Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syitä miksi miehet eivät ole pitäneet perhevapaita
- työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, vaimoni tarkoitusta ei voida ottaa pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa
- vaimoni on luonteeltaan enemmän hoivaaja ja kestää toistuvaa rutiinia paremmin
- vapaiden pitäminen ei olisi urasuunnitelmien kannalta näyttänyt hyvältä
- äiti on lapselle tärkein ihminen
- ei minusta mitään apua olisi ollut
- vaimo halusi olla kotona
- ei noissa pikkufirmoissa isäkuukausia pidetä enkä osaa olla lomalla töistä kuin viikon kerrallaan
- miksi miehistä yritetään tehdä naisia?
- lapset ovat tylsiä ja töissä on mukavampaa
- en erityisesti pidä pienten lasten hoitamisesta
Kaikki kohdat lainattu Hesarin jutusta. Aivan järkyttävää. Miksi tällaiset ihmiset hankkii lapsia ja miksi joku haluaa hankkia tällaisten miesten kanssa lapsia???? Onpa valtavan hyvä ettei lastensaanti vaikuta naisten uraan sitten mitenkään.
Kommentit (425)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...Sama juttu se monella naisellakin on. Jos jää lapsen kanssa kotiin, niin ei ehkä ole enää uraa missä edetä kun palaa töihin, työpaikka varmaan on koska isyys- ja äitiysloma ei kelpaa irtisanomisperusteeksi. Näillä vapaiden jaoilla nimenomaan pyritään pidemmän ajan sisällä vaikuttamaan tähän epäsuhtaan, että naisen pitää olla kotona jotta mies saa pitää uraputkensa ja tämä on muka sosiaalisesti hyväksyttävää. Ja tähän on ihan turha tulla nillittämään, että naisilla ei voi olla uraa. Kyllä voi, mutta lapsia on siihen hyvin vaikea sovittaa.
Omituinen myytti, ettei äideillä voi olla uraa. Tosiasiasiassa useimmilla uraa tekevillä naisilla on lapsia.
On vastuutonta levittää käsitystä, että perhevapaa estää uran. Jos tosiaan hokee sellaista väitettä, miten ajattelit houkutella miestä perhevapaille? Sanomalla että muutama kuukausi kotona tuhoaa urasi?
On vastuutonta levittää käsitystä että naisella ei voi olla uraa ja lapsia. Kaiken voi saada. Parhaimmillaan lapset saavat kaksi tasa-arvoisesti osallistuvaa vanhempaa, joilla molemmilla on omat urat.
Näiden asenteiden takia pitäisi olla niin ettei miehellä olisi mahdollisuutta siirtää ollenkaan päiviä puolisolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen niin kiitollinen miehestäni, lapseni tulevasta isästä. Hänelle on päivän selvää, että jää kotiin muutamaksi kuukaudeksi kun minä palaan töihin 7kk jälkeen. Lapsi on pieni vain hetken ja tulojen menetykseen voi varautua ennalta.
Ajattelitteko laittaa lapsen päivähoitoon alle 1-vuotiaana? Tuo on asia, joka kuulostaa hyvältä ennen lapsia, mutta kun kotona on vauva, joka ei osaa kävellä, puhua eikä syödä itse, useimmat eivät halua työntää sitä lasta vielä isoon lapsiryhmään päiväkotiin, jossa kenelläkään ei ole aikaa vauvalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin kiitollinen miehestäni, lapseni tulevasta isästä. Hänelle on päivän selvää, että jää kotiin muutamaksi kuukaudeksi kun minä palaan töihin 7kk jälkeen. Lapsi on pieni vain hetken ja tulojen menetykseen voi varautua ennalta.
Ajattelitteko laittaa lapsen päivähoitoon alle 1-vuotiaana? Tuo on asia, joka kuulostaa hyvältä ennen lapsia, mutta kun kotona on vauva, joka ei osaa kävellä, puhua eikä syödä itse, useimmat eivät halua työntää sitä lasta vielä isoon lapsiryhmään päiväkotiin, jossa kenelläkään ei ole aikaa vauvalle.
Tuossahan juuri kirjoitettiin, että isä jää kotiin muutamaksi kuukaudeksi. Ehkä viideksi, ehkä seitsemäksi, ehkä yhdeksäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tilastot ovat tilastoja ja taustat ovat taustoja ja kaikki ovat erilaisia. Ainoa, millä oikeasti pitää olla merkitystä on se, että perhe saa itse päättää, miten asiansa hoitavat. En voi sietää ajatusta, että lailla aletaan pakottamaan. Sen, mitä valtiovalta voisi tehdä, on tukea sekä äitejä, että heidän työnantajiaan paremmin, niin että äitiysvapaat eivät rasita työnantajia ja sitä kautta äitiysvapaat olisivat joko neutraali, tai jopa positiivinen seikka (esim. hyvä tapa tuoda sisään uusia työntekijöitä riskittömämmin määräaikaisilla soppareilla jne).
Pakko ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan!!!
Perheet saavat päättää, kun hoitavat asiat omilla rahoillaan. Jos yhteiskunta maksaa, yhteiskunta myös päättää.
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...
Juuri siksi perhevapaat pitää jakaa tasa-arvoisemmin. Entä jos lapsen äidi olisi tehnyt kolme vuotta sitkeästi töitä asiakkaan eteen?
Kommenttisi on erinomainen osoitus siitä, miten kestämätön nykyinen tilanne on, missä äidit ovat niitä, jotka joutuvat luopumaan töistään ja työnantajat tietävät sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa hyvin "perinteisen" miehen kanssa. Perinteikkyys ei sinänsä ollut minua erityisesti houkutteleva arvo, mutta asia jonka kanssa olen hyvillä mielin tehnyt kompromissin: teen ruuat ja hoidan lapset aina, paitsi silloin jos olen itse sairaana.
Tämä on toiminut meillä hyvin. En sano, että muilla tarvitsisi toimia, tai että hyvin perinteinen systeemimme olisi ylitse muiden tai toivoisin muiden elävän samoin. Tärkeää olisi, että jokainen perhe löytää oman hyvän balanssinsa.
Saamme lapsen tänä vuonna. Olin pahoillani huomatessani, että vanhempainvapaa-systeemi on muuttunut. Isä ei voi luovuttaa minulle kaikkia vanhempainvapaitaan, osan vain. Tämä johtaa väistämättä siihen, että joudumme laittamaan lapsosen hoitoon aiempaa varhaisemmin, sillä emme ole halukkaita laittamaan perhedynamiikkaamme uusiksi vain siksi, että on tullut uusia asetuksia.
On hienoa, että isillä on halutessaan mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona vauvavuonna 50%. Mutta on järjetöntä, että jos tällaista ei halua, ei äiti saa olla kotona 100%.
Tällä palstalla ruukataan luomaan vahvoja taustaoletuksia elämäntilanteiden perusteella joten todettakoon, että en ole persu, olen korkeasti koulutettu, vakituisessa virassa ja palkkani on suurempi kuin miehelläni.
Kukaan ei pakota teitä laittamaan lasta hoitoon. Voitte edelleenkin keskenänne sopia, että sinä olet vielä kotona ja perinteinen miehesi elättää koko perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin kiitollinen miehestäni, lapseni tulevasta isästä. Hänelle on päivän selvää, että jää kotiin muutamaksi kuukaudeksi kun minä palaan töihin 7kk jälkeen. Lapsi on pieni vain hetken ja tulojen menetykseen voi varautua ennalta.
Ajattelitteko laittaa lapsen päivähoitoon alle 1-vuotiaana? Tuo on asia, joka kuulostaa hyvältä ennen lapsia, mutta kun kotona on vauva, joka ei osaa kävellä, puhua eikä syödä itse, useimmat eivät halua työntää sitä lasta vielä isoon lapsiryhmään päiväkotiin, jossa kenelläkään ei ole aikaa vauvalle.
Tuossahan juuri kirjoitettiin, että isä jää kotiin muutamaksi kuukaudeksi. Ehkä viideksi, ehkä seitsemäksi, ehkä yhdeksäksi.
Muutama tarkoittaa useimmiten arkikielessä muutamaa, vähäistä määrää. Jos sanot, että lähdet muutamaksi päiväksi matkalle, harvemmin kyse on yli viikosta vaan ennemmin viikonlopusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy tähän on selkeä. Miesten itsekkyys.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...Juuri siksi perhevapaat pitää jakaa tasa-arvoisemmin. Entä jos lapsen äidi olisi tehnyt kolme vuotta sitkeästi töitä asiakkaan eteen?
Kommenttisi on erinomainen osoitus siitä, miten kestämätön nykyinen tilanne on, missä äidit ovat niitä, jotka joutuvat luopumaan töistään ja työnantajat tietävät sen.
Ajattelitko, että asiakas ei tarvitse ketään sinä aikana, kun äiti on jaetulla perhevapaalla? Työnantajalle on yksi ja sama, onko ihminen pois seitsemän vai 10 kk, sijainen pitää hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy tähän on selkeä. Miesten itsekkyys.
Ehkä sekin. Osin myös nämä ummehtuneet asenteet. Ja muutamalla ystävällä selkeästi se ettei omaan puolisoon luoteta. Isät pärjää kyllä! Menkää äidit kotoa pois ja jättäkää isät pärjäämään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...Juuri siksi perhevapaat pitää jakaa tasa-arvoisemmin. Entä jos lapsen äidi olisi tehnyt kolme vuotta sitkeästi töitä asiakkaan eteen?
Kommenttisi on erinomainen osoitus siitä, miten kestämätön nykyinen tilanne on, missä äidit ovat niitä, jotka joutuvat luopumaan töistään ja työnantajat tietävät sen.
Ajattelitko, että asiakas ei tarvitse ketään sinä aikana, kun äiti on jaetulla perhevapaalla? Työnantajalle on yksi ja sama, onko ihminen pois seitsemän vai 10 kk, sijainen pitää hankkia.
Tämä!!! Miksi se mies on töissään niin paljon tärkeämpi kuin nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Iso asuntolaina. Miehellä tulot 4K/kk ja minulla 2K/kk. Talous ei olisi kestänyt miehen pitkiä perhevapaita.
2. Toinen syy oli se, että olin aivan kypsä vuosia kestäneeseen työsuhteeseen, jossa matala palkka ja työssä kohtasi väkivaltaa ja uhkailua. Teki hyvä saada taukoa siitä ja miettiä mihin suuntaan haluaa uraansa viedä.
Lapsen sairasteluihin liittyneet hoitovapaat on sitten myöhemmin vuosien varrella jakautuneet ihan tasaisesti.
En koe että meillä on siis johtuneet nämä päätökset mistään sukupuolirooleista, vaan kysymys on ollut enemmän järkisyistä/rahasta. Päinvastoin isä on ollut tosi osallistuva. Meillä isä oli lapsen ensimmäinen ihokotakti ja hoiti vauva-aikana ruokintoja ihan yhtälailla kanssani.
Vierailija kirjoitti:
1. Iso asuntolaina. Miehellä tulot 4K/kk ja minulla 2K/kk. Talous ei olisi kestänyt miehen pitkiä perhevapaita.
2. Toinen syy oli se, että olin aivan kypsä vuosia kestäneeseen työsuhteeseen, jossa matala palkka ja työssä kohtasi väkivaltaa ja uhkailua. Teki hyvä saada taukoa siitä ja miettiä mihin suuntaan haluaa uraansa viedä.
Lapsen sairasteluihin liittyneet hoitovapaat on sitten myöhemmin vuosien varrella jakautuneet ihan tasaisesti.
En koe että meillä on siis johtuneet nämä päätökset mistään sukupuolirooleista, vaan kysymys on ollut enemmän järkisyistä/rahasta. Päinvastoin isä on ollut tosi osallistuva. Meillä isä oli lapsen ensimmäinen ihokotakti ja hoiti vauva-aikana ruokintoja ihan yhtälailla kanssani.
Naisista 90% pitää kaikki perheen hoitovapaat. Mitä jos taloudellinen tilanne olisi ollut toisin päin (ja työssäsi et tietenkään kokisi väkivallan uhkaa niin kuin kenenkään ei pitäisi kokea), olisiko mies pitänyt tuolloin kaikki perheen yhteiset hoitovapaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvolan pitäisi jo odotusaikana ottaa selvää, onko isä oikeasti sitoutunut perhe-elämään ja tarjota isälle mahdollisuus keskusteluihin psykologin kanssa, mikäli hänellä ilmenee vaikeuksia sopeutua omaan tilanteeseensa, tuleehan se jatkumaan seuraavat 18 vuotta, joten jo alussa on oltava valmis.
Mulle osuu noista aika moni... ja mä siis nainen ja perheen parempituloinen. Hoitovapaalla kumpikin oli sen minkäverran halusi, mä vuoden ja mies 6kk. Sairaspäivät ja hammaslääkri tms käynnit on jaettu silloin kun molemmat töissä.
En todellakaan ole mikään hoivaaja.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...Sama juttu se monella naisellakin on. Jos jää lapsen kanssa kotiin, niin ei ehkä ole enää uraa missä edetä kun palaa töihin, työpaikka varmaan on koska isyys- ja äitiysloma ei kelpaa irtisanomisperusteeksi. Näillä vapaiden jaoilla nimenomaan pyritään pidemmän ajan sisällä vaikuttamaan tähän epäsuhtaan, että naisen pitää olla kotona jotta mies saa pitää uraputkensa ja tämä on muka sosiaalisesti hyväksyttävää. Ja tähän on ihan turha tulla nillittämään, että naisilla ei voi olla uraa. Kyllä voi, mutta lapsia on siihen hyvin vaikea sovittaa.
Näin juuri, mutta ei kannattaisi asettaa molempien työsuhdetta vaaraan. Samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4309_ kirjoitti:
On täällä taas järje jättiläiset kommentoimassa.
Sillähän sitä tulee hyväksi isäksi, kun uhraa puoli vuotta työelämää kun lapsi on pieni. Sen jälkeen voikin painaa 15 vuotta ilman lomia....
Oikeasti, siinä voi mennä mennä työpaikka ja koko urakin jos on pidempään poissa. Omalla kohdalla olin tehnyt 3 vuotta sitkeästi töitä erään asiakkaan eteen ja jos olisin hypännyt pois pitkäksi aikaa, niin siihen olisi otettu joku muu ja sen jälkeen vapailta palatessa ei olisikaan ollut hommia. Nyt jälkikäteen tiedänkin, että siinä tilanteessa en uutta asiakasta olisi löytänyt joten kenkää olisi tullut töistä muutaman kuukauden sisällä (moni muu saikin). Ja uutta työpaikkaa tuskin olisin ihan helposti löytänyt, eli kortistoon olisi tie vienyt.
Sen sijaan että pidin pitkät vapaat, yritin pitää normaalit lomat ja välillä lyhempää työviikkoa. Hoidin, pesin, syötin, kävelytin ympyrää 1,5kg mukulaa refluksin takia pitkin öitä, hoidin lasta käytänössä lähes kaiken töiden ulkopuolisen ajan. Äiti jaksoi jotenkuten sen työpäivän ajan.
Lähes puoli vuotta piti penskaa syöttää ruiskulla 2h välein, myös ne arkiyöt.. no loppuajasta enää 4h välein, kun saatiin isompia annoksia menemään kerralla. Puoli vuotta 40-50h työviikkoa ja nukkua ehti muutaman 1-2h pätkän arkiöisin ja hiukan enemmän sit viikonloppuisin, että ei ihan seonnut unenpuutteesta. Paska isä varmaan olen varmaan kun en niitä perhevapaita pitänyt...Sama juttu se monella naisellakin on. Jos jää lapsen kanssa kotiin, niin ei ehkä ole enää uraa missä edetä kun palaa töihin, työpaikka varmaan on koska isyys- ja äitiysloma ei kelpaa irtisanomisperusteeksi. Näillä vapaiden jaoilla nimenomaan pyritään pidemmän ajan sisällä vaikuttamaan tähän epäsuhtaan, että naisen pitää olla kotona jotta mies saa pitää uraputkensa ja tämä on muka sosiaalisesti hyväksyttävää. Ja tähän on ihan turha tulla nillittämään, että naisilla ei voi olla uraa. Kyllä voi, mutta lapsia on siihen hyvin vaikea sovittaa.
Näin juuri, mutta ei kannattaisi asettaa molempien työsuhdetta vaaraan. Samaan aikaan.
Ei niin. Vanhempainvapaat pidetään vuoron perään.
Jotkut naiset haluavat jäädä kotiin. Minä olen DI ja tein lapsen juuri siksi, että sain jäädä kotiin. Olin uupunut ja saanut aivan tarpeekseni uraa ja työelämää. Hoidin lasta kotona 3-vuotiaaksi, ja sen jälkeenkin palasin töihin vain osa-aikaiseksi. Ehkä parin vuoden kuluttua kun menee yläkouluun, voin alkaa tehdä täyttä työaikaa. Miehelle järjestely on sopinut hyvin, mutta olisi suostunut jäämään myös kotiin jos minä en olisi halunnut jäädä.
En tule ikinä katumaan sitä aikaa, jonka vietin lapsen kanssa kun hän oli pieni.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset haluavat jäädä kotiin. Minä olen DI ja tein lapsen juuri siksi, että sain jäädä kotiin. Olin uupunut ja saanut aivan tarpeekseni uraa ja työelämää. Hoidin lasta kotona 3-vuotiaaksi, ja sen jälkeenkin palasin töihin vain osa-aikaiseksi. Ehkä parin vuoden kuluttua kun menee yläkouluun, voin alkaa tehdä täyttä työaikaa. Miehelle järjestely on sopinut hyvin, mutta olisi suostunut jäämään myös kotiin jos minä en olisi halunnut jäädä.
En tule ikinä katumaan sitä aikaa, jonka vietin lapsen kanssa kun hän oli pieni.
En minkään! Nautin lasten kanssa kotona olosta. Myös mieheni on tykännyt olla lasten kanssa kotona. Ollaan jaettu puoliksi hoitovapaat.
Alue: Aihe vapaa
Omituinen myytti, ettei äideillä voi olla uraa. Tosiasiasiassa useimmilla uraa tekevillä naisilla on lapsia.
On vastuutonta levittää käsitystä, että perhevapaa estää uran. Jos tosiaan hokee sellaista väitettä, miten ajattelit houkutella miestä perhevapaille? Sanomalla että muutama kuukausi kotona tuhoaa urasi?