Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
52v
Uudessa työssä koeajalla. Erittäin vanhanaikaisella johtamistyylillä johtava, huonoitsetuntoinen, epäammattimaisesti käyttäytyvä, herkästi hermostuva perfektionisti esihenkilönä. Hyökkää sanallisrsti kimppuun asioissa jotka on ihan hallinnassa mutta ei täydellisesti. Ei luota kokeneihin ja koulutettuihin alaisiinsa, eikä arvosta muiden näkemyksiä tippaakaan, hänen näkemys on fakta ja ainoa oikea.
Kuuntelee juoruja ja muista pas...n puhumista selän takana ja ottaa heti kaiken todesta eikä osaa suodattaa yhtään asioita, eikä ymmärrä asiaan liittyvin tekijöiden vaikutusta lopputulokseen. On ns hyvin "yksille napeille tehty ihminen".
Harmittaa kun työstä on mennyt mielekkyys ja joutuu kokoajan varomaan sanomisiaan ja esittämään jotain tatteria.
No kuule, just tällä hetkellä kova ummetus liittynee kipulääkkeen käyttöön, hirveä kipu, neuvokaa. NImittäin tuntuu, että vatsassa kivi.
56 v ja läskiyden ja kaiken siihen liittyvän lisäksi usko ihmisten järjellisyyteen tai edes hyväntahtoisuuteen on täysin nollassa, mielestäni täysin perustellusti. Bonuksena kai aika yleinen seksitön suhde jota ei "kilttinä" henno lopettaakaan, mutta jonka tietää nakertavan jatkuvasti voimia - eikä pelkästään sen seksittömyyden takia.
37, ja suurin huoleni tällä hetkellä on aloittamani eroprosessi. Mies on vastahankaan ja käyttäytyy kuin pikkulapsi, selittää asiaa parhain päin yhteiselle lapsellemme ja vaikeuttaa vitkastelemalla jokaista osa-aluetta elämästämme jotka pitäisi saada erilleen. Hän syyttää minua siitä ettei 15 vuoden liittomme ollutkaan "tarpeeksi vahva" kestämään. Hän siis rakastui työkaveriinsa ja ruokki ihastustaan kunnes kertoi minulle kaiken ja mietti puolisen vuotta kumman kaa haluisi olla. Muutin lapsen kanssa pois koska hän halusi tilaa ja aikaa. Jatkoin elämääni niinkuin parhaiten pystyin ja rakensin rauhallista kotia lapsen kanssa. Mies lopulta halusi jatkaa liittoa mutta minulla oli jo mennyt kaikki kunnioitus, usko ja arvostus. Kertoessani tunteistani kävi ilmi että suhde työkaveriin olikin ollu fyysinen (vaikka näin ei asiaa aluksi mulle myyty) ja työkaveri synnyttää lapsellemme puolisisaruksen ennen kuin eron harkinta-aika on ohi.
Vierailija kirjoitti:
68v
Olen tehnyt hakemuksen ja odottelen pyyhe olalla, milloin pääsen uimahalliin saunomaan naisten kanssa
Ei vain malttaisi odottaa...
-Raimo
Laita pyyhe alemmaksi.
Rintojen perusteella sinulla ja hyvin monella muulla miehellä on jo oikeus.
50. Terveysongelmat suurin huolenaihe. Ei liene viisikymppiselle tyypillistä? Eikä sekään, että ongelmat johtuvat liikenneonnettomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
No kuule, just tällä hetkellä kova ummetus liittynee kipulääkkeen käyttöön, hirveä kipu, neuvokaa. NImittäin tuntuu, että vatsassa kivi.
Apteekeissa on hyviä esim. nestemäisiä valmisteita. Tuttuja syöpähoitovuosilta.
Minulla auttavat chia-siemenet, joita liotan vedessä.
Pellavansiemenet tai kuivatut luumut vedessä liotettuna.
Kuidut. Veden juominen. Liikunta. Kaurapuuro. Ruisleipä. Kasvikset.
47. Jatkuvat kivut, migreeni ja refluksi. Kun olisi enemmän kivuttomia päiviä.
49 kivut, sairaudet, epävarmuus tulevasta vaikka onkin vakituinen työ tällä hetkellä
Isoi ongelma on nyt pohtia jääkö edelleen Suomeen koko ajaksi asumaan, vai asunko talvet ulkomailla
54 v, raha.
Vielä on työpaikka, mutta työllistynkö enää, jos työpaikka menee.
Yritän joka kk laittaa edes vähän extraa asuntolainaan. Eipä ne paljoa auta.
Vappuna sain 2 jätesäkillistä pulloja ja ostin ruokaa ison kestokassillisen.
Nämä tuntuu aina hyvälle
55-v. ja yksitoikkoisuus. Samat tekemiset on vuodesta toiseen olleet viimeiset 5 vuotta, niin arkena kuin juhlanakin, eikä saa muutosta aikaiseksi.
54 v.
Suurin mieltäni vaivaava itseni ulkopuolinen ongelma on aikuisen lapseni ongelmat.
Henkilökohtaisesti isoin ongelma on vanhenemisen tajuaminen. Ei enää jaksa samalka tavalla, vaatteet eivät istu, yms.
54 v, elämisen liiallinen tasapaksuus, ei oikein tapahdu mitään, ei oikein enää seisokaan
45 v. ja pätkätyöt. Jätin muutamia vuosia sitten vakkarityöpaikan, jossa olin ollut 11 vuotta. Se oli niin tylsää. Sain projektista työpaikan 8 kuukaudeksi, jonne siirryin vakkarityöstä. Sanottiin, että uusi projekti käynnistyy perään ja hyvät mahikset päästä. Enpä päässyt. Yli 40 hakijaa, ja monella pitkät projektikokemukset. Olin työttömänä 10 viikkoa, kunnes sain sairauslomasijaisuuden 80% työajalla. Se vasta homma oli, kun töitä oli minun mielestäni 100% ja kuitenkin palkkaa vain 80%. Yllättäen se ihminen, jonka sijaisena olin, palasi töihin viimeisen pätkän jälkeen oltuaan poissa lähes vuoden. Ei jäänyt harmittamaan muu kuin auton hajoaminen. Työttömyyskorvauksille siirtyminen juuri kun auto meni pahasti rikki. Olin työttömänä 3 kuukautta, vaikka hain joka päivä työpaikkoja.
Pääsin yhden entisen yhteistyökumppanin firmaan ja taas on menossa vuoden sijaisuus elokuun loppuun. Oletettavasti jatkuu, mutta oppinut olen jo, ettei kannata luottaa tyhjiin puheisiin. Se jatkuu, jos koittaa 1.9., eikä näy vakkarityöntekijää toimistolla. Haen kesällä tietenkin työpaikkoja, mutta ahdistaa, kun ei yhtään tiedä elokuuta pidemmälle. On se niin tympeää. Olen tällä viikolla 4 pv kesälomalla, kun on sanottu, ettei saa jättää työsuhteen loppuun kaikkia lomia, vaikkei minulle paljon ole edes lomaa kertynyt. Toisaalta viime kesänä jouduin pakkolomailemaan työttömänä kesä-, heinä- ja elokuussa, joten ei se nyt niin vakavaa ole, vaikka kesän joutuisi töissä olemaan.
33. Suurin ongelmani on pikkulasten aiheuttama unettomuus, keskeneräinen talo jossa meillä on liikaa rahaa kiinni ja lähestyvä korkojen tarkistus.
Kuitenkin eniten minua stressaavat pienemmät asiat. Ehkä ne tuntuvat hallittavammille. Johtoryhmälle esittäytyminen. Lapsen riita ystäväperheen lapsen kanssa: ei halua nähdä enää "ikinä" lasta, joka hermostuessaan alkaa tönimään ja ottamaan leluja kädestä. Ymmärrän hyvin. Eipä kai tässä auta kuin vältellä tätä perhettä jonkun aikaa jos ei haluta suoraan sanoa. Näkivät kyllä viimeksi kun puutuin tilanteeseen tiukasti.
Nainen 52 v. Olen viimeisen kahdenvuoden aikana herännyt uudelleen seksuaalisuuteeni. Miestä ei vain kiinnosta pennin vertaa parisuhteen fyysisyydet. Alkuun ajattelin, että pärjään ominkäsin, mutta ei se oikeasti korvaa toisen ihmisen kosketusta saatikka niitä tyydytyksen tuntemuksia joita voi antaa ja saada.
38v. Tällä hetkellä suurin ongelma on rahanpuute. Kaikki menee lainojen lyhennyksiin tai muihin laskuihin. Lisäksi ärsyttää, kun ollaan perheessä sairasteltu koko kevät, eikä töissä ole päässyt käymään sen vuoksi. Töitä olisi paljon ja se ahdistaa, kun ne jää nyt tekemättä.
Hoitoalalla oppisopimuksella. Yh, muksu 16v, asutaan ylipienessä asunnossa, ei varaa isompaan. Ei rakkautta elämässä. Alkoholilla lievitän stressiä ja samalla sabotoin omaa jaksamista. Vanhemmat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua monissa asioissa.