Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?

Voi kuulkaas ongelmia on paljon kuten köyhyys, yksinäisyys, itsetuhoisuus ja pelko tulevaisuudesta. Olen aika nuori mies vielä, palkkani on liian pieni, ainoat ihmiset joiden kanssa juttelen on vanhempani, surettaa ankea elämä välillä niin paljon että itsetuhoset ajatukset hiipiny mieleen ja pelottaa tulevaisuus ihan jo toimeentulon takia.

66, koira nukkuu jaloissa, mutta on pakko nousta toilettiin

58v.

Suurin ongelmani on tulossa oleva oikeistohallitus, joka tulee viemään tästä maasta kaiken henkisen hapen. Luvassa persujen loputonta jankutusta, kokoomuslaisten hyväveli-diilailua kenenkään estämättä, valtion omaisuuden myyntiä omille kavereille, köyhien kyykyttämistä. Suomi valtiona tulee köyhtymään sekä henkisesti että taloudellisesti. 10%:n talouseliitti tulee toki kasvattamaan omistuksiaan, kuten myös ulkomaiset sijoitusyhtiöt. 

Keskiluokka kurjistuu ja köyhille elämästä tulee sietämätöntä.  

Vierailija kirjoitti:

58v tk eläkkeellä, yöllä kivut riesana kun en halua nappeja jatkuvasti napsia. Päivällä pärjäilen kun en urakka hommia paina. Välillä väsymys stressaa mut kyl se siitä aina iloksi muuttuu.

36 vuotta. Työ ei enää motivoi ja työpaikalla on huono ilmapiiri. Taloudelliset ongelmat, kun lainojen korot nousivat ja sähkölaskut myös. Lapsiperhearki on raskasta eikä meillä ole ollenkaan tukiverkostoa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

33, työ ahdistaa.

57v. En viihdy työpaikassani ollenkaan, mutta en uskalla irtisanoutua. Kuka muka palkkaisi 57v. duunarinaisen? On vain sitkuteltava eläkkeelle asti. Olen ansassa!!!

40 vuotta. Vasta nyt uskallettiin yrittää lasta ja tulinkin heti ensi kierrosta raskaaksi MUTTA mies jäi juuri työttömäksi, en saa perimääni asuntoa myytyä ja vastikkeet ja perintöverot painaa niskaa, oman asunnon lainakulut vaan nousevat. En oikeasti tiedä pitäisikö tässä aborttia harkita vai mitä kun tulevaisuus näin epävarmalla pohjalla ja oikeistohallitus painaa päälle mutta toisaalta tämä on viimeinen mahdollisuus kyllä äitiyteen.

58 v, SAP

30,

Olen raskaana ja oloni on joka viikko sen takia kurja, väsynyt ja oksentelen. Pelottaa että saan potkut koeajalla kun en ole kertonut sairauden syyksi raskautta. Toisaalta en halua vielä kertoa eikä tarvitsekaan, mutta toisaalta jos kertoisin niin työsuhteeni melkein varmasti jatkuisi.

Eka kolmannes menossa

Onks Sanna Marin nykyään oikeistolainen?

Minä kun olen luullut että hän on punaisista punaisin.

Hän kuitenkin taitaa olla se pääministeri ja sinunkin kurjuutesí juurisyy.

54 ja oikeistohallitus pelottaa. Kaikille tulee kovat ajat. Paitsi ylimmälle tulokymmenekselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

24v ja vihaan työtäni. Palkka on hyvä, työ on monipuolista ja haastavaa, työajat joustavat ja etätyö on sallittu. Mutta vihaan sitä vastuuta, painetta ja kiirettä mikä työssä on. Mielummin ottaisin työn, jossa vähemmän vapautta, vastuuta ja haastetta.

Miksi sitten teet sitä? pelkän hyvän palkanko takia kyllä se poikkeuksetta näkyy tavalla tai toisella jos henkilö "vihaa" työtään työ ympäristössä eikä yleensä positiivisella tavalla.

Kyllä, palkan takia. Ja ei huolta siitä, että pilaisin työympäristön, kun ei ole mitään työympäristöä, jota pilata. On vain loputonta etätyötä, kiirettä ja projektia projektin perään, pitkäksi venyviä päiviä jne. Hyviä päiviä on ehkä yksi kuukaudessa.

Surullista.

48v Yritän päästä velkajärjestelyyn. Velkapääoma oli 144000EUR ja nyt viisi vuotta olen sitä maksanut ulosotossa n. 900EUR/kk (n. 54000EUR yhteensä) ja tänään kun katsoin niin velkamäärä on 144500EUR. Velka ei lyhene koska maksetaan ensin aina korot ja kulut. Toivon että saisin vielä elämäni takaisin.

Ikä 47. Ongelmia on monta. Luettelen:

- aikuisten lasten jatkuvat ongelmat omien elämiensä kanssa (raha, mielenterveys, elämänkoululaisuus) joissa en pysty enää auttamaan. He eivät toimi eivätkä tee mitään kuten heitä neuvoo/etsii tukea. Ovat vaan ja asiat senkun pahenevat. Raha kelpaa, asiat eivät muutu. Minun hyväksikäyttöäni sen suhteen.

-velkaisuus ja sen takia usean vuoden köyhyys meneillään ja edessä. Luottotietojen menetys järjestelyn takia.

-oma väsymys, näköalattomuus ja vaihdevuosien alkaminen. "Tässäkö/tällaistakl tämä elämä nyt olikin"-oivallus. Ei mitään odotettavaa enää.

-sielunkumppanin löytymättömyys elämässä. Tyhjiä, typeriä ihmisiä joiden kanssa ei saa syvempää yhteyttä. Eroja.

-kauhea työ jossa on pakko käydä velkajärjestelyn takia. Ei ole mahdollisuutta levätä tai oireilla vielä vuosiin vaikka jokaista päivää vihaan. Kun velka on maksettu, luovutan ja jään pois töistä. Elän varmaan sossutuella.

-en ole sellainen kuin haluaisin olla. Haluaisin olla hyvä, hyväksytty, mukava ystävä. Sen sijaan onnistun aina olemaan kärkäs, kriittinen, äkäinen ja omapäinen. Kukaan ei pidä minusta. Yritän silti joka ikinen päivä, koskaan vaan en onnistu. Olo on huono koska en saa ketään onnelliseksi eikä kukaan voi tehdä minua onnelliseksi. Elämä on jokapäiväistä teatteria. En voi olla oma itseni, siltikään minusta ei kukaan tykkää.

Riittikö?

Vierailija kirjoitti:

Epäyhteensopivuus yhteiskunnan "arvojen" kanssa. Kanssaihmisten hirviömäisyyden paljastuminen turhan konkreettisesti. Häeä siitä, etten edes yritä tuhota kaikkea . Inho teitä muita kohtaan. Kaiken tämän takia kaljalasissa asuminen. Se, että kuspäisimmät vähättelevät tätäkin.

Oletko kaivanut tämän kirjoituksen pöytälaatikostani vai mitä häh ?! :D

Samanlaisia oloja itsellä. Elämän raadollisuus ja ihmisten ahneus, itsekkyys ja törkeys ahdistaa herkkää. Maailman pahuus ja kaiken merkityksettömyys helpottuu hetkeksi kun juo. Sitten se palaa. Koko ajan ei voi kännissäkään olla. Kerro lisää?

45-v. M. Rahaa on, mutta ei rakkautta, Toivoisin vielä perhettä.

Vierailija kirjoitti:

40 vuotta. Vasta nyt uskallettiin yrittää lasta ja tulinkin heti ensi kierrosta raskaaksi MUTTA mies jäi juuri työttömäksi, en saa perimääni asuntoa myytyä ja vastikkeet ja perintöverot painaa niskaa, oman asunnon lainakulut vaan nousevat. En oikeasti tiedä pitäisikö tässä aborttia harkita vai mitä kun tulevaisuus näin epävarmalla pohjalla ja oikeistohallitus painaa päälle mutta toisaalta tämä on viimeinen mahdollisuus kyllä äitiyteen.

Älä. 😔 Aina asiat jotenki järjestyy.

36v nainen. Asuntolainojen nousseet korot nostaa asuntolainan määrää, tulevat remontit, kallis ruoka ja bensa. Miten kauan kituuttamista enää kestää kun jo vuosi sitten mietti samaa asiaa kun kulut ei ollut läheskään tätä luokkaa. Kaverillinen kylmä parisuhde ja teinityttö joka ei halua käydä koulua. Finaalissa alkaa olla oma jaksaminen.

48 v., ja suurin ongelma juuri nyt lapsen vakava sairaus sekä oma väsymys/uupumus jolle en voi mitään kun on pakko yrittäjänä vaan jatkaa työntekoa tai jää kokonaan ilman tuloja.