Sukupuoliroolit, "miksi miehistä yritetään tehdä naisia?"
Isät kertovat, miksi eivät jääneet perhevapaille. Tämä siis Hesarissa.
Siis haloo, tekeekö se isästä naisen, että hän hoitaa omaa lastaan? Mitä ihmettä, kokeeko mies siis , että hänestä yritetään tehdä nainen, jos hän osallistuu oman lapsensa hoitamiseen? Ja mitä virkaa sitten on koko isällä, ellei hän koe olevansa hoitovastuussa lapsestaan?
Siis oikeasti, tarviiko lapsi sitten ollenkaan isää, jos kerran miesten mielestä he ovat naisia, jos alentuvat hoitamaan lapsiaan. Mikä on isän rooli lapsen elämässä? Mihin lapsi tarvitsee isää? Onko lapsella siis kaksi "äitiä" jos mies hoitaessaan lastaan muuttuu "naiseksi", vai mistä tässä on kyse.
Juttua en päässyt lukemaan, kun on maksumuurin takana.
Kommentit (2979)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap ole kuullut hoivahormoneista, jotka buustaavat naisen mieltä niin, että hänen on helpompi esim. istua imettämässä, elää hetkessä. Hoivahormonit auttavat ihmisen pois päämäärätietoisesta suorittamisesta, alkukantaisempaan olotilaan, jossa jaksaa istua lasta imettämässä ilman sen kummempaa tapahtumista. Miehelle ei näitä hoivahormoneja erity, ainakaan samassa mitassa kuin naisella.
Naisilla on myös paksumpi aivokurkiainen kuin miehellä, mikä mahdollistaa sen, että nainen pystyy helpommin lukemaan sanattomia viestejä kuten vauvan mikroilmeitä ja lapsen eleitä. (Aivokurkiainen huolehtii liikenteestä aivopuoliskojen välillä.)
Minusta on selvää, että evoluutio on muokannut miehen ja naisen aivoja erilaisiksi, koska heillä on erilaiset tehtävät olleet: mies metsästää ja suojelee, nainen huolehtii lapsista.
Miehen on paljon helpompi kommunikoida lapsen kanssa kun lapsi on vähän vanhempi ja alkaa irtautua äidistä saadessaan jalat kunnolla alleen, tuossa kaksivuotiaana. Imetys lisää riippuvuutta äitiin luonnollisella tavalla, sitä ei ehkä enää tajuta kun pulloa voi pitää isäkin.
Lapsen hoito ja hoiva se vasta päämäärätietoista on. Mielestäsi "miehet" eivät siis millään näe tämän hoivan päämääriä? Ovatko miehet mielestäsi kykeneviä vain lyhytjänteisiin, muutaman tunnin päässä oleviin päämääriin?
Itse olen imettänyt yhteensä 7,5 vuotta neljää lastani, joten minulla on kokemusta mielentiloista, jotka liittyvät imettämiseen, avautumispolttoihin tai työntöpolttoihin. Niissä on nimittäin jotain samaa, ne ovat syklistä tietoisuutta, sykkivää tietoisuutta, jonka vastakohta on lineaarinen tietoisuus, jostakin johonkin etenevä.
En imettäessäni todellakaan miettinyt lapsen kasvamisen päämääriä, asetelma ei ole noin älyllinen. Katselin ikkunasta ulos heiluvia koivun lehtiä ja se riitti virikkeeksi. Pelkkä katseleminen sai uuden sisällön. Tämä liittyy nimenomaan alkukuukausien muokkaantumiseen äidiksi.
Sama uusi olemisen tapa liittyy raskaana olemiseen loppuaikana. Se ei vaadi toimintaa. Tyydyttyneisyys mitään tekemättömyydessä, vailla toiminnan tarvetta.
Lineaarisuus liittyy esim. lukemiseen, se on hyvä esimerkki lineaarisesta mielen toiminnasta. Myös teoreettinen ajattelu on lineaarista, siinä kytketään ajatuksia toisiinsa loogisesti ja pyritään ratkaisemaan jokin ongelma.
Jos ajattelee lasta hoivatessaan koko ajan jotain "päämäärää" siinä, tekee lapsenhoidosta suorittamista, mikä on paras tapa karkottaa siiitä ilo, läsnäolo ja flow.
Olen tuon vastaamasi kommentin kirjoittaja, työelämässä oleva ja imettävä äiti. Olen myös tehnyt kohtuullisen merkittävän työuran ennen raskautta ja lyhyttä vanhempainvapaatani. Työskentely työelämässä on usein myös iloa, läsnäoloa ja siinä saa flow-kokemuksia. Siksi ne miehet siellä niin hyvin viihtyvät. Näet työelämän kovin yksinkertaisena, jos pidät sitä vain loogisena ongelman ratkaisuna.
Näet myös lastenhoidon jollain tavalla irrallisena loogisesta ajattelusta. Intuitio on yleensä hyvin toimivaa päättelyä, ei salatiedettä. Minulla on ollut raskaudesta lähtien vahvasti läsnä strateginen ajatus lapsen hengissä ja terveenä pysymisestä. Synnytyksen jälkeen tämä sama strategia laajeni koskemaan myös lapsen mielenterveyttä ja välittömiä toimenpiteitä tulkitessani lapsen tarpeita ruualle, suojalle, läheisyydelle, unelle ja kuivitukselle. Olen kaikkia näitä päämääriä kohti toiminut aktiivisesti osallistaen lapsen isää, joka ei ole nähnyt tarpeellisena toimia edes pitääkseen oman lapsensa hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman eroni syy oli aiemmin reippaan ja nykyaikaisen mieheni taantuminen sovinistisiaksi vauvan tultua.
Jätin hänet koska hän kirjaimellisesti muuttui toiseksi valittavaksi lapseksi ja odotin hänestä aikuista kumppania ja tukea. Odottelin pari vuotta mutta koko ajan hänen urpoilunsa meni pahempaan suuntaan.
Lapsemme oli erityisen vaativa mm. koliikkivauva, joka oli äärimmäisen odotettu ja toivottu molempien taholta - ja silti jäin kanssaan ihan yksin käytännössä.
Hänestä, mun tutusta ja rakkaasta aviomiehestäni kuoriutui vaativassa paikassa niin älyttömän itsekäs ja epäkypsä ihminen, ettei liitto voinut lopulta jatkua.
En uskoisi, miten paljon ihminen voi muuttua, ellen olisi itse käynyt tuota läpi. Hän yritti ja osasikin olla tasa-arvoinen ja hyvä kumppani, kun elämä oli helppoa.
Mutta se olikin ollut vain pintaa ja syvemmällä olikin ehta sovinistimies. Hällä loppui paukut, tajuan sen, mutta emme silti palanneet emmekä palaa ikinä yhteen.
Ja tietysti minä olen ulkopuolisten ihmettelijöiden mielestä se tarinan pahis kun jätin niin älyttömän hyvän miehen ja isän... Läheiset tietävät.
Miehellä on tämä ei mua nappaakaan-mahdollisuus. Naisen on jäätävä, selvittävä. Lapsen hylkääminen, itsensä valitseminen ei vaan ole vaihtoehto. Koska nainen on henkisesti ihan eri tekoa.
tämä on tavallinen tarina. Vaikeusten tullen se kumppanin laatu punnitaan.
dissaajan kannatta huomioida että puhuin sukupuolineutraalisti.
Vierailija kirjoitti:
kyllä minun ukko olisi jäänyt kotiin lasten kanssa, mutta minä tienaan kymmenesosan miehen palkkaan verrattuna, joten ukko pysyi töissä ja minä sain lekotella kotona. niin olen tehnyt jo 26 vuotta. enkä aio töitä tehdä enää ikinä. ukko on aikoinaan luvannut elättää, ja siitä ei tarvitse neuvotella. miehen kuuluu olla mies, joka perheensä elättää. naisen tehtävä ja paikka on kotona, pitämässä huusholli siistinä ja pystyssä.
Siis TIENASIT kymmenesosan. Et voi kirjoittaa, että tienaat, jos et kerran ole ollut edes töissä 26 vuoteen.
Tuohan sopii jos kerran kaikki on tyytyväisiä. Mutta onko ukkosi maksanut sinulle eläkettä? Vaikka kai teillä on omaisuutta ja ukolla hyvä eläke, niin pystyt elämään vielä sittenkin jos ukko kuolee , kun saat lesken eläkkeen.
Mukavaa elämää ja sopii toisille. Itse olen ollut parikymppisestä työelämässä ja tehnyt siinä välissä 4 lasta. Nyt kohta 40 vuotta työelämää takana ja eläke ikään vielä pari vuotta ja eläke tulee olemaan tonninluokkaa kuukaudessa, eli ei paljoa mitään.
Mies tavallinen duunari ja vielä niitä "vanhankansan" miehiä jotka ei ole kotitöitä tehneet tai lapsia hoitaneet, eli kahta työpäivää tehty, toinen kotona ja toinen töissä ja terveys on mennyt raataessa, joten ehkäpä olet tehnyt oikean valinnan.
Jos kerran miestä ei ole tehty hoivaamaan, niin elättäköön sitten kitisemättä perheensä, jos on sellaisen hommannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään tykkää siitä että valtio sanelee kuinka vanhempainvapaa ja päiväraha pitää jakaa. Perheitä on erilaisia. Perheet ovat eri tilanteissa. Pitäisi olla ihan vauvan vanhemmista kiinni kuinka he haluavat jakaa vauvanhoitoloman.
Ymmärränkö oikein että totaaliyksinhuoltaja saa vähemmän vanhempainrahaa kuin pariskunta koska ei ole sitä toista vanhempaa joka voisi pitää oman osuutensa vanhempainlomasta ja saada päivärahaa?Minunkin mielestäni perheen pitää saada itse päättää kumpi on kulloinkin kotona ja kuinka kauan.
Kukaan ei ole sitä kieltämässä. Mutta valtio päättää, miten se maksaa siitä kotona olemisesta. Puolison kustannuksella saa olla kotona vaikka siihen saakka, että lapset ovat täysi-ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon mies jolla ei ole lapsia ja tuskin lapsia tulee edes olemaan koskaan. Minun mielestä alhainen syntyvyys johtuu osin siitä että miehiä pyritään ohjaamaan juuri siihen väärään muottiin eli hoivaajan muottiin ja ehkä suurin syy alhaiselle syntyvyydelle on se että nykyisin on sinkkuja valtavasti sekä eroja myös on valtavasti.
Vain harva ihminen on suhteessa saman ihmisen kanssa yli 3 vuotta.
Mä oon ikisinkku lapseton kolmekymppinen mies :DSe on hyvä tietää paikkansa yhteiskunnassa
Joo mun paikka yhteiskunnassa on olla elättäjä :D minä elätän palkallani työttömiä sekä perheitä.
Mitä jos minä jättäydyn töistä pois yhteiskunnan elätiksi myös? :DSe on mahdollista. Ei kenenkään ole Suomessa pakko tehdä töitä, jos se tuntuu vaikealta. Jos oikeasti olet nettomaksaja, kuten annat ymmärtää, niin silloin oravan pyörästä pois hyppääminen laskee sun elintasoa rajusti ja arvelisin sinun tästä kärsivän itse enemmän kuin mitä yhteiskunta sinun elättämisestä. Yksin elävä työtön mies on äkkiä myös asunnoton ihan vain, koska perheet menee edelle asuntojonossa.
Ja suomiko on tasa-arvoinen maa??? Sun viestisi jo kertoo sen että miesten asema suomessa on surkea.
Ilman työtä ihminen pärjää suomessa ihan hyvin, yhteiskunta kyllä elättää. Tämä yhteiskunta ei toimisi jos lapsettomat(eli nettomaksajat lähes aina) jättäytyisivät pois työelämästä.
Oikeastaan perheellisten täytyisi kiittää lapsettomia siitä että he mahdollistavat lapsilisät,palkalliset vapaat,neuvolat,päivähoidot..jne
En ymmärrä logiikkaasi. Ei sota yhtä miestä kaipaa, jos työn tekeminen ei enää onnistu. Käytännössä eniten lapsettomia yksin eläviä miehiä on alimmissa tuloluokissa eli todennäköisyys sille, että lapseton yksinäinen mies olisi nettomaksaja on hyvin pieni. Yksinäisiä naisia taas on eniten ylimmissä tuloluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä minun ukko olisi jäänyt kotiin lasten kanssa, mutta minä tienaan kymmenesosan miehen palkkaan verrattuna, joten ukko pysyi töissä ja minä sain lekotella kotona. niin olen tehnyt jo 26 vuotta. enkä aio töitä tehdä enää ikinä. ukko on aikoinaan luvannut elättää, ja siitä ei tarvitse neuvotella. miehen kuuluu olla mies, joka perheensä elättää. naisen tehtävä ja paikka on kotona, pitämässä huusholli siistinä ja pystyssä.
No en ihmettele teidän ratkaisua, sinä et tainnut päästä edes peruskoulusta läpi. Eihän silloin saa kuin jotain väliaikaisia hanttihommia, kun ei ole mitään koulutusta.
Nainen on naiselle susi. F ***** t halveksuvat naisia, jotka eivät toimi kuin he. Ja sitten he halveksuvat vielä miehiäkin. Onko olemassa ihmisryhmää, jota f ***** t eivät olisi ottaneet hampaisiinsa?
Eihän tuossa puhuttu feministeistä mitään. Ei kaikki kommentit jotka ei sinua miellytä ole feministien kirjoittamia. Enkä edes usko, että tuon kommentin, jolle vastaat on joku feministi kirjoittanut, vaan joku kateellinen tavallinen nainen/mies.
Minä feministinä olen sitä mieltä, että tuo nainen joka on kotoan, on tehnyt oikean valinnat. Miksi naisen pitäisi raataa kahdessa työssä (kotona ja palkkatöissä) jos ei halua? Kyllä noista voi elämänsä aikana tehdä vain toisen ja ehtiä myös nauttimaan elämästään. Näin feministinä ajattelen, että naiella on täysi oikeus valita elämässään ihan niin kuin itse haluaa, ilman että toiset määrää mitä hän saa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään tykkää siitä että valtio sanelee kuinka vanhempainvapaa ja päiväraha pitää jakaa. Perheitä on erilaisia. Perheet ovat eri tilanteissa. Pitäisi olla ihan vauvan vanhemmista kiinni kuinka he haluavat jakaa vauvanhoitoloman.
Ymmärränkö oikein että totaaliyksinhuoltaja saa vähemmän vanhempainrahaa kuin pariskunta koska ei ole sitä toista vanhempaa joka voisi pitää oman osuutensa vanhempainlomasta ja saada päivärahaa?Jos valtio maksaa, niin sillä on oikeus myös sanella, jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoinen eikä lasten saaminen esimerkiksi heikentäisi naisten työllistymismahdollisuuksia ja tulisi kalliimmaksi naisvaltaisten alojen työnantajille.
Valtio ei siis halua tukea naisten oikeutta äitiyteen siten, että nainen voisi olisi lapsensa lähellä lapsen varhaisvuodet taloudellisesti turvattuna. Voisi kokea äitiyden lähellä lapsiaan. Minusta se on naisen sortoa. Halutaan, että nainen voi toimia kuten mies. Sitä pidetään tasa-arvona. Se ei ole sitä näin tulkittuna, että naisen erityisyyttä lasten synnyttäjänä ei oteta huomioon.
On nimittäin sellaisiakin äitejä, jotka haluaisivat hoitaa lapsensa kolme ekaa vuotta itse sen sijaan, että menisivät siivoamaan toimistoja tai hoitamaan muiden naisten lapsia täpötäyteen päiväkotiin. Kaikilla naisilla ei ole loisteliasta uraa, nääs.
90-luvulla suomalaiset lastenlääkärit julkaisivat vetoomuksen, että tuettaisiin vanhemman mahdollisuutta olla kotona siihen saakka kun lapsi on kolme, koska alle kolmivuotiaat sairastelivat hoidossa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään tykkää siitä että valtio sanelee kuinka vanhempainvapaa ja päiväraha pitää jakaa. Perheitä on erilaisia. Perheet ovat eri tilanteissa. Pitäisi olla ihan vauvan vanhemmista kiinni kuinka he haluavat jakaa vauvanhoitoloman.
Ymmärränkö oikein että totaaliyksinhuoltaja saa vähemmän vanhempainrahaa kuin pariskunta koska ei ole sitä toista vanhempaa joka voisi pitää oman osuutensa vanhempainlomasta ja saada päivärahaa?Jos valtio maksaa, niin sillä on oikeus myös sanella, jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoinen eikä lasten saaminen esimerkiksi heikentäisi naisten työllistymismahdollisuuksia ja tulisi kalliimmaksi naisvaltaisten alojen työnantajille.
Valtio ei siis halua tukea naisten oikeutta äitiyteen siten, että nainen voisi olisi lapsensa lähellä lapsen varhaisvuodet taloudellisesti turvattuna. Voisi kokea äitiyden lähellä lapsiaan. Minusta se on naisen sortoa. Halutaan, että nainen voi toimia kuten mies. Sitä pidetään tasa-arvona. Se ei ole sitä näin tulkittuna, että naisen erityisyyttä lasten synnyttäjänä ei oteta huomioon.
On nimittäin sellaisiakin äitejä, jotka haluaisivat hoitaa lapsensa kolme ekaa vuotta itse sen sijaan, että menisivät siivoamaan toimistoja tai hoitamaan muiden naisten lapsia täpötäyteen päiväkotiin. Kaikilla naisilla ei ole loisteliasta uraa, nääs.
90-luvulla suomalaiset lastenlääkärit julkaisivat vetoomuksen, että tuettaisiin vanhemman mahdollisuutta olla kotona siihen saakka kun lapsi on kolme, koska alle kolmivuotiaat sairastelivat hoidossa paljon.
Jos nainen haluaa olla kolme vuotta kotona, hänen kannattaa etsiä mies, joka on valmis sen kustantamaan. Valtion tehtävä se ei ole. Ei meillä makseta työttömyyskorvauksiakaan vain siksi, että jotakuta ei huvita mennä töihin vaan korvaukseen sisältyy työnhakuvelvoite.
Samaiset miehet haukkuu podcasteissa kotirouvia lokeiksi. Uranaisra verrataan mieheen. Naisten olisi helpompi poiketa klinikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin pitkään lastemme kanssa kotona, koska vaimoni tienaa paremmin. Ei se minulle luontaista ollut ja vaimoni olisi varmasti pystynyt vastaamaan paremmin lasten tarpeisiin.
En tiedä, kärsivätkö lapset tuosta, mutta kyllä minäkin olen sitä mieltä, että nainen on luotu hoivaamaan lasta biologisesti. Isäkin voi hoivata, mutta ei hänellä ole siihen samanlaista biologisen koneiston tarjoamaa fyysistä ja henkistä välineistöä kuin naisella.
Naisella herää lisääntymisvietti paljon useammin kuin miehellä. Nainen kantaa lapsen. Nainen synnyttää lapsen. Nainen imettää lasta. Isä on koko ajan vähän kuin sivusta seuraaja ilman biologian tukea.
Tasa-arvoa voi vaalia muutenkin kuin jakamalla hoivaroolin tasan.
Luuletko, että naiset luovat suhteen lapseensa jotenkin automaattisesti?
Uskon, että heillä on siihen esimerkiksi hormonaalinen valmius ihan samalla tavalla kuin muillakin nisäkäslajeilla. En ymmärrä keskustelussa sitä, että ihmistä ei myönnetä eläimeksi. Meitä koskevat ihan samat lainalaisuudet kuin muitakin lajeja. Kehittyneiden aivojemme vuoksi meillä on enemmän liikkumavaraa, mutta liikkumavara ei tarkoita luontaisuutta.
Miksi melkein kaikilla nisäkäslajeilla naaras hoitaa poikaset, mutta sitten ihminen olisikin jokin ihme poikkeus.
No niin, sitten vähän perustasoista evoluutiobiologiaa kehiin. Yritän pitää tietoiskun mahdollisimman ytimekkäänä.
-Nisäkäslajeilla se yksilö, joka käyttää eniten resursseja jälkeläisiin, valikoi kumppaninsa tarkemmin.
-Poikasista huolehtimisen vaativuus ja kesto vaikuttaa siihen, tarvitaanko huolehtimisessa kahta vai yhtä vanhempaa. Esimerkiksi kissa on tiineenä kolme kuukautta, ja vieroittaa poikaset noin kahden kuukauden iässä. Tähän tarvitaan vain toista vanhempaa, mikä johtaa siihen että vain emo huolehtii poikasista.
-Ihmislapsi syntyy käytännössä sikiönä, sillä sen pää on niin suuri. Jos se kasvaisi ns. valmiimmaksi kohdussa, se ei enää mahtuisi ulos synnytyskanavasta. Kanava taas ei voi olla leveämpi sillä ihminen kulkee kahdella jalalla.
-Yllämainittu keskeneräisyys aiheuttaa sen, että ihmislapsi on melkein kaikkiin muihin eläinlajeihin verrattuna täysin riippuvainen huolenpidosta järjettömän pitkän ajan. Vrt. esim. yllämainittu kissa (noin 2 kk) tai hevonen (alle 2 v).
-Tämän vuoksi evoluutuissa asiat ovat muokkautuneet siihen jamaan, että ihmislapsesta huolehtii enemmän kuin yksi henkilö, toisin sanoen isä, äiti ja koko lauma.Kysy jos on kysyttävää. Hiertää vaan aina vastakarvaan kun joku vertaa ihmistä muihin eläimiin lisääntymisasioissa tietämättä yhtään miten evoluutio toimii.
Jep, lapsen hoitaminen ei ole yksin äidin homma, mutta ihmiselle on lajityypillistä, että äidin apuna olevat ovat sukulaisnaisia. Metsästäjä-keräilijöillä isät hoitavat lapsia vähemmän kuin mummot ja sisarukset, eikä antropologia tunne yhtään ihmisyhteisöä, jossa isät hoitaisivat pikkulapsia yhtä paljon tai enemmän kuin äidit.
Nykyään jo tiedetään ettei metsästys ole missään yhteisössä ollut vain miesten hommaa, vaan myös naisten. Koko yhteisö hoitaa lapsia, mikä tarkoittaa sitä että osa taakasta jakautuu pois sekä isän että äidin hartioilta.
Laitatko lähdettä tuolle, että naiset olisivat kaikissa yhteisössä osallistuneet metsästykseen? Minun tietojeni mukaan metsästys on kyllä usein ollut juuri miesten hommaa. Naiset ovat hoitaneet enemmän keräilyä, jolla tosin on saattanut olla yhteisön ravitsemuksessa suurempi merkitys. Keräilyä on kuitenkin helpompi tehdä lasta kantaen. Metsästyksestä onnistuu lähinnä ansojen katsominen. Jahtiin ei imeväisen kanssa oikein pääse.
Naiset ovat esihistoriassa saaneet paljon vähemmän lapsia kuin ennen on luultu. Kuvitelma jatkuvasti imettävästä tai raskaana olevasta luolanaisesta on siis virheellinen.
https://www.nationalgeographic.com/science/article/prehistoric-female-h…
Kuukautisiakaan ei varmaan ole aina ollut, koska ravinnosta on ollut puutetta ja silloin ihminen ei yritä lisääntyä. 1860-luvulla kun oli nälänhätä, syntyi lapsia vähän, koska ihminen lopettaa lisääntymisen, kun on ravinnosta puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap ole kuullut hoivahormoneista, jotka buustaavat naisen mieltä niin, että hänen on helpompi esim. istua imettämässä, elää hetkessä. Hoivahormonit auttavat ihmisen pois päämäärätietoisesta suorittamisesta, alkukantaisempaan olotilaan, jossa jaksaa istua lasta imettämässä ilman sen kummempaa tapahtumista. Miehelle ei näitä hoivahormoneja erity, ainakaan samassa mitassa kuin naisella.
Naisilla on myös paksumpi aivokurkiainen kuin miehellä, mikä mahdollistaa sen, että nainen pystyy helpommin lukemaan sanattomia viestejä kuten vauvan mikroilmeitä ja lapsen eleitä. (Aivokurkiainen huolehtii liikenteestä aivopuoliskojen välillä.)
Minusta on selvää, että evoluutio on muokannut miehen ja naisen aivoja erilaisiksi, koska heillä on erilaiset tehtävät olleet: mies metsästää ja suojelee, nainen huolehtii lapsista.
Miehen on paljon helpompi kommunikoida lapsen kanssa kun lapsi on vähän vanhempi ja alkaa irtautua äidistä saadessaan jalat kunnolla alleen, tuossa kaksivuotiaana. Imetys lisää riippuvuutta äitiin luonnollisella tavalla, sitä ei ehkä enää tajuta kun pulloa voi pitää isäkin.
Lapsen hoito ja hoiva se vasta päämäärätietoista on. Mielestäsi "miehet" eivät siis millään näe tämän hoivan päämääriä? Ovatko miehet mielestäsi kykeneviä vain lyhytjänteisiin, muutaman tunnin päässä oleviin päämääriin?
Itse olen imettänyt yhteensä 7,5 vuotta neljää lastani, joten minulla on kokemusta mielentiloista, jotka liittyvät imettämiseen, avautumispolttoihin tai työntöpolttoihin. Niissä on nimittäin jotain samaa, ne ovat syklistä tietoisuutta, sykkivää tietoisuutta, jonka vastakohta on lineaarinen tietoisuus, jostakin johonkin etenevä.
En imettäessäni todellakaan miettinyt lapsen kasvamisen päämääriä, asetelma ei ole noin älyllinen. Katselin ikkunasta ulos heiluvia koivun lehtiä ja se riitti virikkeeksi. Pelkkä katseleminen sai uuden sisällön. Tämä liittyy nimenomaan alkukuukausien muokkaantumiseen äidiksi.
Sama uusi olemisen tapa liittyy raskaana olemiseen loppuaikana. Se ei vaadi toimintaa. Tyydyttyneisyys mitään tekemättömyydessä, vailla toiminnan tarvetta.
Lineaarisuus liittyy esim. lukemiseen, se on hyvä esimerkki lineaarisesta mielen toiminnasta. Myös teoreettinen ajattelu on lineaarista, siinä kytketään ajatuksia toisiinsa loogisesti ja pyritään ratkaisemaan jokin ongelma.
Jos ajattelee lasta hoivatessaan koko ajan jotain "päämäärää" siinä, tekee lapsenhoidosta suorittamista, mikä on paras tapa karkottaa siiitä ilo, läsnäolo ja flow.
Olen tuon vastaamasi kommentin kirjoittaja, työelämässä oleva ja imettävä äiti. Olen myös tehnyt kohtuullisen merkittävän työuran ennen raskautta ja lyhyttä vanhempainvapaatani. Työskentely työelämässä on usein myös iloa, läsnäoloa ja siinä saa flow-kokemuksia. Siksi ne miehet siellä niin hyvin viihtyvät. Näet työelämän kovin yksinkertaisena, jos pidät sitä vain loogisena ongelman ratkaisuna.
Näet myös lastenhoidon jollain tavalla irrallisena loogisesta ajattelusta. Intuitio on yleensä hyvin toimivaa päättelyä, ei salatiedettä. Minulla on ollut raskaudesta lähtien vahvasti läsnä strateginen ajatus lapsen hengissä ja terveenä pysymisestä. Synnytyksen jälkeen tämä sama strategia laajeni koskemaan myös lapsen mielenterveyttä ja välittömiä toimenpiteitä tulkitessani lapsen tarpeita ruualle, suojalle, läheisyydelle, unelle ja kuivitukselle. Olen kaikkia näitä päämääriä kohti toiminut aktiivisesti osallistaen lapsen isää, joka ei ole nähnyt tarpeellisena toimia edes pitääkseen oman lapsensa hengissä.
Meillä on erilainen maailmankuva selvästikin, kaikella kunnioituksella maailmankuvaasi kohtaan.
Itse pidän intuitiota kokonaan toisen tason älyllisenä toimintana kuin lineaarista älyllistä päättelyä. Se on toisenlaisen tapan hankkia informaatiota. On olemassa "visionäärisen tason" älykkyyttä, joka ammentaa tiedostamattomista psyyken kerroksista ja ehkä jopa ns. näkymättömästä todellisuudesta (johon kaikki eivät siis usko), ja intuitio liittyy mielestäni siihen.
Toisekseen, en sanonut, etteikö älyllisistä haasteista ja projekteista voisi saada flow-kokemuksia, itsekin olen niitä saanut omassa älyllisessä työssäni ensin yliopistossa toimiessani, sitten kirjoitustyössä. Minulla on siis lineaarisen ajattelijan tausta.
Vaikuttaa siltä, että sinulla on ollut aika traumaattinen vaihe elämässäsi tuo lapsen syntymä, etkä ole saanut levätä turvassa ja varmuudessa, että joku suojelee sinua ja lasta. Jouduit suorittavaan tilaan, kun mies ei tukenut sinua.
Itse tajusin naisen haavoittuvuuden vasta, kun olin esikoisen kanssa kotona alapää verta valuen, rinnat pinkeinä ja maitoa valuen, tosi uupuneena synnytyksen jälkeen, mielikin aika oudossa itselle uudenlaisessa tilassa. Silloin tarvitsee tukea ja apua muilta. Lepoa ja rentoa oloa mahdollisimman paljon.
Jopa yksin kotona oleminen ekana iltana, kun mies oli töissä vauvan ollessa neljän päivän ikäinen, tuntui haljulta. Afrikkalaisessa kulttuurissa juuri synnyttänyttä naista ei jätetä ollenkaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään tykkää siitä että valtio sanelee kuinka vanhempainvapaa ja päiväraha pitää jakaa. Perheitä on erilaisia. Perheet ovat eri tilanteissa. Pitäisi olla ihan vauvan vanhemmista kiinni kuinka he haluavat jakaa vauvanhoitoloman.
Ymmärränkö oikein että totaaliyksinhuoltaja saa vähemmän vanhempainrahaa kuin pariskunta koska ei ole sitä toista vanhempaa joka voisi pitää oman osuutensa vanhempainlomasta ja saada päivärahaa?Jos valtio maksaa, niin sillä on oikeus myös sanella, jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoinen eikä lasten saaminen esimerkiksi heikentäisi naisten työllistymismahdollisuuksia ja tulisi kalliimmaksi naisvaltaisten alojen työnantajille.
Valtio ei siis halua tukea naisten oikeutta äitiyteen siten, että nainen voisi olisi lapsensa lähellä lapsen varhaisvuodet taloudellisesti turvattuna. Voisi kokea äitiyden lähellä lapsiaan. Minusta se on naisen sortoa. Halutaan, että nainen voi toimia kuten mies. Sitä pidetään tasa-arvona. Se ei ole sitä näin tulkittuna, että naisen erityisyyttä lasten synnyttäjänä ei oteta huomioon.
On nimittäin sellaisiakin äitejä, jotka haluaisivat hoitaa lapsensa kolme ekaa vuotta itse sen sijaan, että menisivät siivoamaan toimistoja tai hoitamaan muiden naisten lapsia täpötäyteen päiväkotiin. Kaikilla naisilla ei ole loisteliasta uraa, nääs.
90-luvulla suomalaiset lastenlääkärit julkaisivat vetoomuksen, että tuettaisiin vanhemman mahdollisuutta olla kotona siihen saakka kun lapsi on kolme, koska alle kolmivuotiaat sairastelivat hoidossa paljon.
Tuolla toisessa ketjussa naisetkin puolustaa kovasti miestä, joka vei lapsensa hoitoon 3-4kk ikäisenä ja siellä monikin selittää, miten lapsi ei kärsi siitä yhtään, vaikka onkin lähes synnytyslaitokselta hoidossa vieraalla.
Jos joku siinä ketjussa uskaltaa olla sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä olla pitenpään kotona , hänet teilataan.
Mutta ehkä on niin, että miehelle on soveliasta viedä lapsi hoitoon 3-4 kuisena, mutta naiselle ei. Mieheltä kun puuttuu se "hoivahormooni" mikä se sitten lienee onkin.
Totuus on se, että jos mies hoitaa lasta, hän on suuri sankari, mutta jos hoitaja onkin nainen, on hän yhteiskunnan loinen ja lokki jota mies joutuu elättämään.
Kukaan ei sano, että mies joka hoitaa lastaan kotona elää vaimonsa siivellä ja on lokki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan kirjoitukset paljastavat sen, miksi suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon.
Naiset eivät enää ymmärrä, että ihan pienien lapsien hoitaminen kuuluu pääasiassa heille. Siis äidille, ei isälle.
Samoin naiset näyttävät kirjoitustensa perusteella asettavan lastensa hyvinvoinnin edelle ideologian ja rahan.
Ja miehet ovat epäonnistuneita naisia ja äidin toistaitoisia pikkuapulaisia.
Seinä häämöttää, mutta painetaan vain lisää kaasua!
Me naiset saamme itse päättää miten elämme eli teemmekö lapsia vai emme, kuinka monta, milloin ja kenen kanssa. Me päätämme milloin menemme takaisin töihin kun lapsi on pieni jne. Se on meidän oma elämämme ja siitä päätåmme itse.
Suurin syy laskeneeseen syntyvyyteen on naisten huono asema työmarkkimoilla, vakitöitten puute eli raha ja miesten vastuunpakoilu lapsiperheessä kaikin tavoin. Jokainen ero lapsiperheessä on todiste mieslapsen olemassaolosta. Tämä vaikuttaa sitten yksilapsisten äitien lisääntymiseen.Niin, te naiset nimenomaan saatte päättää. Mies ei saa päättää mistään noista, ei edes siitä että maksaako vahinkolapsesta, jota ei itse halunnut eikä halua, elareita. Senkin päättää nainen. No, miehet ovat toivottavasti ymmärtäneet tämän pelin juonen ja jättäytyvät pois porukalla.
Vasektomia. Kondomi. Valinnanvapaus. Älä törki dikkiäsi vaginaan jos vastuun kantaminen ei onnistu.
Niin ja jos sinulla ei ole tavoitteena saada lasta taas yhden satunnaisen panosi kanssa, jonka annat törkkiä paljasta "dikkiänsä" sinun vaginaasi, niin tee abortti äläkä huijaa sitä miestä elatusmaksuille. Ole rehellinen jo etukäteen ja sano, että jos tästä 156. satunnaispanostani nyt seuraa lapsi, niin pidän sen ja sinä maksat elareita.
Minä en aio hankkia lapsia ja osaan huolehtia ehkäisystä. Täten minun ei tarvitse uhriutua ja lässyttää miten omat virheeni ovat jonkun toisen syytä, byää.
Sittenhän olemme samassa tilanteessa! Eli voit lopettaa tuon pää punaisena parkumisesi, ei ole mitään hätää.
Emme ole. Vain toinen meistä uhriutuu ja vikisee jo etukäteen omien tekojensa seurauksista.
Vierailija kirjoitti:
kyllä minun ukko olisi jäänyt kotiin lasten kanssa, mutta minä tienaan kymmenesosan miehen palkkaan verrattuna, joten ukko pysyi töissä ja minä sain lekotella kotona. niin olen tehnyt jo 26 vuotta. enkä aio töitä tehdä enää ikinä. ukko on aikoinaan luvannut elättää, ja siitä ei tarvitse neuvotella. miehen kuuluu olla mies, joka perheensä elättää. naisen tehtävä ja paikka on kotona, pitämässä huusholli siistinä ja pystyssä.
Sinun paikkasi on kotona piikomassa. Luojan kiitos me muut saamme itse valita paikkamme. Kiitos siitä kuuluu kylläkin luojan sijaan entisaikojen feministeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan kirjoitukset paljastavat sen, miksi suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon.
Naiset eivät enää ymmärrä, että ihan pienien lapsien hoitaminen kuuluu pääasiassa heille. Siis äidille, ei isälle.
Samoin naiset näyttävät kirjoitustensa perusteella asettavan lastensa hyvinvoinnin edelle ideologian ja rahan.
Ja miehet ovat epäonnistuneita naisia ja äidin toistaitoisia pikkuapulaisia.
Seinä häämöttää, mutta painetaan vain lisää kaasua!
Me naiset saamme itse päättää miten elämme eli teemmekö lapsia vai emme, kuinka monta, milloin ja kenen kanssa. Me päätämme milloin menemme takaisin töihin kun lapsi on pieni jne. Se on meidän oma elämämme ja siitä päätåmme itse.
Suurin syy laskeneeseen syntyvyyteen on naisten huono asema työmarkkimoilla, vakitöitten puute eli raha ja miesten vastuunpakoilu lapsiperheessä kaikin tavoin. Jokainen ero lapsiperheessä on todiste mieslapsen olemassaolosta. Tämä vaikuttaa sitten yksilapsisten äitien lisääntymiseen.Niin, te naiset nimenomaan saatte päättää. Mies ei saa päättää mistään noista, ei edes siitä että maksaako vahinkolapsesta, jota ei itse halunnut eikä halua, elareita. Senkin päättää nainen. No, miehet ovat toivottavasti ymmärtäneet tämän pelin juonen ja jättäytyvät pois porukalla.
Vasektomia. Kondomi. Valinnanvapaus. Älä törki dikkiäsi vaginaan jos vastuun kantaminen ei onnistu.
Niin ja jos sinulla ei ole tavoitteena saada lasta taas yhden satunnaisen panosi kanssa, jonka annat törkkiä paljasta "dikkiänsä" sinun vaginaasi, niin tee abortti äläkä huijaa sitä miestä elatusmaksuille. Ole rehellinen jo etukäteen ja sano, että jos tästä 156. satunnaispanostani nyt seuraa lapsi, niin pidän sen ja sinä maksat elareita.
Minä en aio hankkia lapsia ja osaan huolehtia ehkäisystä. Täten minun ei tarvitse uhriutua ja lässyttää miten omat virheeni ovat jonkun toisen syytä, byää.
Sittenhän olemme samassa tilanteessa! Eli voit lopettaa tuon pää punaisena parkumisesi, ei ole mitään hätää.
Emme ole. Vain toinen meistä uhriutuu ja vikisee jo etukäteen omien tekojensa seurauksista.
Älä itke, kyllä sä selviät tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap ole kuullut hoivahormoneista, jotka buustaavat naisen mieltä niin, että hänen on helpompi esim. istua imettämässä, elää hetkessä. Hoivahormonit auttavat ihmisen pois päämäärätietoisesta suorittamisesta, alkukantaisempaan olotilaan, jossa jaksaa istua lasta imettämässä ilman sen kummempaa tapahtumista. Miehelle ei näitä hoivahormoneja erity, ainakaan samassa mitassa kuin naisella.
Naisilla on myös paksumpi aivokurkiainen kuin miehellä, mikä mahdollistaa sen, että nainen pystyy helpommin lukemaan sanattomia viestejä kuten vauvan mikroilmeitä ja lapsen eleitä. (Aivokurkiainen huolehtii liikenteestä aivopuoliskojen välillä.)
Minusta on selvää, että evoluutio on muokannut miehen ja naisen aivoja erilaisiksi, koska heillä on erilaiset tehtävät olleet: mies metsästää ja suojelee, nainen huolehtii lapsista.
Miehen on paljon helpompi kommunikoida lapsen kanssa kun lapsi on vähän vanhempi ja alkaa irtautua äidistä saadessaan jalat kunnolla alleen, tuossa kaksivuotiaana. Imetys lisää riippuvuutta äitiin luonnollisella tavalla, sitä ei ehkä enää tajuta kun pulloa voi pitää isäkin.
Hyvä pointti. Aivoissa on paljon sitä mitä on evoluutiossa saatu. Tässä asiaa on fiksusti pohdittu https://link.springer.com/article/10.1007/s10508-008-9460-8
toisaalta pitää muistaa se, että aivotutkimuksia ei voi lukea syy-seuraus päätelmillä. Esimerkki: tiedämme, että suuremmat aivot ovat olleet ihmisen menestymisen syy, koska suuremmat aivot = enemmän älyä. Naisilla on kuitenkin huomattavasti pienemmät aivot kuin miehillä.
Toisaalta on todettu sekin, että ihmis-lajiin kuuluvien kesken vertailua tehdessä ei aivojen koolla ole väliä vaan niiden poimuttuneisuudella. esim. Einsteinilla oli keskimääräistä pienemmät aivot.
Niinhän se on. Pidemmillä miehillä on suuremmat aivot lähinnä siksi, että aivoissa on enemmän valkeaa ainetta. Pidemmät miehet ovat joissakin tutkimuksissa myös älykkäämpiä kuin lyhyet. Esimerkin tarkoitus oli osoittaa se, että vedenpitäviä vastauksia ei ole olemassa, etenkään aivojen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan kirjoitukset paljastavat sen, miksi suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon.
Naiset eivät enää ymmärrä, että ihan pienien lapsien hoitaminen kuuluu pääasiassa heille. Siis äidille, ei isälle.
Samoin naiset näyttävät kirjoitustensa perusteella asettavan lastensa hyvinvoinnin edelle ideologian ja rahan.
Ja miehet ovat epäonnistuneita naisia ja äidin toistaitoisia pikkuapulaisia.
Seinä häämöttää, mutta painetaan vain lisää kaasua!
Me naiset saamme itse päättää miten elämme eli teemmekö lapsia vai emme, kuinka monta, milloin ja kenen kanssa. Me päätämme milloin menemme takaisin töihin kun lapsi on pieni jne. Se on meidän oma elämämme ja siitä päätåmme itse.
Suurin syy laskeneeseen syntyvyyteen on naisten huono asema työmarkkimoilla, vakitöitten puute eli raha ja miesten vastuunpakoilu lapsiperheessä kaikin tavoin. Jokainen ero lapsiperheessä on todiste mieslapsen olemassaolosta. Tämä vaikuttaa sitten yksilapsisten äitien lisääntymiseen.Niin, te naiset nimenomaan saatte päättää. Mies ei saa päättää mistään noista, ei edes siitä että maksaako vahinkolapsesta, jota ei itse halunnut eikä halua, elareita. Senkin päättää nainen. No, miehet ovat toivottavasti ymmärtäneet tämän pelin juonen ja jättäytyvät pois porukalla.
Vasektomia. Kondomi. Valinnanvapaus. Älä törki dikkiäsi vaginaan jos vastuun kantaminen ei onnistu.
Niin ja jos sinulla ei ole tavoitteena saada lasta taas yhden satunnaisen panosi kanssa, jonka annat törkkiä paljasta "dikkiänsä" sinun vaginaasi, niin tee abortti äläkä huijaa sitä miestä elatusmaksuille. Ole rehellinen jo etukäteen ja sano, että jos tästä 156. satunnaispanostani nyt seuraa lapsi, niin pidän sen ja sinä maksat elareita.
Minä en aio hankkia lapsia ja osaan huolehtia ehkäisystä. Täten minun ei tarvitse uhriutua ja lässyttää miten omat virheeni ovat jonkun toisen syytä, byää.
Sittenhän olemme samassa tilanteessa! Eli voit lopettaa tuon pää punaisena parkumisesi, ei ole mitään hätää.
Emme ole. Vain toinen meistä uhriutuu ja vikisee jo etukäteen omien tekojensa seurauksista.
Älä itke, kyllä sä selviät tästä.
Selviän mistä vain. Sinä olet erilaista tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi täällä Ruotsissa miehen egolle ei ole minkäänlainen ongelma olla isä omalle lapselleen, sen sijaan että olisi joku kaukainen hahmo. Eivät näytä naisilta, vaan miehekkäiltä miehiltä.
Ovat myös komeita :)
ruotsalaiset miehet? Ovat kuin naisia
Artikkelia lukiessa sai taas olla tyytyväinen, etten aio lisääntyä. Tosin ehkä minustakin olisi ollut isäksi.
-N32
Jos valtio maksaa, niin sillä on oikeus myös sanella, jotta yhteiskunta olisi tasa-arvoinen eikä lasten saaminen esimerkiksi heikentäisi naisten työllistymismahdollisuuksia ja tulisi kalliimmaksi naisvaltaisten alojen työnantajille.
On olemassa myös se vaihtoehto, että toinen jää kotiin sen töissäkäyvän elätettäväksi eikä nosta valtiolta mitään tukia. Silloin ei tarvitse murehtia valtiosta.