Lue keskustelun säännöt.
Oppilas soitti suutaan, ope tarttui kyynärvarteen. Potkut 40 v uran jälkeen. Pidetty ope
03.03.2023 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009431374.html
Aivan kohtuutonta. Lapsi tarkastettiin terveydenhoitajalla. Ei vammoja.
Kommentit (1178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ex-kansakoululainen. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaan koskemattomuus hyvä asia,mutta pitää opettajillekin jotain työkaluja saada.Pitääkö kaikki haukkuminen ja muu vaan ottaa vastaan?
Oppilaan koskemattomuus on lähtökohta. Tietenkin opettajilla pitää työkaluja olla, mutta jotenkin riviesi välistä hohkaa, että mielestäsi ihan pikkasen pitäis opettajien saada vetästä oikeeta suoraa, jos siltä tuntuu.
Sanaa mutta ei voi käyttää samassa virkkeessä koskemattomuuden kanssa, jos on sitä mieltä että kaikenlaiselle väkivallalle pitää olla nollatoleranssi. Minulla on jo sen verran ikää, että olen kokenut myös opettajien mielivallan ja se ei kyllä johtanut mihinkään hyvään, kun opettajalla oli oikeus vedellä oppilasta turpaan.
Valta koulussa on aina jollakin taholla. Entinen systeemi missä valta oli opettajilla oli paljon parempi kuin tämä nykyinen missä valta on oppilailla. Valta vaatii toimiakseen aina myös sen, että auktoriteetilla on väkivaltamonopoli.
Tietenkään opettajien ei tule vetää oikeaa suoraa. Mutta sen sijaan opettajilla tulisi olla oikeus ottaa kiinni oppilaista ja tarvittaessa myös antaa hallittua ja suunnitelmallista ruumiillista kuritusta. Esimerkiksi tietty määrä iskuja karttakepillä rangaistuksena sääntöjen rikkomisesta. Ruumiillista kuritusta ei tule käyttää jos on menettänyt malttinsa, vaan opettajan on pystyttävä rauhoittumaan ennen sen käyttämistä.
Minun mielestäni väkivaltaa ja ruumiillista kuristusta ei tietenkään pidä sallia. Mutta kyseisessä tapauksessa opettajan maltinmenetys olisi pitänyt hyväksyä normaalina reaktiona epäkunnioittavaan käytökseen. Joka ei mieltään pahoita, ei tapojaan muuta. Olisi sanottu, että käyttäydy jatkossa paremmin, niin ope ei suutu. Eihän opettaja oppilasta remmillä perseelle lyönyt. Jos olisi selkään antanut, olisi voinut potkut antaa.
Kirjoitat, että tietenkään ruumiillista kuritusta ei pidä sallia. Mutta mietipä asiaa käytännössä. Monessa muussa maassa (vaikkapa USA:ssa tai Etelä-Koreassa) oppilas olisi luultavasti saanut sitä remmiä perseelleen joko opettajan tai rehtorin toimesta jo kauan sitten. Jolloin häiriökäytös olisi saatu katki alkuvaiheessa eikä tilanne olisi eskaloitunut. Eli mikä siinä ruumiillisessa kurituksessa lopulta on niin paha asia? Se kirpaisee kyllä niin kuin rangaistuksen kuuluukin, mutta ei se vammoja aiheuta tai muutenkaan ole vaaraksi. Aivan hyvin voisi myös Suomessa kouluissa olla vaikkapa se sääntö, että jos panettelee tai loukkaa opettajaa, niin seurauksena joutuu rehtorin kansliaan saamaan vaikkapa 10-30 remminiskua.
USA:ssa ei todellakaan hakata oppilaita. Tuosta seuraisi välittömästi oikeusjuttu siellä ja korvaussummiksi vaadittaisiin kymmeniä miljoonia.
Näitä keissejä on todella paljon. Youtubeen hakusanoiksi teacher student fight
Fight tarkoittaa tappelua. Ei rangaistusta.
Niin tarkoittaa ja USA:ssa on todella kova pula opettajista koska kukaan ei halua työskennellä ympäristössä jossa voit joutua pahoinpidellyksi, henkisesti tai fyysisesti, mutta jos itse kosket oppilaasen saat välittömästi potkut.
Palaa asiaan sir kun olet edes käynyt USAn koulussa. Siellä on nollatoleranssi väkivaltaan, mutta ei todellakaan kuriin. Lapsemme kävi koulua siellä 5 vuotta, mintas sun?
Ei minua tarvitse herroitella, sir
Armeijakuri voisi olla ihan hyvä idea nykykouluissa. Jos oppilas haluaa sanoa jotain opettajalle, niin ensin oppilas ottaa asennon ja kysyy sitten, että "rouva/herra opettaja, saanko puhutella?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos en ole lisääntynyt. Olisi ihan hirveää laittaa oma lapsi tuollaisten sekopäiden sekaan. Tarkoitan tuota oppilasta ja erityisesti niitä aikuisia, joiden mielestä lapsilla ei tarvitse olla minkäänlaisia rajoja.
Yhä useampi jättää lisääntymättä. Päättäjiemme tason tietäen ei ihmetytä.
T
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kohtuutonta erottaa. Ensimmäisestä virheestä 40 vuoden jälkeen. Miksei siirretty muihin tehtäviin?
Mihin muihin yli 60-vuotias opettaja siirrettäisiin?
Opettamaan rauhallisia oppilaita? Tai maahanmuuttajaoppilaita ja vaikka treenaamaan kielitaitoa heidän kanssaan. Siis oppilaita, jotka vasta opettelvat suomen alkeita ja jotka mielellään käyvät koulua. Varmasti siellä olisi ollut käyttöä opettajalle.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos en ole lisääntynyt. Olisi ihan hirveää laittaa oma lapsi tuollaisten sekopäiden sekaan. Tarkoitan tuota oppilasta ja erityisesti niitä aikuisia, joiden mielestä lapsilla ei tarvitse olla minkäänlaisia rajoja.
Mitä tämä oppilas nyt siis sun mielestä teki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kohtuutonta erottaa. Ensimmäisestä virheestä 40 vuoden jälkeen. Miksei siirretty muihin tehtäviin?
Mihin muihin yli 60-vuotias opettaja siirrettäisiin?
Opettamaan rauhallisia oppilaita? Tai maahanmuuttajaoppilaita ja vaikka treenaamaan kielitaitoa heidän kanssaan. Siis oppilaita, jotka vasta opettelvat suomen alkeita ja jotka mielellään käyvät koulua. Varmasti siellä olisi ollut käyttöä opettajalle.
Tuollainen opettaja ei saa olla yhdenkään lapsen kanssa tekemisissä. Ei varsinkaan huonosti suomea puhuvien, käämi palaisi heti kun joku ei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.
Kuinkahan huonosti kyseinen oppilas käyttäytyy tämän jälkeen? Ihmettelen vain. Muistuu mieleen toinen tapaus, joka ei tosin tapahtunut koulussa. Koulupoika heitti vanhaa ihmistä, ehkä 80-vuotiasta, kivellä tai lumipallolla. Vanhus hermostui ja läimäytti poikaa. Muistini mukaan vanhus sai sakkoja ja poika sai yhteiskunnalta kannanoton, että vanhuksia saa kohdella huonosti. Tämä tapahtui Ruotsissa tai Suomessa, en muista varmuudella.
Empatiaa ei opeteta epä-empatialla. Lapset ja nuoret vasta opettelevat empatiaa, esimerkki on tässä tärkeässä osassa. Jos tulee virhe, eikö voi sanoa ettei tuo ole ystävällistä, se tuntuu pahalta? Tällöin lapsi voi samastumisen kautta havaita, ettei ole ihan sama heitellä ihmisiä tavaroilla. Se tuntuisi itseltäkin pahalta. Kun lyödään, hän ei opi mitään muuta kuin koston kierteen.
Tuo mitä kirjoitat voi päteä esimerkiksi 1-vuotiaaseen. Mutta nyt puhutaan uhmakkaista teineistä jotka todellakin tietävät tekevänsä väärin, kun esimerkiksi nimittelevät opettajaa. Koulun sääntöjen rikkomisesta on syytä rangaista, eikä se rankaisu ole mikään koston kierre.
Tuo ei pidä paikkaansa. Se toimii erityisen hyvin nuoriin, anna ymmärrystä niin saat ymmärrystä. Mutta aikuisen on oltava pitkämielisempi, nuoret tekevät vielä virheitä, ihan ajattelemattomuuttaan. Mutta sitä voi kannustaa ja vahvistaa. Toimii muuten myös aikuisiin, rakentava palaute. Se, että virheestä aiheutuu uhka tai nolaaminen, ei edestä oppimista vaan laittaa puolustuskannalle automaattisesti.
Jännä ajatella, että monet aikuiset ovat oikeasti näin pihalla tunneälyn suhteen. Näyttelee varmaan osaansa työpaikkojen ristiriidoissakin.
Tuo positiivinen kasvatus tai tunnekasvatus ei ole realismia tosimaailmassa. Loputon positiivisuus saa aikaan vain sen, että lapsilta katoaa loppukin kunnioitus aikuista kohtaan, koska teki lapsi mitä vain niin seuraus siitä on aina vain se positiivinen tunnepuhe.
Jos haistattelevalle teinille sanoo niin kuin neuvot eli "tuo tuntuu pahalta", niin sehän vaan nauraa räksättää ja haistattelee kohta entistä pahemmin, kun näkee miten heikko ja voimaton ope on.
Opettajahan alkaa olla jo eläkeiässä, jos on opettanut 40 vuotta.
Mutta joo. Kouluissa muhii sellainen pommi, että oksat pois. Vanhemmat saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään. Harmi että siellä on vielä jokunen ihan fiksu tapaus seassa, joka kärsii näistä sekopäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Potkut?!
Meidän yläasteella mm. Yks maikka kerran väkisin tunki omenan yhden "häirikkö"jäbän suuhun :D tää jätkä haistatteli eikä suostunut luopumaan kännykästään, ja häiritsi tuntia. Maikka otti kännykän, kynsiä riskeistä kiinni, ja tunki omenan suuhun ja kundi oli hiljaa :D
Ja tää tapahtui Espoossa, isossa koulussa, 2000-luvun alussa. Ihan normimeininiiä oli silloin.
Ja nykyään ei saa opettajat edes niitä kännyköitä pyytää oppilailta pois tuntien ajaksi!? Tuolloin omana peruskouluaikanani kännyköissä ei ollut edes nettiä, silti niitä ei saanut käyttää tunneilla.
Ei ollut normimeininkiä silloin vaan olisi kuulunut saada potkut. Opettaja teki virkarikoksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.
Kuinkahan huonosti kyseinen oppilas käyttäytyy tämän jälkeen? Ihmettelen vain. Muistuu mieleen toinen tapaus, joka ei tosin tapahtunut koulussa. Koulupoika heitti vanhaa ihmistä, ehkä 80-vuotiasta, kivellä tai lumipallolla. Vanhus hermostui ja läimäytti poikaa. Muistini mukaan vanhus sai sakkoja ja poika sai yhteiskunnalta kannanoton, että vanhuksia saa kohdella huonosti. Tämä tapahtui Ruotsissa tai Suomessa, en muista varmuudella.
Empatiaa ei opeteta epä-empatialla. Lapset ja nuoret vasta opettelevat empatiaa, esimerkki on tässä tärkeässä osassa. Jos tulee virhe, eikö voi sanoa ettei tuo ole ystävällistä, se tuntuu pahalta? Tällöin lapsi voi samastumisen kautta havaita, ettei ole ihan sama heitellä ihmisiä tavaroilla. Se tuntuisi itseltäkin pahalta. Kun lyödään, hän ei opi mitään muuta kuin koston kierteen.
Tuo mitä kirjoitat voi päteä esimerkiksi 1-vuotiaaseen. Mutta nyt puhutaan uhmakkaista teineistä jotka todellakin tietävät tekevänsä väärin, kun esimerkiksi nimittelevät opettajaa. Koulun sääntöjen rikkomisesta on syytä rangaista, eikä se rankaisu ole mikään koston kierre.
Tuo ei pidä paikkaansa. Se toimii erityisen hyvin nuoriin, anna ymmärrystä niin saat ymmärrystä. Mutta aikuisen on oltava pitkämielisempi, nuoret tekevät vielä virheitä, ihan ajattelemattomuuttaan. Mutta sitä voi kannustaa ja vahvistaa. Toimii muuten myös aikuisiin, rakentava palaute. Se, että virheestä aiheutuu uhka tai nolaaminen, ei edestä oppimista vaan laittaa puolustuskannalle automaattisesti.
Jännä ajatella, että monet aikuiset ovat oikeasti näin pihalla tunneälyn suhteen. Näyttelee varmaan osaansa työpaikkojen ristiriidoissakin.
Tuo positiivinen kasvatus tai tunnekasvatus ei ole realismia tosimaailmassa. Loputon positiivisuus saa aikaan vain sen, että lapsilta katoaa loppukin kunnioitus aikuista kohtaan, koska teki lapsi mitä vain niin seuraus siitä on aina vain se positiivinen tunnepuhe.
Jos haistattelevalle teinille sanoo niin kuin neuvot eli "tuo tuntuu pahalta", niin sehän vaan nauraa räksättää ja haistattelee kohta entistä pahemmin, kun näkee miten heikko ja voimaton ope on.
Olet taas väärässä. Niiden nuorten, jotka eivät normaalikoulussa pärjää, kanssa työskennellessä en ole joutunut edes kohtaamaan säksätystä. Joku aina yrittää aloittaa, mutta huumori, se ettei ota itseään liian vakavasti mutta on turvallinen esimerkki, lopettaa sen lyhyeen. Se on aivan hämmästyttävä se teho. Se ei ole mitään tyhjää positiivisuutta, se on ohjaamista esimerkillä. Empatian herättelemistä, nähdyksi tulemista, puutteiden hyväksymistä ja parempaan uskomista. Nuoret ovat yllättävän alttiilta myös hyvälle. Koetappa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajahan alkaa olla jo eläkeiässä, jos on opettanut 40 vuotta.
Mutta joo. Kouluissa muhii sellainen pommi, että oksat pois. Vanhemmat saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään. Harmi että siellä on vielä jokunen ihan fiksu tapaus seassa, joka kärsii näistä sekopäistä.
Täti taas ennustelee katastrofia.
"Mihin tämä maailma oikein on menossa", sanoi jo mummo aikoinaan ja tulee sanomaan meidän lapsenlapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkut?!
Meidän yläasteella mm. Yks maikka kerran väkisin tunki omenan yhden "häirikkö"jäbän suuhun :D tää jätkä haistatteli eikä suostunut luopumaan kännykästään, ja häiritsi tuntia. Maikka otti kännykän, kynsiä riskeistä kiinni, ja tunki omenan suuhun ja kundi oli hiljaa :D
Ja tää tapahtui Espoossa, isossa koulussa, 2000-luvun alussa. Ihan normimeininiiä oli silloin.
Ja nykyään ei saa opettajat edes niitä kännyköitä pyytää oppilailta pois tuntien ajaksi!? Tuolloin omana peruskouluaikanani kännyköissä ei ollut edes nettiä, silti niitä ei saanut käyttää tunneilla.
Ei ollut normimeininkiä silloin vaan olisi kuulunut saada potkut. Opettaja teki virkarikoksen.
Tuohon aikaan oli eri kasvatuskulttuuri. Esim. lasujakaan ei ollut vielä silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajahan alkaa olla jo eläkeiässä, jos on opettanut 40 vuotta.
Mutta joo. Kouluissa muhii sellainen pommi, että oksat pois. Vanhemmat saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään. Harmi että siellä on vielä jokunen ihan fiksu tapaus seassa, joka kärsii näistä sekopäistä.
Sekopäistä? Puhut varmaan opettajasta.
Vierailija kirjoitti:
No, jospa poikakin otti tästä opikseen ja käyttäytyisi kunnolla jatkossa.
Hah-hah-ha....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkut?!
Meidän yläasteella mm. Yks maikka kerran väkisin tunki omenan yhden "häirikkö"jäbän suuhun :D tää jätkä haistatteli eikä suostunut luopumaan kännykästään, ja häiritsi tuntia. Maikka otti kännykän, kynsiä riskeistä kiinni, ja tunki omenan suuhun ja kundi oli hiljaa :D
Ja tää tapahtui Espoossa, isossa koulussa, 2000-luvun alussa. Ihan normimeininiiä oli silloin.
Ja nykyään ei saa opettajat edes niitä kännyköitä pyytää oppilailta pois tuntien ajaksi!? Tuolloin omana peruskouluaikanani kännyköissä ei ollut edes nettiä, silti niitä ei saanut käyttää tunneilla.
Ei ollut normimeininkiä silloin vaan olisi kuulunut saada potkut. Opettaja teki virkarikoksen.
Tuohon aikaan oli eri kasvatuskulttuuri. Esim. lasujakaan ei ollut vielä silloin.
Voi rakas. 2000-luvun alussa ei ollut lasuja ja kasvatuskulttuuri oli eri? 😅😂🤣
Mites niitä huostaanottoja on tehty vaikka 60-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.
Kuinkahan huonosti kyseinen oppilas käyttäytyy tämän jälkeen? Ihmettelen vain. Muistuu mieleen toinen tapaus, joka ei tosin tapahtunut koulussa. Koulupoika heitti vanhaa ihmistä, ehkä 80-vuotiasta, kivellä tai lumipallolla. Vanhus hermostui ja läimäytti poikaa. Muistini mukaan vanhus sai sakkoja ja poika sai yhteiskunnalta kannanoton, että vanhuksia saa kohdella huonosti. Tämä tapahtui Ruotsissa tai Suomessa, en muista varmuudella.
Empatiaa ei opeteta epä-empatialla. Lapset ja nuoret vasta opettelevat empatiaa, esimerkki on tässä tärkeässä osassa. Jos tulee virhe, eikö voi sanoa ettei tuo ole ystävällistä, se tuntuu pahalta? Tällöin lapsi voi samastumisen kautta havaita, ettei ole ihan sama heitellä ihmisiä tavaroilla. Se tuntuisi itseltäkin pahalta. Kun lyödään, hän ei opi mitään muuta kuin koston kierteen.
Tuo mitä kirjoitat voi päteä esimerkiksi 1-vuotiaaseen. Mutta nyt puhutaan uhmakkaista teineistä jotka todellakin tietävät tekevänsä väärin, kun esimerkiksi nimittelevät opettajaa. Koulun sääntöjen rikkomisesta on syytä rangaista, eikä se rankaisu ole mikään koston kierre.
Tuo ei pidä paikkaansa. Se toimii erityisen hyvin nuoriin, anna ymmärrystä niin saat ymmärrystä. Mutta aikuisen on oltava pitkämielisempi, nuoret tekevät vielä virheitä, ihan ajattelemattomuuttaan. Mutta sitä voi kannustaa ja vahvistaa. Toimii muuten myös aikuisiin, rakentava palaute. Se, että virheestä aiheutuu uhka tai nolaaminen, ei edestä oppimista vaan laittaa puolustuskannalle automaattisesti.
Jännä ajatella, että monet aikuiset ovat oikeasti näin pihalla tunneälyn suhteen. Näyttelee varmaan osaansa työpaikkojen ristiriidoissakin.
Tuo positiivinen kasvatus tai tunnekasvatus ei ole realismia tosimaailmassa. Loputon positiivisuus saa aikaan vain sen, että lapsilta katoaa loppukin kunnioitus aikuista kohtaan, koska teki lapsi mitä vain niin seuraus siitä on aina vain se positiivinen tunnepuhe.
Jos haistattelevalle teinille sanoo niin kuin neuvot eli "tuo tuntuu pahalta", niin sehän vaan nauraa räksättää ja haistattelee kohta entistä pahemmin, kun näkee miten heikko ja voimaton ope on.
Olet taas väärässä. Niiden nuorten, jotka eivät normaalikoulussa pärjää, kanssa työskennellessä en ole joutunut edes kohtaamaan säksätystä. Joku aina yrittää aloittaa, mutta huumori, se ettei ota itseään liian vakavasti mutta on turvallinen esimerkki, lopettaa sen lyhyeen. Se on aivan hämmästyttävä se teho. Se ei ole mitään tyhjää positiivisuutta, se on ohjaamista esimerkillä. Empatian herättelemistä, nähdyksi tulemista, puutteiden hyväksymistä ja parempaan uskomista. Nuoret ovat yllättävän alttiilta myös hyvälle. Koetappa.
Tämä on aina ollut näin. Nuoret näkevät kuka kuulee ja arvostaa sekä on luotettava. Ei silloin tule mitään kurinpito-ongelmia.
Muistan omalta kouluajalta hyvin nämä.
Ja vaikkapa ne kuuluisat tarkkailuluokat. Opettaja ei pelannut kurilla vasn luottamuksella.
Hyvä esimerkki tästä on nytkin Areenassa nähtävä Täältä tullaan elämä. Tarkkiksen opettaja tuli toimeen oppilaitten kanssa ja kaikki arvosti toisiaan. Koulun muut aikuiset katsoivat sitä porukkaa arvostellen ja supattelivat perään. Vähän kuten tämän ketjun kukkahattutädit eli ne, jotka kaipaavat kurin nimissä väkivaltaa ja haukkuvat nuoria rumin sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.
Kuinkahan huonosti kyseinen oppilas käyttäytyy tämän jälkeen? Ihmettelen vain. Muistuu mieleen toinen tapaus, joka ei tosin tapahtunut koulussa. Koulupoika heitti vanhaa ihmistä, ehkä 80-vuotiasta, kivellä tai lumipallolla. Vanhus hermostui ja läimäytti poikaa. Muistini mukaan vanhus sai sakkoja ja poika sai yhteiskunnalta kannanoton, että vanhuksia saa kohdella huonosti. Tämä tapahtui Ruotsissa tai Suomessa, en muista varmuudella.
Empatiaa ei opeteta epä-empatialla. Lapset ja nuoret vasta opettelevat empatiaa, esimerkki on tässä tärkeässä osassa. Jos tulee virhe, eikö voi sanoa ettei tuo ole ystävällistä, se tuntuu pahalta? Tällöin lapsi voi samastumisen kautta havaita, ettei ole ihan sama heitellä ihmisiä tavaroilla. Se tuntuisi itseltäkin pahalta. Kun lyödään, hän ei opi mitään muuta kuin koston kierteen.
Tuo mitä kirjoitat voi päteä esimerkiksi 1-vuotiaaseen. Mutta nyt puhutaan uhmakkaista teineistä jotka todellakin tietävät tekevänsä väärin, kun esimerkiksi nimittelevät opettajaa. Koulun sääntöjen rikkomisesta on syytä rangaista, eikä se rankaisu ole mikään koston kierre.
Tuo ei pidä paikkaansa. Se toimii erityisen hyvin nuoriin, anna ymmärrystä niin saat ymmärrystä. Mutta aikuisen on oltava pitkämielisempi, nuoret tekevät vielä virheitä, ihan ajattelemattomuuttaan. Mutta sitä voi kannustaa ja vahvistaa. Toimii muuten myös aikuisiin, rakentava palaute. Se, että virheestä aiheutuu uhka tai nolaaminen, ei edestä oppimista vaan laittaa puolustuskannalle automaattisesti.
Jännä ajatella, että monet aikuiset ovat oikeasti näin pihalla tunneälyn suhteen. Näyttelee varmaan osaansa työpaikkojen ristiriidoissakin.
Tuo positiivinen kasvatus tai tunnekasvatus ei ole realismia tosimaailmassa. Loputon positiivisuus saa aikaan vain sen, että lapsilta katoaa loppukin kunnioitus aikuista kohtaan, koska teki lapsi mitä vain niin seuraus siitä on aina vain se positiivinen tunnepuhe.
Jos haistattelevalle teinille sanoo niin kuin neuvot eli "tuo tuntuu pahalta", niin sehän vaan nauraa räksättää ja haistattelee kohta entistä pahemmin, kun näkee miten heikko ja voimaton ope on.
Olet taas väärässä. Niiden nuorten, jotka eivät normaalikoulussa pärjää, kanssa työskennellessä en ole joutunut edes kohtaamaan säksätystä. Joku aina yrittää aloittaa, mutta huumori, se ettei ota itseään liian vakavasti mutta on turvallinen esimerkki, lopettaa sen lyhyeen. Se on aivan hämmästyttävä se teho. Se ei ole mitään tyhjää positiivisuutta, se on ohjaamista esimerkillä. Empatian herättelemistä, nähdyksi tulemista, puutteiden hyväksymistä ja parempaan uskomista. Nuoret ovat yllättävän alttiilta myös hyvälle. Koetappa.
Anna muille kunnioitusta, niin saat kunnioitusta. Vaadi kunnioitusta, niin saat sen vain väkivalloin. Pätee 100%. Oma tyyli on kunkin päätettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa vaaditaan palauttamaan opettajien auktoriteetti. Toive on kokemuksieni mukaan voimassa tasan niin kauan, kun kurinpitotoimet eivät kohdistu omaan lapseen. Myönnän opettajana olevani nykyään aika lepsu kurinpidollisissa asioissa, sillä en jaksa käyttää aikaani vanhempien valituksiin vastaamiseen. Kerrat, jolloin olen puuttunut esimerkiksi lunttaamiseen, plagiointiin, ohjeiden vastaiseen toimintaan (kuten koulualueelta luvatta poistuminen) tai yleensä huonoon käytökseen, ovat johtaneet useammin siihen, että huoltaja kyseenalaistaa ratkaisuni kuin että huoltaja olisi halukas yhteistyöhön kanssani. Virkamiehenä jokaiseen viestiin ja selvityspyyntöön on vastattava, ja tähän kuluu aikaa, joka on muusta mielekkäämmästä työstä, kuten tuntien suunnittelusta pois. En myöskään halua ihan jo omien alaikäisten lastenikaan takia, että minua panetellaan somessa, kuten Facebookin kaupunginosaryhmissä ja Jodelissa. Jotta työssä jaksaa, on ajateltava omaa mielenterveyttä, ja helpoimmalla pääsee, kun valitsee taistelunsa.
Järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.
Kuinkahan huonosti kyseinen oppilas käyttäytyy tämän jälkeen? Ihmettelen vain. Muistuu mieleen toinen tapaus, joka ei tosin tapahtunut koulussa. Koulupoika heitti vanhaa ihmistä, ehkä 80-vuotiasta, kivellä tai lumipallolla. Vanhus hermostui ja läimäytti poikaa. Muistini mukaan vanhus sai sakkoja ja poika sai yhteiskunnalta kannanoton, että vanhuksia saa kohdella huonosti. Tämä tapahtui Ruotsissa tai Suomessa, en muista varmuudella.
Empatiaa ei opeteta epä-empatialla. Lapset ja nuoret vasta opettelevat empatiaa, esimerkki on tässä tärkeässä osassa. Jos tulee virhe, eikö voi sanoa ettei tuo ole ystävällistä, se tuntuu pahalta? Tällöin lapsi voi samastumisen kautta havaita, ettei ole ihan sama heitellä ihmisiä tavaroilla. Se tuntuisi itseltäkin pahalta. Kun lyödään, hän ei opi mitään muuta kuin koston kierteen.
Tuo mitä kirjoitat voi päteä esimerkiksi 1-vuotiaaseen. Mutta nyt puhutaan uhmakkaista teineistä jotka todellakin tietävät tekevänsä väärin, kun esimerkiksi nimittelevät opettajaa. Koulun sääntöjen rikkomisesta on syytä rangaista, eikä se rankaisu ole mikään koston kierre.
Tuo ei pidä paikkaansa. Se toimii erityisen hyvin nuoriin, anna ymmärrystä niin saat ymmärrystä. Mutta aikuisen on oltava pitkämielisempi, nuoret tekevät vielä virheitä, ihan ajattelemattomuuttaan. Mutta sitä voi kannustaa ja vahvistaa. Toimii muuten myös aikuisiin, rakentava palaute. Se, että virheestä aiheutuu uhka tai nolaaminen, ei edestä oppimista vaan laittaa puolustuskannalle automaattisesti.
Jännä ajatella, että monet aikuiset ovat oikeasti näin pihalla tunneälyn suhteen. Näyttelee varmaan osaansa työpaikkojen ristiriidoissakin.
Tuo positiivinen kasvatus tai tunnekasvatus ei ole realismia tosimaailmassa. Loputon positiivisuus saa aikaan vain sen, että lapsilta katoaa loppukin kunnioitus aikuista kohtaan, koska teki lapsi mitä vain niin seuraus siitä on aina vain se positiivinen tunnepuhe.
Jos haistattelevalle teinille sanoo niin kuin neuvot eli "tuo tuntuu pahalta", niin sehän vaan nauraa räksättää ja haistattelee kohta entistä pahemmin, kun näkee miten heikko ja voimaton ope on.
Olet taas väärässä. Niiden nuorten, jotka eivät normaalikoulussa pärjää, kanssa työskennellessä en ole joutunut edes kohtaamaan säksätystä. Joku aina yrittää aloittaa, mutta huumori, se ettei ota itseään liian vakavasti mutta on turvallinen esimerkki, lopettaa sen lyhyeen. Se on aivan hämmästyttävä se teho. Se ei ole mitään tyhjää positiivisuutta, se on ohjaamista esimerkillä. Empatian herättelemistä, nähdyksi tulemista, puutteiden hyväksymistä ja parempaan uskomista. Nuoret ovat yllättävän alttiilta myös hyvälle. Koetappa.
Tämä on aina ollut näin. Nuoret näkevät kuka kuulee ja arvostaa sekä on luotettava. Ei silloin tule mitään kurinpito-ongelmia.
Muistan omalta kouluajalta hyvin nämä.
Ja vaikkapa ne kuuluisat tarkkailuluokat. Opettaja ei pelannut kurilla vasn luottamuksella.
Hyvä esimerkki tästä on nytkin Areenassa nähtävä Täältä tullaan elämä. Tarkkiksen opettaja tuli toimeen oppilaitten kanssa ja kaikki arvosti toisiaan. Koulun muut aikuiset katsoivat sitä porukkaa arvostellen ja supattelivat perään. Vähän kuten tämän ketjun kukkahattutädit eli ne, jotka kaipaavat kurin nimissä väkivaltaa ja haukkuvat nuoria rumin sanoin.
Lapset ja nuoret ovat vilpittömyydessään hyvä peili. Välillä kuvajainen ei ole niin imarteleva.
Opettaja teki virheen mutta hänelle olisi riittänyt suullinen tai kirjallinen varoitus. Sitten jos alkaa tulla jatkuvia käsirysyjä niin ehkä parempi laittaa pihalle, mutta ei yhdestä kerrasta. Ruumiillisesta koskemattomuudesta ei kannata tehdä mitään pyhää arvoa. Ei se ole sen pyhempi kuin muutkaan.
Saa. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.