljoa
Vierailija kirjoitti:
Paljon jäi entisaikaan kykyjä, potentiaalia käyttämättä. Vain varakkaiden lapset pääsi oppikouluun, vaikka melko pöljinäkin. Niistä tuli virka loisia systeemiin. Palkka veroista, vaikka tuottoa ei kansantaloudelle. Mites nyt näette asiat.
Oppikouluun oli pääsykokeet. Niitä läpäisemättä ei oppikouluun päässyt, olipa koti varakas tai köyhä.
Mitäs yleisurheilu maksaa, kengät ja vaatteet. Asun suht lähellä urheilukenttää ja tyhjyyttä kumisee. Toki siellä pidetään kesällä kilpailuja. Pojat potkii palloa jollain sarjatasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon jäi entisaikaan kykyjä, potentiaalia käyttämättä. Vain varakkaiden lapset pääsi oppikouluun, vaikka melko pöljinäkin. Niistä tuli virka loisia systeemiin. Palkka veroista, vaikka tuottoa ei kansantaloudelle. Mites nyt näette asiat.
Oppikouluun oli pääsykokeet. Niitä läpäisemättä ei oppikouluun päässyt, olipa koti varakas tai köyhä.
eikö saanut vapaaoppilaspaikkoja vähemmän varakkaat kun selvisivät kokeista. Nyt voi koulua käydä niin pitkälle kun pää kestää.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on oikein, että ne, jotka ovat työskennelleet ja opiskelleet ja joilla on kykyä ja osaamista, tienaavat hyvin. Ei kaikkien tarvitse automaattisesti saada kaikkea samaa tekemättä mitään. Jos ei ole varaa, on valittava halvempi harrastus. Pois lukien perijät ja veikkausvoittajat, kaikki varakkaat ovat tehneet kovan työn ja ansaitsevat elintasonsa. Itse en ole varakas, mutta tiedostan sen, että ei minun kuulukaan saada kaikkea samaa kuin varakkaat. Kasvakaa aikuiseksi, te jotka tästäkin asiasta valitatte. Tiedän, ettei se ole niiden lasten syy, jos ei pääse harrastamaan, mutta heidän huoltajiensa syy se on. Hankkikaa itsellenne ja huollettavillenne parempi elintaso, jos nykyinen ei riitä. Lopettakaa valitus.
Ei se niiden huoltajienkaan syy ole, ennemminkin juuri kaltaistesi luksuksen vaatijoiden.
Tajuatko että yhteiskunta tarvitsee myös niitä keittäjiä, siivoojia, autonkorjaajia, poliiseja, hoitajia, opettajia ja muita jotka eivät tienaa hurjasti. Työtä kyllä tekevät. Ja vaikka syyttelyt jättäisi sikseen, niin lapsia sinä juurikin tuomitset noilla puheillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tokaluokkalainen pelaa koripalloa. Tykkää lajista, mutta ei ole erityisen kiinnostunut turnauksista. Treenit on kaksi kertaa viikossa, hintaa tulee noin 1000 euroa vuodessa. Ensi vuonna treenimäärä kasvaa kolmeen kertaan viikossa ja kulut nousevat. Voi kunpa olisi joku "kerran viikossa -koris".. mutta sellaista ei ole tarjolla ja sen takia liian moni lopettaa, kun pitää olla noin pienenä niin vakavissaan. Mitään muutahan ei tuossa ehdi sitten harrastaakaan. Yksi Lauri Markkanen kehittyy kymmenen vuoden (?!) välein.. tähänkö kannattaa panostaa? Eikö olennaisempaa olisi, että iso osa nuorista ja lapsista liikkuu.
Kuvitteletko, että olisi jotenkin halvempaa käydä useammassa lajissa harvemmin? Ihan samat salivuokrat ja valmentajapalkkiot niistä tulee, vaikka se raha olisikin jaettu koris-, säbä- ja futisseuroille.
Olennaista on tosiaan, että lapset liikkuvat. 1 kerta viikossa ei vaan ole riittävästi liikuntaa lapselle, joten muutakin pitäisi sitten tehdä.
Kyllä kuvittelen. Lapsellani on myös ollut jotain kerta viikossa harrastuksia (tanssitunti, kuviskerho), jotka ovat olleet n. 100e / kausi. Pointtini on, että tällaisia vaihtoehtoja ei ole joukkuelajeissa tarjolla. Pakko maksaa useista treeneistä viikossa, vaikka kävisikin vain kerran. Ja ja turnauksista maksetaan vaikka ei osallistusikaan yhteenkään. Jonkun mielestä olisi ehkä kiva harrastaa jotain joukkuelajia vain kerran viikossa. Miksi se ei riitä?! Parempihan sen kuin 0 kertaa. Ja jos voisi harrastaa vain kerran viikossa, niin voisi harrastaa muutakin. Joillekin se oma harrastus on vaan "kivaa", ei koko elämä.
No varmasti pystyt ymmärtämään, jos oikein yrität, että urheiluseuroilla on omat tavoitteensa. Koripalloseuroilla se on usein tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen. Silloin ryhmät kasataan sen mukaan, mikä tukee koripallon harrastamista eikä sitä että lapsi haluaisi vähän höntsätä sillointällöin jotain.
Jos haluat, että lapsesi pelaa kerran viikossa koripalloa ilman mitään sitoumuksia, tavoitteita tai valmennusta, niin voit aivan hyvin pistää pystyyn koripalloporukan, joka kokoontuu vaikka jollekin koulun pihalle tiettynä aikana. Ei maksa yhtään mitään muuta kuin aikaasi. Miksi oletat, että sen legendaarisen jonkun muun pitää järjestää kaikki puolestasi.
Sinä et edelleenkään ymmärrä. Miksi edes yksi seura ei voisi tarjota kerran viikossa olevaa joukkuepeliharrastusta ilman sarjatoimintaa? Näin maksukin pysyisi maltillisena ja olisi useamman saavutettavissa? On iso ongelma kun lapset eivät liiku. Kaikki eivät halua tai pysty harrastamaan samaa lajia monta kertaa viikossa. Monien harrastaminen ja liikkuminen jää kokonaan pois. Tämä on oikeasti iso ongelma, eikä koske vaan yhtä lajia, vaan todella suuntaa osaa lajeista.
Olin aikanaan vastahakoisena vapaaehtoisena isävalmentajana junnufutiksessa. Nämä lajit pyörivät hyvin vahvasti vapaaehtoisvalmentajien ympärillä vaikka ikäryhmällä saattaakin olla yksi palkattu valmentaja. Jotenkin se vaan tuntui meillä menevän niin, että kilpatasolla vanhemmat olivat huomattavasti sitoutuneempia lapsensa harrastukseen kuin haastetasolla ja isävalmentajia löytyi paljon helpommin. Harrastetasolla vanhempien aktivointi oli sitten aivan mahdotonta. Aivan sama tilanne on kuulemani mukaan alueen kaikissa muissakin seuroissa.
Kun lapset eivät sitoudu harrastukseen, niin aikuisetkaan ei sitoudu siihen, joten palkattuja valmentajia pitäisi olla enemmän ja se taas nostaa kuluja, joita vanhemmat eivät ole valmiita maksamaan harrastehöntsäyksestä.
Ihmiset eivät tänä päivänä enää ymmärrä seuratoiminnan ydintä, eli yhdessä tekemistä vaan sinne tullaan maksavina asiakkaina vaatimaan palvelua. Yleensä vielä sellaisella hinnalla, jolal palvelua ei ole mitenkään mahdollista tuottaa ilman vapaaehtoisten työpanosta.
Näin juuri. Kaikki jotka ovat yrittäneet vetää näitä höntsäilyjä huomaavat tämän. Ja tämä on juuri tätä lajista riippumatta.
Kilpaurheilussa lähes poikkeuksetta lapset ja perheet ovat sitoutuneempia ja halukkaampia sitoutumaan toimintaan, jolloin sen järjestäminen onnistuu.
Eli vanhemmat: höntsäryhmien puuttuminen on hyvin pitkälle ihan omasta vetämättömyydestänne johtuvaa.
Alue: Aihe vapaa
Paljon jäi entisaikaan kykyjä, potentiaalia käyttämättä. Vain varakkaiden lapset pääsi oppikouluun, vaikka melko pöljinäkin. Niistä tuli virka loisia systeemiin. Palkka veroista, vaikka tuottoa ei kansantaloudelle. Mites nyt näette asiat.