Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
55 v. Tk eläkkeellä, masennus, ahdistus, pelot tulevaisuudesta vaivaavat. Yksinäisyys, vaikka olen naimisissa. Vanhan äidin asioista huolehtimista. Lapset kaukana, tyhjän pesän syndrooma. Tuntuu, että elämällä ei oikein ole merkitystä. Jotain pitäisi keksiä, mutta työelämään minusta ei enää ole näiden psyykkisten ja myös muutamien fyysisten sairauksien kanssa. Aikoinaan hoitoalalla olen uuvuttanut itseni. Onneksi sentään olen sieltä hullunmyllystä päässyt pois eikä sinne hoitoalalle tarvitse enää ikinä palata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 64 ja kaikki on juuri tällä hetkellä hyvin. Kiva merkityksellinen työ yrittäjänä, lapsilla perheineen kaikki ok, pitkä hyvä parisuhde. Talous kunnossa ja olen melko terve. MUTTA pieni eläke hirvittää. Miten tulen ikinä pärjäämään, etenkin jos jään leskeksi. Se on tällä hetkellä akuutein huolenaihe.
Tyypillinen yrittäjän ongelma. Ystäväni on myös yrittäjä eikä ole maksanut itselleen kunnollista yrittäjäeläkettä. Nyt pelkää jäädä eläkkeelle, kun on kaikki ylimääräinen raha hassattu tuhansien eurojen vaate- ja kenkäkasoihin, satojen eurojen viikottaisiin kampaamo-, kynsihuolto- ja kosmetologikäynteihin yms. Itse olen laittanut jokaisen liikenevän centin säästöön, mutta en silti ole ulkoisesti mikään huithapeli vaan olen itse huoltanut itseni. Ja palkastani on työnantajan toimesta eläkemaksut pidätetty, joten vuoden kuluttua jään eläkkeelle hyvillä mielin.
Lähes 40 vuotta. Ongelma on elossa oleminen
N43, jokapäiväisenä taakkana työn haasteet (silti pienellä palkalla), vaihtelevasti myös huoli ikääntyvästä vanhemmasta. Työn haasteet niinikään aiheuttavat työajan ulkopuolella vapaa-ajan puutetta, väsymystä ja merkityksettömyyden tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämän hetken ongelma. Löysin kalamatkalla rahapussin tien varresta. Täynnä tärkeitä kortteja.( Ajo- kela- pankki, ym) Numeropalvelu ei löytänyt henkilölle puhelinnumeroa. Poliisin toimisto aukeaa vasta maanantaina, matkaa 50 km ja auto huollossa epämääräisen pitkän aikaa. Täytyy siis mennä linkillä viemään pussi pollareille,
Pitemmän ajan harmin aihe. Ei löydy kustantajaa käsikirjoitukselle, 250 sivua
. ja voisiko sanoa ikuisuusongelma, selkä' vihloo ja on jäykkä, varsinkin aamuisin tai pitkään istumisen jälkeen.
Jos et voi soittaa omistajalle, niin soita poliisille tai lähetä heille sähköposti ja kerro siinä korteissa oleva nimi - kyllä poliisi löytää!
Ilmoittavat sitten omistajalle tai hakevat rahapussin kun ajavat teilläpäin. Ei sinulla ole velvollisuutta viedä sitä minnekään, velvollisuus ilmoittaa vain!
Harmi tosiaan tuo kustantajahomma!
Poliisi ei vastaa, ennenkuin maanantaina, tarkistin netistä pariinkin kertaan puhelinnumeroita ja aukioloaikoja, ja jopa yritin soittaa. Hätänumeroon en sentään kehtaa soittaa
Laita postin laatikkoon. Siis siihen mihin laitetaan lähetettävät kirjeet jne. He laittavat ne eteenpäin poliisille (ellei joku luihu työntekijä nappaa rahoja omaan taskuun...). Tämä ei tietenkään ole sen nopeampi tapa, että ehkä ennemmin soittaisin sinne poliisille maanantaina. Mutta en kyllä lähtisi bussilla mihinkään vain kuljettamaan jonkun toisen tavaroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on tapahtunut hirvittävää joukkokiusaamista viime vuoden joulukuusta alkaen. Tämä kiusaaminen on Suomen pahoinvoinnin ja kaikkien muidenkin ongelmien aiheuttaja. Se on johtanut ihmisten ahdistuneisuuteen, mielenterveysongelmiin, sairaslomiin, itsemurhiin, työttömyyteen, liikkumattomuuteen, ostohaluttomuuteen ja talousvaikeuksiin. Juuri nyt Suomessa ei ole hyvä olla. Puuttukaa päättäjät eduskunnassa tähän tilanteeseen!! Kiusaajat jatkavat toimintaansa yhä joka päivä. He seuraavat ja ahdistavat sinua autoilla kaikkialle, minne menet, myös kotiin ja työpaikalle. Se aiheuttaa paljon pahoinvointia koko yhteiskuntaan! Selvittäkää tämä asia, niin Suomesta saadaan taas hyvinvointivaltio! Tehkää kiusaamisesta loppu kaikissa muodoissaan!!
39v. Suurin ongelmani on se, että tuntuu että haluamme puolison kanssa tulevaisuudelta hieman eri asioita. Olemme olleet yhdessä 15v ja olemme aina olleet samalla aaltopituudella. Minä olen se joka on muuttunut ja kaipaa rauhallista elämää maalla, mies taas tyyliin haluaa asua kaupungin keskustassa.
Toinen ongelmani on terveydelliset ongelmat, myös mielenterveydelliset. En jaksa tehdä mitään, en saa mitään aikaiseksi, asiat kasaantuu, kaikki on hankalaa ja aina vain sattuu. Ylipainoa on vaikka muille jakaa ja tuntuu että ihan sama mitä teen niin paino vain nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen lapsi ei kulumallakaan muuta kotoa pois. Haluan jo asua yksin.
Mun ongelmana on se, että joku Saara Aalto on jälleen täällä. Huomionkipeenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskusteluketju pitäs linkata niille terveysviranomaisille ja uutisoijille jotka tekee niitä uutisia " SUOMI ON ONNELLINEN MAA " ja paskat....
En ymmärrä tätä katkeraa valitusta. Siinä tutkimuksessa on kriteerit, miksi jokin maa on onnellisin maa asua. Ja ne kriteerit on ihan samat kaikille maille. Suomi nyt vaan on pärjännyt noissa testeissä parhaiten, joten mistä tuo katkeruus kumpuaa? Meillä on aika moni asia hyvin täällä, kun lähtee vertaamaan muihin maihin. Se on helppo vain kulkea laput silmillä ja sivuuttaa ne positiiviset asiat ja keskittyä negatiivisiin. Mä oon onnellinen, että oon syntynyt Suomeen ja että saan kasvattaa lapseni täällä. Oma asenne saattaa olla joillakin se ongelma, mikä aiheuttaa jatkuvan negatiivisuuden kierteen.
Kyseinen tutkimus ei mittaa onnellisuutta. Perehdy asiaan ennen kuin tulet pätemään.
57 v.
Otteen menettäminen työelämästä. Vuosia hankittu laaja työkokemus ja hyvät suositukset eivät paina missään kun ikää on. Työpaikkaa ei kannata vaihtaa jos ikää on yli 50 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Kiva kuulla että vielä on miehiä jotka pitävät huolta itsestään ja ovat ilona silmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just täytin 60 v. Melkein 40 vuotta tehnyt töitä hotelleissa ja polvet, olkapäät ja nyt lonkkakin ihan loppu.
Jostain eläkeyhtiöstä tuli kirje, että tavoiteikä on tehdä töitä 66v ja 8kk ikäiseksi??!
En jaksa enää vuottakaan. Saati valtion minulle asettamaa tavoitetta. Tuntuu että minusta revitään ihan kaikki ja sitten horjun vapisevin askelin kotiini kärsimään kivuista.
Näytän varmaan 80 vuotiaalta.
Ihan selvää on, että tonkallisen viiniä lörppääminen kipuihin ja väsymykseen ei auta yhtäänOikeasti tavoite-eläkeikäsi 66 v 8 kk?? Olen sinua hiukan nuorempi (täytän syksyllä 60) ja papereiden mukaan minun tavoite-eläkeikäni on tasan 65 v. Miten voi olla tällainen ero?
Täytän syksyllä myös 60, mutta tavoite-eläkeikäni on 66 v 4 kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 64 ja kaikki on juuri tällä hetkellä hyvin. Kiva merkityksellinen työ yrittäjänä, lapsilla perheineen kaikki ok, pitkä hyvä parisuhde. Talous kunnossa ja olen melko terve. MUTTA pieni eläke hirvittää. Miten tulen ikinä pärjäämään, etenkin jos jään leskeksi. Se on tällä hetkellä akuutein huolenaihe.
Tyypillinen yrittäjän ongelma. Ystäväni on myös yrittäjä eikä ole maksanut itselleen kunnollista yrittäjäeläkettä. Nyt pelkää jäädä eläkkeelle, kun on kaikki ylimääräinen raha hassattu tuhansien eurojen vaate- ja kenkäkasoihin, satojen eurojen viikottaisiin kampaamo-, kynsihuolto- ja kosmetologikäynteihin yms. Itse olen laittanut jokaisen liikenevän centin säästöön, mutta en silti ole ulkoisesti mikään huithapeli vaan olen itse huoltanut itseni. Ja palkastani on työnantajan toimesta eläkemaksut pidätetty, joten vuoden kuluttua jään eläkkeelle hyvillä mielin.
Monilla aloilla pienyrittäjän tulotsso on niin matala, että vaikka maksaisi asiallisesti yelin, tuleva eläke ei ole paljon takuueläkettä suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskusteluketju pitäs linkata niille terveysviranomaisille ja uutisoijille jotka tekee niitä uutisia " SUOMI ON ONNELLINEN MAA " ja paskat....
En ymmärrä tätä katkeraa valitusta. Siinä tutkimuksessa on kriteerit, miksi jokin maa on onnellisin maa asua. Ja ne kriteerit on ihan samat kaikille maille. Suomi nyt vaan on pärjännyt noissa testeissä parhaiten, joten mistä tuo katkeruus kumpuaa? Meillä on aika moni asia hyvin täällä, kun lähtee vertaamaan muihin maihin. Se on helppo vain kulkea laput silmillä ja sivuuttaa ne positiiviset asiat ja keskittyä negatiivisiin. Mä oon onnellinen, että oon syntynyt Suomeen ja että saan kasvattaa lapseni täällä. Oma asenne saattaa olla joillakin se ongelma, mikä aiheuttaa jatkuvan negatiivisuuden kierteen.
Kyseinen tutkimus ei mittaa onnellisuutta. Perehdy asiaan ennen kuin tulet pätemään.
Ja taas yksi katkera valittaja löytyi! Mistä teitä sikiää?
29v
Urani ja jatko-opintoni ovat jumissa. Olen hakenut kiinnostavia töitä ja opiskelupaikkoja mutta ei ole tärpännyt. Jumitan vaan tylsässä asiakaspalvelutyössä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskusteluketju pitäs linkata niille terveysviranomaisille ja uutisoijille jotka tekee niitä uutisia " SUOMI ON ONNELLINEN MAA " ja paskat....
En ymmärrä tätä katkeraa valitusta. Siinä tutkimuksessa on kriteerit, miksi jokin maa on onnellisin maa asua. Ja ne kriteerit on ihan samat kaikille maille. Suomi nyt vaan on pärjännyt noissa testeissä parhaiten, joten mistä tuo katkeruus kumpuaa? Meillä on aika moni asia hyvin täällä, kun lähtee vertaamaan muihin maihin. Se on helppo vain kulkea laput silmillä ja sivuuttaa ne positiiviset asiat ja keskittyä negatiivisiin. Mä oon onnellinen, että oon syntynyt Suomeen ja että saan kasvattaa lapseni täällä. Oma asenne saattaa olla joillakin se ongelma, mikä aiheuttaa jatkuvan negatiivisuuden kierteen.
Et sinä nyt ymnärrä mitään muutakaan siellä muumimaailmassasi ennen kuin otat sitä päätä pois sieltä berseestäsi ja kasvatat vähän elämänkatsomusta ja toisen asemaan asettumisen taitoa :D. Tosin viestisi perusteella tuskin siihen kykenet ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 34-vuotias. Isoin ongelmani on uhmaava 3-vuotiaani, jonka nukuttaminen erityisesti on mennyt järkyttäväksi showksi viimeisen viikon aikana. Uhmakohtauksia on yhä, mutta niissä on tapahtunut kehitystä. Nukkumaan meneminen on vain mennyt kamalaan suuntaan. Huoh.
Varmasti vaikea ja kuormittava tilanne. Itsekin olen 34-vuotias, mutta perheetön, yksinäinen ja masentunut. Suurin unelmani oli tulla äidiksi, mutta se ei koskaan toteutunut. Olet varmasti väsynyt, mutta muista, että elät suurinta unelmaani.
Miksei toteutunut? Vielähän sulla on aikaa jäljellä. Itsellisenä äitinä hoitoihin.
56, henkinen yksinäisyys ja etäisyys liitossa
En ymmärrä tätä katkeraa valitusta. Siinä tutkimuksessa on kriteerit, miksi jokin maa on onnellisin maa asua. Ja ne kriteerit on ihan samat kaikille maille. Suomi nyt vaan on pärjännyt noissa testeissä parhaiten, joten mistä tuo katkeruus kumpuaa? Meillä on aika moni asia hyvin täällä, kun lähtee vertaamaan muihin maihin. Se on helppo vain kulkea laput silmillä ja sivuuttaa ne positiiviset asiat ja keskittyä negatiivisiin. Mä oon onnellinen, että oon syntynyt Suomeen ja että saan kasvattaa lapseni täällä. Oma asenne saattaa olla joillakin se ongelma, mikä aiheuttaa jatkuvan negatiivisuuden kierteen.