Me Naiset: Kiira on jättänyt Pekan, on nyt ei-hetero

Kyllähän Kiiran ympärillä pyörii miehiä, mutta varakkaita pintaliiton miehiä ei kuitenkaan ole jokaisen nurkan takana.

Juontokeikat vähissä kirjoitti:

Nähkää asian läpi; nyt on Kiiralla juonto ym. keikat vähissä. Tässä haetaan lisää töitä.

Ketä kiinnostaa tämän Kiiran rakkauselämä? Miksi kuvittelee olevansa niin kiinnostava.

Kohta some-tähdet ryhtyvät myös löytämään itsensä.

Näinhän se on. Ihme kyllä vieläkin saavat näillä jutuilla julkisuutta.

Odottelen aikaa milloin alkavat saada jukisuutta jutut" tunnen ja tiedän, että olen hetero ja olen tiennyt sen koko ikäni".

Sehän alkaa jo olla melkoisen harvinainen ihmislaji nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, ettei Kiira ole koskaan löytänyt miestä joka kolahtaisi kunnolla. On löytänyt ihan mukavia miehiä, joiden kanssa on miellyttävää olla, mutta aina tuntuu että jotain puuttuu. On sitten alkanut pohtia, että ehkä se onkin sukupuolesta kiinni. Vielä kun hän ihailee kauniita naisia (niin kuin meistä kaikki) ihailu helposti sekoittuu romanttiseen kiinnostukseen.

Näin kävi minulle, ehkä myös Kiiralle?

Kylla aikuisen ihmisen sukupuolisen kiinnostuksennluulisi tulevan ilmi jo aika nuorena. Jos on hetero niin romanttiista kiinnostusta ei naisiin tule missään elämäntilanteessa. Se vaan tuntuu mahdottomalta ajatuksenakin. Jos taas on lesbo, niin miehiin ei vaan tunne vetovoimaa. Eli senkun huomaa aika nopeasti.

No, sitten ovat nämä jotka pystyvät olemaan kumman tai keiden kanssa vaan. Mutta senkin luulisi huomaavan jo silloin kun sukupuolielämä alkaa kiinnostaa noin yleensä.

Ei oikein mene minulla kaaliin nämä tämäntyyppiset muutosjutut ihmisillä. Aika huonosti silloin itsensä tuntevat tai ovat muuten sekavassa tai epävakaassa elämäntilanteessa.

Jos jonkun seksuaalisen kiinnostuksen kohteen muuttamisen luulee asioita muuttavan. Itse tuntisin meneväni vaan entistä enemmän solmuun jos vielä nämäkin asiat sekoittaisin elämässäni.

Mieluummin ensin selkeys omaan elämään ja itseensä.

Ei seksuaalisuus ole niin mustavalkoista. Monilla se voi herätä paljon myöhemmin. Esimerkiksi minulla. Olen 36-vuotias nainen ja olen aina pitänyt itseäni heterona (ellei lasketa lapsena kokemiani asioita) ja rakastuin palavasti vajaa vuosi sitten naisystävääni. En ole koskaan tuntenut ketään muuta naista kohtaan samoin, jokin hänessä sai hormonit hyrräämään ja sukat pyörimään jaloissa. Se koko tunne oli hämmentävää, olin kuin taas joku teinityttö mutta toisaalta yritin taistella tunteitani vastaan, pystymättä siihen.

Seksuaalisuus voi muuttua monta kertaa elämän aikana... ja jos se tapahtuu, ei siinä ole mitään hävettävää. Siinä olet oikeassa, että se on hyvinkin epävakaata ja sekavaa. Kaikkea yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, ettei Kiira ole koskaan löytänyt miestä joka kolahtaisi kunnolla. On löytänyt ihan mukavia miehiä, joiden kanssa on miellyttävää olla, mutta aina tuntuu että jotain puuttuu. On sitten alkanut pohtia, että ehkä se onkin sukupuolesta kiinni. Vielä kun hän ihailee kauniita naisia (niin kuin meistä kaikki) ihailu helposti sekoittuu romanttiseen kiinnostukseen.

Näin kävi minulle, ehkä myös Kiiralle?

Kylla aikuisen ihmisen sukupuolisen kiinnostuksennluulisi tulevan ilmi jo aika nuorena. Jos on hetero niin romanttiista kiinnostusta ei naisiin tule missään elämäntilanteessa. Se vaan tuntuu mahdottomalta ajatuksenakin. Jos taas on lesbo, niin miehiin ei vaan tunne vetovoimaa. Eli senkun huomaa aika nopeasti.

No, sitten ovat nämä jotka pystyvät olemaan kumman tai keiden kanssa vaan. Mutta senkin luulisi huomaavan jo silloin kun sukupuolielämä alkaa kiinnostaa noin yleensä.

Ei oikein mene minulla kaaliin nämä tämäntyyppiset muutosjutut ihmisillä. Aika huonosti silloin itsensä tuntevat tai ovat muuten sekavassa tai epävakaassa elämäntilanteessa.

Jos jonkun seksuaalisen kiinnostuksen kohteen muuttamisen luulee asioita muuttavan. Itse tuntisin meneväni vaan entistä enemmän solmuun jos vielä nämäkin asiat sekoittaisin elämässäni.

Mieluummin ensin selkeys omaan elämään ja itseensä.

Ei seksuaalisuus ole niin mustavalkoista. Monilla se voi herätä paljon myöhemmin. Esimerkiksi minulla. Olen 36-vuotias nainen ja olen aina pitänyt itseäni heterona (ellei lasketa lapsena kokemiani asioita) ja rakastuin palavasti vajaa vuosi sitten naisystävääni. En ole koskaan tuntenut ketään muuta naista kohtaan samoin, jokin hänessä sai hormonit hyrräämään ja sukat pyörimään jaloissa. Se koko tunne oli hämmentävää, olin kuin taas joku teinityttö mutta toisaalta yritin taistella tunteitani vastaan, pystymättä siihen.

Seksuaalisuus voi muuttua monta kertaa elämän aikana... ja jos se tapahtuu, ei siinä ole mitään hävettävää. Siinä olet oikeassa, että se on hyvinkin epävakaata ja sekavaa. Kaikkea yhdessä.

Ehkäpä Kiirakin on tavannut jonkun tuollaisen, muttei vielä uskalla kertoa olevansa jo suhteessa naiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, ettei Kiira ole koskaan löytänyt miestä joka kolahtaisi kunnolla. On löytänyt ihan mukavia miehiä, joiden kanssa on miellyttävää olla, mutta aina tuntuu että jotain puuttuu. On sitten alkanut pohtia, että ehkä se onkin sukupuolesta kiinni. Vielä kun hän ihailee kauniita naisia (niin kuin meistä kaikki) ihailu helposti sekoittuu romanttiseen kiinnostukseen.

Näin kävi minulle, ehkä myös Kiiralle?

Kylla aikuisen ihmisen sukupuolisen kiinnostuksennluulisi tulevan ilmi jo aika nuorena. Jos on hetero niin romanttiista kiinnostusta ei naisiin tule missään elämäntilanteessa. Se vaan tuntuu mahdottomalta ajatuksenakin. Jos taas on lesbo, niin miehiin ei vaan tunne vetovoimaa. Eli senkun huomaa aika nopeasti.

No, sitten ovat nämä jotka pystyvät olemaan kumman tai keiden kanssa vaan. Mutta senkin luulisi huomaavan jo silloin kun sukupuolielämä alkaa kiinnostaa noin yleensä.

Ei oikein mene minulla kaaliin nämä tämäntyyppiset muutosjutut ihmisillä. Aika huonosti silloin itsensä tuntevat tai ovat muuten sekavassa tai epävakaassa elämäntilanteessa.

Jos jonkun seksuaalisen kiinnostuksen kohteen muuttamisen luulee asioita muuttavan. Itse tuntisin meneväni vaan entistä enemmän solmuun jos vielä nämäkin asiat sekoittaisin elämässäni.

Mieluummin ensin selkeys omaan elämään ja itseensä.

Ei seksuaalisuus ole niin mustavalkoista. Monilla se voi herätä paljon myöhemmin. Esimerkiksi minulla. Olen 36-vuotias nainen ja olen aina pitänyt itseäni heterona (ellei lasketa lapsena kokemiani asioita) ja rakastuin palavasti vajaa vuosi sitten naisystävääni. En ole koskaan tuntenut ketään muuta naista kohtaan samoin, jokin hänessä sai hormonit hyrräämään ja sukat pyörimään jaloissa. Se koko tunne oli hämmentävää, olin kuin taas joku teinityttö mutta toisaalta yritin taistella tunteitani vastaan, pystymättä siihen.

Seksuaalisuus voi muuttua monta kertaa elämän aikana... ja jos se tapahtuu, ei siinä ole mitään hävettävää. Siinä olet oikeassa, että se on hyvinkin epävakaata ja sekavaa. Kaikkea yhdessä.

Ei ole hävettävää. Mutta ei se muutu. Jos on heteronainen niin naisiin ei tunne minkäänlaista vetovoimaa eikä voi olla intiimissä suhteessa. Siihen ei vaan pysty. Hormoonit eivät lähde hyrräämään eivätkä sukat pyörimään esimerkisi 40-vuotiaana. Oli miten oli.

Ne olisivat sitten jo pyörineet teinistä lähtien jos niin olisi.

Ja päinvastoin.

Mutta jotkut lapsuuden kokemukset, erilaiset traumat yleensä, pettymykset elämässä tai parisuhteessa, jotkut vaikeat elämäntilanteet esimerkiksi saattavat laukaista sen, että luulee saman sukupuolen olevan parempi, helpompi tai onnea tuottava vaihtoehto itselleen.

Kun ja jos elämä ja suhteet ovat menneet siihen saakka metsään tai eivät ole tuoneet rauhaa, onnea tai tyydytystä.

Vähän niinkuin uskoon tuleminen joillekin. On se oljenkorsi jolla jaksaa jatkaa.

Kyllä Kiiralle joku setämies löytyy

Kiira saa tykätä kenestä haluaa, ei kuulu minulle mitenkään. Mutta ihan Kiirasta (jonka suhdehistoriasta en edes tiedä mitään) riippumatta minusta on nykyään erikoinen ilmiö, että on niin paljon ei-heteroiksi julistautuvia naisia, jotka eivät ole ikinä elämässään olleet muissa kuin heterosuhteissa.

Yksi tuttavani on mielestään "queer", vaikka ei ole ikinä seurustellut muiden kuin miesten kanssa, ja on viimeiset monta vuotta ollut naimisissa miehen kanssa. Jos tuo "queer" ei millään tavalla ilmene ihmisen elämässä, mitä sillä identiteetillä tekee? Miksi se pitää edes julistaa, että olen ylpeästi ei-hetero vaikkakin olen elänyt koko elämäni heterona?

Joku ilmoitti olevansa ei-hetero vaan panseksuaalinen, koska on tuntenut vetoa myös joihinkin transnaisiin. Hän ei ole edes ikinä ollut missään läheisissä kanssakäymisissä transnaisen kanssa - en tiedä tunteeko edes yhtään - mutta on mielestään ei-hetero, kun tuntee biologisena naisena vetoa johonkin biologiseen mieheen jolla on pitkä tukka.

Huoh.

Huomionkipeähoro.

Tuosta jutusta sai vähän sen kuvan, että Kiira jätti miehensä siksi että tajusi pitävänsä myös naisista. Siihen on tässäkin keskustelussa tartuttu. Näin se ei varmasti kuitenkaan oikeasti ollut, kuten ei olisi kenenkään järkevän ihmisen kohdalla. Varmaan hänellä oli omat vaikeutensa Pekan kanssa eikä halunnut siksi jatkaa suhdetta. Sitten erikseen on pohtinut, voisiko pitää myös naisista ja tuli siihen tulokseen, että kyllä voi.

Vierailija kirjoitti:

Kiira saa tykätä kenestä haluaa, ei kuulu minulle mitenkään. Mutta ihan Kiirasta (jonka suhdehistoriasta en edes tiedä mitään) riippumatta minusta on nykyään erikoinen ilmiö, että on niin paljon ei-heteroiksi julistautuvia naisia, jotka eivät ole ikinä elämässään olleet muissa kuin heterosuhteissa.

Yksi tuttavani on mielestään "queer", vaikka ei ole ikinä seurustellut muiden kuin miesten kanssa, ja on viimeiset monta vuotta ollut naimisissa miehen kanssa. Jos tuo "queer" ei millään tavalla ilmene ihmisen elämässä, mitä sillä identiteetillä tekee? Miksi se pitää edes julistaa, että olen ylpeästi ei-hetero vaikkakin olen elänyt koko elämäni heterona?

Joku ilmoitti olevansa ei-hetero vaan panseksuaalinen, koska on tuntenut vetoa myös joihinkin transnaisiin. Hän ei ole edes ikinä ollut missään läheisissä kanssakäymisissä transnaisen kanssa - en tiedä tunteeko edes yhtään - mutta on mielestään ei-hetero, kun tuntee biologisena naisena vetoa johonkin biologiseen mieheen jolla on pitkä tukka.

Huoh.

No mieluummin näin päin kuin että asiaa hävetään ja peitellään. Mielestäni meidän valtamediassa ei ole vieläkään liikaa malleja ei-heteroista julkkiksista ja siksi on ihan tervettä, että esimerkiksi Kiira on avoin asiasta. Joissain piireissä voi toki näyttää siltä että on täysin yleistä ja hyväksyttävää olla jotain muuta kuin hetero, mutta toisenlaisiakin yhteisöjä on (esim. tietyt uskontokunnat). Tasa-arvotyö ei ole valmis.

Pamela Tola teki ihan vastaavanlaisen avautumisen viime eronsa yhteydessä. En muista että sitä olisi näin rankasti missään puitu.

Vierailija kirjoitti:

Kiira saa tykätä kenestä haluaa, ei kuulu minulle mitenkään. Mutta ihan Kiirasta (jonka suhdehistoriasta en edes tiedä mitään) riippumatta minusta on nykyään erikoinen ilmiö, että on niin paljon ei-heteroiksi julistautuvia naisia, jotka eivät ole ikinä elämässään olleet muissa kuin heterosuhteissa.

Yksi tuttavani on mielestään "queer", vaikka ei ole ikinä seurustellut muiden kuin miesten kanssa, ja on viimeiset monta vuotta ollut naimisissa miehen kanssa. Jos tuo "queer" ei millään tavalla ilmene ihmisen elämässä, mitä sillä identiteetillä tekee? Miksi se pitää edes julistaa, että olen ylpeästi ei-hetero vaikkakin olen elänyt koko elämäni heterona?

Joku ilmoitti olevansa ei-hetero vaan panseksuaalinen, koska on tuntenut vetoa myös joihinkin transnaisiin. Hän ei ole edes ikinä ollut missään läheisissä kanssakäymisissä transnaisen kanssa - en tiedä tunteeko edes yhtään - mutta on mielestään ei-hetero, kun tuntee biologisena naisena vetoa johonkin biologiseen mieheen jolla on pitkä tukka.

Huoh.

Tämä on kyllä huvittava ilmiö, tiedän myös muutaman trendikkään panseksuaalinaisen, jotka eivät ole ikänään olleet muissa kuin heterosuhteissa ja deittailevat koko ajan pelkkiä miehiä. Sen kun näkisi, että ryhtyisivät seurustelemaan jonkun transsukupuolisen tai edes naisen kanssa. Ei ikinä.

Eikös meidän pääkaupungissa ole DTM, sinne sitten hakuselle.

Veikkaan, ettei "meidän" pikku Kiiraa tavalliset lepakot kiinnosta, hakusessa joku rahakas bi tyttö.

Vieläpä tunnettu sellainen, voisi olla vaikka rikas ja jostain ulkomailta.

Tää uutinen jonkun mieltymyksestä, on tarkkaan harkittu, juuri siksi.

Köyhät älkää vaivautuko.

Vierailija kirjoitti:

Ismo Leikolakin sanoi joskus, että joillekin se valinta on vaikea, että mistä tykkää, isot tissit vai karvanen perse, kun molemmissa on puolensa.

Mulla on molemmat.

Pyllyrailossa kasvaa tosi jämäkkää ja pitkää karvaa. Onneksi en näe, tursuaako ne ulos sieltä. 😂

N50

Tällaisenhan pitäisi nykyaikana olla ihan luonnollista mutta Me Naisten kannessa oikein iso lööppi aiheesta ja juttu hänestä. Vaikuttaa normaaliksi väitetyn asian alleviivaamista mikä tuntuu jotenkin kaksinaamaiselta.

Jos Kiira sinisimmuisena blondina vielä ilmoittaisi ettei halua lapsia niin persuilla keittäisi totaalisesti yli.

Erikoista että ensin ollaan suhteessa reilusti vanhempaan mieheen ja sitten tajutaankin haluavansa nainen.

Sekin oli sitten lespiaani : (

Vierailija kirjoitti:

Sekin oli sitten lespiaani : (

Et olisi saanut vaikka Kiira olisi ainoa nainen ja sinä ainoa mies elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin jo vuosia sitten,että onko Kiira hetero. Jotain poikamaista hänessä on. Naisten seksuaalisuus on monimuotoisempaa kuin miesten.

No kenen idea luulisit tämän nykyään joka paikkaan tungettavan monimuotoisuuden olevan? Ei ainakaan miesten.

Kyllä transuilu on nimenomaan seksuaalihäiruöisten MIESTEN keksimä uskonto. Seksuaalirikolliset ja muut sekopäämiehet kutsuvat itseään transnaisiksi.

Ja tätä sekopöisyyttä somessa levittävät henkillt ovat 80%sti karamelliväreissä lapsia gruumaavia blingblibgmiehiä.