Miksi isä ei halua tavata poikaansa
Olemme eronneet puoli vuotta sitten,mies oli erittäin paljon pojan kanssa tekivät paljon yhdessä.Vei harrastuksiin,kävivät ulkojäillä,heittivät fribaa ja oli 12-vuotiaalle todella hyvä isä.
Puoli vuotta sitten kaikki muuttui.
Mies halusi erota ja samalla isäsuhde poikaan muuttui täysin.
Mies teki yrityksensä konkurssin vajaa vuosi sitten ja hänellä on ollut taloudellisesti haastavaa.
poika kyselee miksi isä ei halua olla hänen kanssaan,olen ex-mieheltä tätä myös kysynyt mutta ei vastaa mitään.
Poika soittaa isälleen ja usein isä ei edes vastaa hänelle puheluihin eikä soita takaisin.
Itse itken mielessäni ja en voi ymmärtää mitä on tapahtunut miehelle?
Onko kellään vastaavia erokohtaamisia lapsen ja isän välillä tullut eteen
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla masennusta tai muuta vaivaa, mutta suurin osa ero isistä, jotka ei lapsiaan tapaa niin eivät vain halua. Se on tabu. Omassa lähipiirissa on isiä, joilla ei ole mitään kiinnostusta lapsiinsa. Ydinperheessä olivat isiä ja huolehtivat lapsista. Eron jälkeen ei.
Ei välttämättä ole aina siitäkään kysymys. Tunsin itse pikkunilkin, jolla vain ei ollut keinoja kestää eroa lapsestaan, ja siksi ei ottanut yhteyttä. Oli ahdistuneena jutellut kavereille, ja sieltä oli neuvottu että odottelet vaan, kyllä se sitten joskus ottaa yhteyttä sinuun kunhan kasvaa. Välttämättä ei ole muita välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja sietää kipua kuin pakeneminen.
Sepä se. Mutta terapeutin luo ei mennä kasvamaan eikä kysymään apua siihen, että saisi yhteyden luotua lapseensa.
- vastaavan tyypin tytär
Ei sen häpeän kanssa tartuta muuhun kuin pulloon. Niin tämäkin teki. Ja kyllä senkin ongelmat oli ylisukupolvisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyökkipsykologin arvaus: konkurssi on vienyt miehen syöksykierteeseen. Veikkaan, että sekä hänen halunsa erota ap:sta että pojan välttely johtuvat häpeästä. Eri asia, mitä asialle voisi sitten tehdä. Ainakin katsoisin, että vietän itse kahdenkeskistä aikaa pojan kanssa ja että hänellä on mieluisia harrastuksia. Tarvittaessa hakisin apua perheneuvolasta.
Iso kiitos 👌
Poika käy kerran viikossa terapiassa,keskustelemassa omista tunteistaan.
Todellakin ex-puoliso tarvisi varmastikin apua myös.
Lähinnä mietin,et pojan hyvinvointi erossa ja hänen tukeminen pitäisi olla ykkösasia meille vanhemmille.
Teidän kommentit auttaa mua ymmärtämään ex-puolisoaAika avuton olet jos et ammattilaisten kanssa vaivaudu ottamaan tuota puheksi vaan tarvitset siihen miesvihapalstan apua.
Kerros nyt sinä kerrankin, missä miesviha tässä oli? Ymmärrätkö mikä raivomyrsky olisi puhjennut, jos äiti olisi jättänyt lapsen niin kuin isä tässä teki? Sä et tajua yhtään, miten paljon miehiä ymmärretään ja annetaan anteeksi.
Mun exä ei ehtinyt nähdä lasta aina kun oli kuherruskuukausivaihe uuden naisen kanssa. Hänellä on ehkä joku bipolaari, tuntuu että hänen elämä menee sellaisissa sykleissä, välillä kaikki on mahtavaa ja on vauhtia ja upeaa, sitten kaikki menee huonosti ja tulee taas ero ja kaikki on p**kaa, esim minä.
Meillä ainakin on lapsen kanssa ollut hyvä olla tasaisen tavallista ja luotettavaa, riippumatta siitä, mikä vaihe hänen isällä on menossa. Välillä he kävivät ulkomailla kesälomalla, välillä isä ei muistanut kesälomaa ollenkaan. Hyvä kun on elämässä muita vakaita aikuisia, niin yksi oman elämänsä drama queen ei sitä heiluta.
Eikö lapsella ole ketään kavereita kenen kanssa olla? Isät haluavat olla joskus omassa rauhassa.
Kyllä tästä keskusteltu,ihan omankin terapeutin kanssa.
Pointtini olikin tässä,että halusin kuulla muiden kokemuksia erotilanteessa.
Mun mielestä sun ei pidä puuttua exän tekemisiin millään lailla. Sä et ole hänen äiti etkä ystävä etkä enää vaimo. On asiatonta sun alkaa ehdotella hänelle terapiaa, vaikka me kaikki oltaisiin sitä mieltä, että hän olisi sen tarpeessa. Se ei enää kuulu sulle.
Jos lapsi olisi vaarassa, sun pitäisi toimia, mutta pelkästään m*lkku isänä ei ole poliisin tai lastensuojelun asia.
Oman terapeutin kanssa voit keskustella, mistä voi olla kyse että ymmärrät mitä lapsi kokee, tai omia voimattomuuden tunteita, kun et voi suojella lasta huonolta vanhemmalta, jonka itse hänelle valitsit.
Ja sanon tämän koska olen ollut samassa tilanteessa. Parasta mitä voit tehdä tässä tilanteessa, on huolehtia, että sinä vaikutat lapselle aina rauhalliselta, turvalliselta ja luotettavalta, että hän uskaltaa aina sanoa ettei halua tänään mennä isälle, ja että hänen ei tarvitse suojella isäänsä sinulta.
Parasta itsellesi on ymmärtää että exäsi ei ole enää sinun huolesi eikä sinun vastuulla, eikä hänen korjaaminen kuulu enää sinulle millään lailla.
Kappas, sinä täällä levittämässä miesvihaa. Miksi en ylläty.
Onnistuuko kirjautumiset jo?