Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (2049)
Vielä kuukausi ja 4 päivää ennenkuin pääsen pois Suomesta. Perhejuhlien takia tulin pariksi kuukaudeksi tänne ja olen inhonnut joka hetkeä tässä kylmyydessä.
65v
53, jäin työttömäksi, ei säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
40v mies
Ollaan oltu eroamassa puolison kanssa kolmisen kuukautta, suhde ollut erittäin kuluttavaa minulle(kin) puolison mt-ongelmien takia. Viime viikolla kuukautiset oli myöhässä, ja raskaustesti oli positiivinen. Abortti ei kuulemma ole vaihtoehto...
Jaha. Tässä taas todetaan että miehet ajattelevat vain k...llaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella iso ikäero ja miehen takertuminen ja painostus jäädä suhteeseen vaikken välttämättä enään halua ja on alkanut inhottaa nukkua niin vanhan ihmisen vieressä. Mies haluaa pitää vielä kiinni nukkuessaan eikä anna valvoa vaan pitää mennä samaan aikaan sänkyyn ja on alkanut ärsyttämään ja inhottamaan mutta hankala erota , mies tulee oman kotini pihaan ja ovelle ja paikkoihin missä olen niin oon jäänyt vielä suhteeseen mutta sisimmässään en halua ja tiedän että ei suostu eroomaan ja mulle voi tulla tosi isoja ongelmia jos erotaan. N26.
Johan olet paskaan kätesi upottanut. Mutta omapa on valintasi.
Olipa taas vastaus. - Jätä vaan ukko. Liian nuori olet kitumaan vanhemman ukon kanssa. Ei vaikuta muutenkaan tervepäiseltä.
Aivan. Ero on ainoa oikea ratkaisu.
Ja kumikin voittaa. Ei 26 vuotiaan kuulu kitua kamalassa suhteessa loppuelämäänsä tai elämä kuluu hukkaan.
Ja tuolla miehelläkin on mahdollisuus/oikeus löytää rinnalleen kumppani joka on lähellä omaa ikäänsä ja joka ei inhoa miestä.
Mies kyllä vaikuttaa epätasapainoiselta ja voi olla vaarallinen erotessa, mutta ehkä kannattaa lähteä ja jättää kaikki ihan ilman, että miehelle kertoo mitään.
Eron voi hakea ihan yksin.
ja voi alkaa vaikka käyttää toista etunimeään, niin mies ei voi jäljittää missä asut.
Joka tapauksessa ei kannata tuollaisen suhteeseen jäädä, tilanne vain pahenee vuosi vuodelta.
Vierailija kirjoitti:
60 v, masennus, ahdistus, unettomuus.
Oletko mittauttanut hormoni/vitamiini arvosi terveyskeskuksen/yksityisen kautta ?
Siinä voi olla syy nyky oloosi..
Vierailija kirjoitti:
68v
Olen tehnyt hakemuksen ja odottelen pyyhe olalla, milloin pääsen uimahalliin saunomaan naisten kanssa
Ei vain malttaisi odottaa...
-Raimo
ELI sinulla aivot vain edelleen surkastuu, ja p@llit kasvaa ettei mahdu housuihin enää ?
(luola-ajan mies ? )
Että joutuu pari vuotta vielä kestää suomen talvia.
Vierailija kirjoitti:
40. Olen perheellinen ja rakastunut toiseen naiseen. En ole pettänyt, enkä aio pettää, mutta vähän ikäväähän tämä on haikailla mahdottoman rakkauden perään. En myöskään aio erota, koska lapset jäisivät kuitenkin vaimon luo ja haluan heidät elämääni. Luksusongelma kuitenkin siinä mielessä, että parisuhteemme on ihan hyvä. Olen vain sattunut kohtaamaan sielunkumppanini.
HOX !!
Sitä tunnetta kutsutaan "hullaantuminen/ihastuminen" toiseen,
kun "aidan takana ruoho vihreämpää"... ? Oletko tätä miettinyt ? 🤔
43, ongelmana se etten ehdi elämässä enää mitään vaan kaikki ovet ovat jo sulkeutuneet.
35, ehdinkö sinkkuna saamaan vielä 2 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ikää 44v. Sairaan äidin asiat kuormittaa ja sitoo. Minulla puhkesi myös akne vuosi sitten ja se melkein naurattaa.
Eräs kuppaaja, laittoi alueelle sen kuppaussarven(otsaan, niskaan) ja akne lähti.
Pitäis vähentää rasvaisia ruokia(hankalaahan se joskus on)
Tsemppiä ja jaksamista, iloa elämääsi tulevaa 🌼
Ei ole ongelmaa. Olen lähes lapsesta asti ajatellut: suunnitellut ja toivonut tiettyjä asioita elämääni. Olen perusterve, liikunnallinen ja positiivisen asenteen omaava ikä-nainen. Olen halunnut avioliittoon tietynlaisen
henkilön kanssa ja niinvain on käynyt. Olen saanut kokea vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. En ole antanut
masennukselle valtaa. Kaikki tämä kuuluu elämään, kannattaa suhtautua positiivisesti ja uskoa itseensa ja
haaveisiinsa. Elämä kantaa.
70v Palelee kun tulee tuo 0 asteen välikeli. Toppahousut ovat liian kuumat ja raappahousuja en tajunnut ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
56. Yritän saada riittävää kilpirauhaslääkitystä nyt jo kolmatta vuotta. Ei ole saatavilla oikein lääkäreitä, jotka olisi perehtyneet asiaan. Ei muuten, mutta ei töiden jälkeen jaksa tehdä mitään, ja paino nousee hallisemattomasti
Muuten elämässä kaikki oikein hyvin. Mutta jos tätä ei saa korjattua, työssä jaksaminen menee ensimmäisenä, sitten parisuhde ja ystävyydet, kun en jaksa mitään
Mikä s aatana näitä Suomen lääkäreitä vaivaa, kun kukaan ei saa (kunnon) hoitoa paitsi ehkä jotkut syöpäpotilaat?? Kas kun eivät niiltäkin kipulääkkeet, antibiootit ja muut turhakkeet. Mikä on taho, johon voisi tehdä kantelun Suomen hoitokäytännöistä? Joku kansainvälinen taho ilmeisesti?
Tämä on niin totta. Kipu kuin kipu, niin määrätään panadolia. Ja kun sitä on määrätty automaationa, niin kivun syytä ei sitten tutkitakaan, koska "homma on hoidossa". Jos siis satut pääsemään niinkin pitkälle kuin lääkärin puheille. Ensimmäisenä sinut torppaa puhelinterminaattori, joka käyttää ainakin 5 min puhelusta selittääkseen miksi ET tarvitse lääkäriaikaa.
54v. Polvet, jokainen askel sattuu. Paha nivelrikko ja muitakinnsairauksia jotka voi pahentaa tilannetta. Toivottavasti saisin lääkäriltä kortisonipiikit polviin, (aika on varattuna) että elämä edes hetken helpottuisi. Eli terveys tässä on suurin ongelma nykyään ja kävelykyvyn puute.
Miksi? Mun ex-anoppi ja muutenkin koko ex-miehen suku on tosi kivoja, se erossa eniten harmitti kun niitä ei enää silleen paljoo näe. Ex-mieheni tosin on ihan typerä ja olen sille katkera mut on meillä yhteiset lapset niin ei mun kannata alkaa sekoittaan tilannetta lisää välttelyllä ja kiusanteolla (ex-mies teki kiusaa eron jälkeen mut onneks sekin on ainakin melkein lopettanut semmoset lapsellisuudet).