Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?

Olen 35 ja yksi isoimmista ongelmistani on, etten vieläkään tiedä, haluanko lapsia.

N 50

- teen työtä jossa työn sisältö ei kiinnosta pätkääkään ja minulla on alaisena (esihenkilötasolla) ihminen joka on tyhmä ku saapas. Esim itc osaaminen jossain 2000 luvun alkupuolella. Muutenkaan ei tajua ihan perusasioita joita pitäs tajuta jo ihan naisenlogiikalla ja eteenki kun on tehny 15 v esihenkilötöitä jo. Joka kerta kun oon tekemisissä hänen kanssaan niin ihmettelen miten tuo ihminen on selvinny tuossa roolissa aikaisemmin. Voi pyhä sylvi.

- henk koht ongelmana rakkaudeton ja yksinäinen elämäni (miten tässä näin kävi) läheisyyden ja kenenkään kanssa yhteenkuuluvuuden tunteen puute.

Tai oli minulla 1 rakkaus, se elämäni suurin ja ainoa rakkaus joka hylkäsi minut vaikka rakasti minua, senkin jälkeen nuorempana monta kertaa sanonut että kaipaa minua. Hän kuitenkin päätyi ehkä huijatuksikin tulleena toisen kanssa naimisiin ja minun sydämeni hajosi lopullisesti pirstaleiksi. Tämä on jäytänyt minua koko elämäni ja jostain syystä nyt vanhemmiten on ihan jatkuvasti mielen päällä, kaipaan tuota henkilöä ihan hirveästi vieläkin. Eikä tilannetta auta se että näen tuota miestä satunnaisesti ja haluaisin puhua hänelle mitä tunsin ja tunnen yhä.

- painon nousu ja häpeä omasta kropasta masentaa ja haittaa elämääni, en ole ollenkaan enää se sama pirteä ja menevä henkilö kun esim joskus 4-5v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Olen 35 ja yksi isoimmista ongelmistani on, etten vieläkään tiedä, haluanko lapsia.

Tuttu tunne.

N 36v ja totesin, että koska en tähän ikään jo tiedä että haluan lapsia, niin se tarkoittaa sitä että EN halua lapsia. Kyllä sen tietää ja tuntee jos läpsia haluaa, jos empii ja empii, tarkoittaa se sitä ettei vaan uskalla myöntää edes itselleen saati muille ettei lapset ole mun juttuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän hetken ongelma. Löysin kalamatkalla rahapussin tien varresta. Täynnä tärkeitä kortteja.( Ajo- kela- pankki, ym) Numeropalvelu ei löytänyt henkilölle puhelinnumeroa. Poliisin toimisto aukeaa vasta maanantaina, matkaa 50 km ja auto huollossa epämääräisen pitkän aikaa. Täytyy siis mennä linkillä viemään pussi  pollareille,

Pitemmän ajan  harmin aihe. Ei löydy kustantajaa käsikirjoitukselle, 250 sivua

. ja voisiko sanoa ikuisuusongelma, selkä' vihloo ja on jäykkä, varsinkin aamuisin tai pitkään istumisen jälkeen.

Jos et voi soittaa omistajalle, niin soita poliisille tai lähetä heille sähköposti ja kerro siinä korteissa oleva nimi - kyllä poliisi löytää!

Ilmoittavat sitten omistajalle tai hakevat rahapussin kun ajavat teilläpäin. Ei sinulla ole velvollisuutta viedä sitä minnekään, velvollisuus ilmoittaa vain!

Harmi tosiaan tuo kustantajahomma!

Poliisi ei vastaa, ennenkuin maanantaina, tarkistin netistä pariinkin kertaan puhelinnumeroita ja aukioloaikoja, ja jopa yritin soittaa. Hätänumeroon en sentään kehtaa soittaa

35v, vaikea sairaus ja arjessa pärjääminen hankalaa, yksinäisyys, tunne ettei kukaan välitä minusta yhtään

Suurin ongelmani on se, että en pysty nauramatta lukemaan tämän ketjun luusereiden vinkumista!

LOL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 35 ja yksi isoimmista ongelmistani on, etten vieläkään tiedä, haluanko lapsia.

Tuttu tunne.

N 36v ja totesin, että koska en tähän ikään jo tiedä että haluan lapsia, niin se tarkoittaa sitä että EN halua lapsia. Kyllä sen tietää ja tuntee jos läpsia haluaa, jos empii ja empii, tarkoittaa se sitä ettei vaan uskalla myöntää edes itselleen saati muille ettei lapset ole mun juttuni.

Voi olla, itse emmin lapsen saamista, ei minulle tullut vauvakuumetta. Lapsen jälkeen on kerran ollut vauvakuume, mutta silloin olin sinkku ja nyt vaihdevuosien kynnyksellä, viimeiset kuolevat munasolut taitaa viestittää menostaan.

N42. Polvi oireillut jo monta vuotta. Nyt odottelen, että tarpeeksi paljon huononee, jotta pääsen tekonivelleikkaukseen. Entiselle urheilijalle raskas paikka.

33. Häätö omasta kodista, josta olen pitänyt. Lasten lähihuoltajuuden siirtyminen isälle. Talousvaikeudet ja koulun keskeytys. Migreeni, vatsa- ja hengitysongelmat. Lihavuus. Alkoholismi. 

Kohta 50v ja vaikka tienaan 4000eur puhtaaksi, niin rahaa ei riitä tarpeeksi matkusteluun. Ehkä suurin ongelmani on, että lennot ovat niin kalliita nykyisin. Ennen pääsi reilu 300 eurolla esim Dubaihin, nyt se maksaa huomattavasti enemmän ja kun perhettä olisi lähdössä 5kpl niin alkaa se vaan maksamaan. Siihen vielä sitten, hotellit yms päälle niin alkaa lomareissu maksamaan sen 6000-7000eur....

Toisaalta Esim Tukholmasta pääsee todella edullisesti jenkkeihin syksy / talvi

Muille vinkkinä annan käyttäkää googlen travel ja valitkaa kenttä mistä lähdette voi olla useampikin kenttä ja sitten vain ajankohta, jättäkää tyhjäksi minne olette menossa niin näette mihin pääsee edullisesti. Lennot vain sitten varata lentoyhtiön sivuilta, ei näistä supersaver yms, jos lentoja täytyy muuttaa niin ei se enää onnistu.

Huolestuttaa kunmikään ei yleensä ns. vituta. Harvakseltaan orpo olo voi purra.

Vierailija kirjoitti:

30v. Epävarma tulevaisuus työelämän kannalta. Ei yhtään rahaa säästössä.

Toisaalta voisihan asiat olla pahemminkin, vielä on kuitenkin terveys, katto pään päällä ja rakastava puoliso. Pitää keskittyä positiivisiin asioihin.

Jaksamista teille kaikille <3

Puoliso ja kumppani auttaa kuitenkin siinä mielessä että menoja voi jakaa ja vaikka olisi ihan rahaton niin toinen välttämättä ei ole. Näin yksinäisenä kelpaisi se kumppani... Kaikki on kalliimpaa kun pitää yksin maksaa

Vierailija kirjoitti:

45 v. 

Rahapula. Tilillä 3,30€ ja palkkapäivä ensi viikolla ja palkka on jo periaatteessa mennyt. Paska työpaikka, paska työ ja paska palkka, eikä uutta saa enää tällä iällä.

Näillä mielipuolisilla nykysuomen hinnoilla ja menoilla jokanen duunaripalkka on paska eikä alle 2000 palkat riitä elämiseen ja auton pitämiseen. Toki jos pelkkää makaronia syö eikä osta mitään mutta onko se sitä elämää. Asuminen on tolkuttoman kallista ja nyt vielä ruoka....

Vierailija kirjoitti:

43 v. Yksinäisyys suurin ongelma. Parisuhdetta en ole uskaltanut edes yrittää huonojen kokemuksien jälkeen. Samanhenkisiä ystäviä on kovin vaikea löytää tässä iässä. 

Naisilla on hyvin paljon helpompaa löytää uusia ystäviä. Ei miehet kirjottele facebook ryhmissä jne paikoissa etsimässä kavereita. Se koetaan nolona ja miehisyyttä huonontavana asiana jos etsit kavereita

M40 pääosin yksinäisyys.

32 v mies täällä ,ahdistushäiriö ja sos tilanteiden pelko,paniikkihäiriö ja nyt vielä tutkitaan adhd:tä päälle. Näiden muodostama pieni helvetti pyörii kokoajan elämää vaikeuttamassa ja on päiviä milloin en pysty menemään kauppaan. Käyn säännöllisesti terapiassa ja lääkkeet ja ilman niitä olisin työkyvytön. Kaipaan naista ja parisuhdetta koska aiemmin suhteessa elämä oli paljon parempaa ja henkisia ongelmia vähemmän. Toisen läsnäolo ja läheisyys tekee uskomattoman paljon :(((

Vierailija kirjoitti:

35v, vaikea sairaus ja arjessa pärjääminen hankalaa, yksinäisyys, tunne ettei kukaan välitä minusta yhtään

Samassa tilanteessa itsekin. Muutaman vuoden vanhempi, 38v.

Tämä keskusteluketju pitäs linkata niille terveysviranomaisille ja uutisoijille jotka tekee niitä uutisia " SUOMI ON ONNELLINEN MAA " ja paskat....

33v, vaikeita sairauksia, jotka estävät elämästä. en saa rakkautta. vanhenen ja rumistun. krooninen masennus.

35, pienet tulot ja velkaantumisen riski