Ahdistaa! Joudun muuttamaan ihanasta omakotitalosta tosi rumaan vuokra-asuntoon
Tuntuu tosi pahalle. Ihan koti pitää jättää, ja ex-mies saa jäädä tähän asumaan. Itse joudun muuttamaan kaupungin vuokra-asuntoon, mikä on todella ruma! Ei edes omaa pihaa. Ei siellä mahdu edes pyykkiä kuivaamaan! Olen yli nelikymppinen enkä omista mitään. No, halvan auton. Olen niin tehnyt vääriä valintoja elämässä ja epäonnistunut täysin!
Tiedän että pelkkää materiaa, ja elämänlaatu kohentuu muuton ja eron myötä muuten todella paljon. Silti tuntuu epäreilulle että toinen on vuosien aikana kerännyt itselleen omaisuutta, minä ensin hoidin vuosia lapsia kotona, sitten pikku palkastani olen kustantanut kaikki lasten menot ja oman osani asumisen kuluista. En ole hommannut mitään omaa.
Nyt ex vääntää lapsiakin itselleen.
Kyllä kun sinne vuokraluukkuun eilen menin niin tuntu sille, että parempi niiden lasten olisikin isänsä kanssa. Pystyy tarjoamaan paremmat olot heille.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"toinen on vuosien aikana kerännyt itselleen omaisuutta, minä ensin hoidin vuosia lapsia kotona, sitten pikku palkastani olen kustantanut kaikki lasten menot ja oman osani asumisen kuluista. En ole hommannut mitään omaa."
En ymmärrä miksi monet naiset ylipäätään suostuvat tähän. Mies rakentaa uraa, maksaa asuntolainaa/autoa ja/tai sijoittaa tulojaan, vaimo taas jää kotiin lasten kanssa, maksaa elämisen ruokineen ja lasten kuluineen, eihän tuossa ole mitään järkeä.
Jos mies on hyvätuloinen ja nainen jää yhteisestä päätöksestä lapsen/lasten kanssa kotiäidiksi, tulisi miehen maksaa kompensaationa joka kuukausi vaimolle ylimääräistä "elatustukea", jonka nainen voi sijoittaa tulevaisuuden turvakseen. Kannattaa muistaa, että jos olet lasten kanssa kotiäitinä 5-10-vuotta työurastasi, se tulee vaikuttamaan huomattavasti myös tulevan eläkkeesi määrään.
Usein varmoinakin pidetyt parisuhteet päättyvät, yleensä lasten kasvettua isommiksi ja silloin tilanne on juuri tämän kaltainen. Toinen on 40-50-vuotiaana yhä puilla paljailla, toiselle taas on kertynyt 100 000 - 500 000 euron omaisuus.
Eikös nyt yleensä asunto ole 50/50 joten myös puolison varallisuus karttuu kun yhdessä kumpikin kykyjensä mukaan osallistuu kuluihin?
Tosin en itse ole ollut tilanteessa että " valmiille" menisin yksin tai parin lapsen kanssa. Ja avioliittokin kesti.
Niinhän se pitäisi olla, mutta on näitä kusipäämiehiä (ja varmasti naisiakin), jotka haluaa asunnon omiin nimiinsä koska asuntolaina menee hänen tililtään. Ja vaatii sitten toisen maksamaan vastaavasti isomman osan niistä juoksevista kuluista. Ja sit jotkut sinisilmäisesti suostuu tähän.
Vierailija kirjoitti:
Mikä juttu tämä on että naiset maksavat kaikki lasten kulut? Ei mun ex-vaimo maksanut kuin vajaat puolet.
No, aika monet vaimot maksaa. Minullakin on yksi kaveri jopa oli jopa ylpeä siitä ettei ota mitään hyväpalkkaiselta mieheltään vaan maksaa puolet kaikesta vanhempainvapaallakin ja lasten kuluista isomman osan. No, onneksi heillä sentään oli se talo 50/50 joten ei ihan tyhjän päälle jäänyt kun ero tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä juttu tämä on että naiset maksavat kaikki lasten kulut? Ei mun ex-vaimo maksanut kuin vajaat puolet.
No, aika monet vaimot maksaa. Minullakin on yksi kaveri jopa oli jopa ylpeä siitä ettei ota mitään hyväpalkkaiselta mieheltään vaan maksaa puolet kaikesta vanhempainvapaallakin ja lasten kuluista isomman osan. No, onneksi heillä sentään oli se talo 50/50 joten ei ihan tyhjän päälle jäänyt kun ero tuli.
Lapsi antsaitsee kaksi työtä tekevää vanhempaa. Itse olen todella ylpeä siitä että teen 9€ per päivä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi muutit rumaan vuokra-asuntoon? Tarjontaa on vaikka kuinka ja siellä on nättejäkin seassa.
No kun asutaan hesassa ja täällä on kaikki niin hankalaa, vaikeaa ja kallista. Kiva neljän erityislapsen kanssa kaksiossa olla.
Ap
Kerta sinulla ei ole varaa antaa lapsille kunnollista elämää niin miksi väen vängällä haluat ne itsellesi? Oman egon pönköttämistä varten?
Tuo erityislapsi kommentti ei ole oikean ap:n kirjoittama.
Asunto on puoliksi, mutta velkaa on niin paljon muista syistä, että voittoa myynnin jälkeen ei jää. Eikä ole mennyt kaupaksi, joten mies lunastaa itselleen.
Ikävä kyllä hankala ihminen tuli valittua puolisoksi joka tappelee kaikessa vastaan. On hankkinut itselleen monenmoista vempelettä, osakkeita jne. Tosin osakkeidenkin arvo sopivasti laskenut.
Ruma asunto siksi, että nätit on heti vähintään 200-300€/kk kalliimpia. Ja se on pienipalkkaiselle iso raha.
Lapset saa päättää, halutessaan saavat jäädä asumaan isän luo parempiin puitteisiin.
Järki sanoo toista, mutta tunne on iso ja musertava. On ikävä olla nykyisessä kauniissa ja avarassa kodissa ja miettiä sitä rumaa luukkua mihin joutuu. Vaikka järki sanoo, ettei sillä kodin näöllä ole väliä. Ja aina voi muuttaa, kun tilanne tasaantuu.
Se oikea ap, jolla ei ole yhtään erityislasta.
Vierailija kirjoitti:
Te ette ilmeisesti olleet naimisissa tai sitten teillä oli avioehto? Vai onko ositus tekemättä?
Jos se okt on käytänössä velkaa siinä ei ole paljon osittamista... tämä tulee monelle kotirouvalle ikävänä yllätyksenä kun ero tulee. Tsoin ap, nyt vissiin on itsekin tienannut jotain rahaa eli hänellä tilanne ei ole ihan sama.
Ei ole sama tilanne ap:llä ei. Itsestämme riippumattomista syistä jouduimme ottamaan ison lainan talolainan lisäksi. Tämän vuoksi ositettavaa ei käytännössä ole.
Pitäähän miehen korvata jotain lastenhoidosta, miksi hoidit lapset yksin ja vielä maksoit yksin heidän kulunsa? Nyt juttelemaan asianajajalle. Ruman asunnon voi myöhemmin vaihtaa, kattele rauhassa mukavampaa. Itse asun kaupungin asunnossa ja ihan kiva on ja piha on. Löydät vielä toisen asunnon. Lapsia on isällä oikeus hoitaa tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ex-miehesi on todellinen luuseri ja näitä on monia... tosimies jättää hyvän asunnon äidille ja lapsille ja hankkii muun asunnon - tästä ei ole kahta sanaakaan...
Mutta noita "minä minä minä" ex-miehiä riittää Suomessa valitettavasti, ovat alinta pohjakastia...
Tosimies EI jätä lapsia äidille vaan kantaa vähintään puolet vastuusta ja on kantanut jo aiemminkin. Ihannetilanteessa lasten koti säilyy ja vanhemmat muuttavat!
Voi voi. Mä olen aina asunut kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Provon provo. Että neljä erityislasta??
Onko outoa, jos perheessä 4 erityislasta?
Itse tunnen perheen, jossa 7 lasta ja näistä 5 erityislasta.
Ja toisessa perheessä 8 lasta ja näistä ainakin 6 erityislasta, ellei jopa 7. Molemmissa perheissä on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia lapsilla.
Pystytkö yhtään kaunistamaan asuntoa, olisiko siihen varaa? Toivottavasti maalipinnat ovat kunnossa. Nätisti voi sisustaa myös kierrätystavaroilla ym. ja vinkkejä löytyy netistä paljon (menevät ohi aiheen tässä ketjussa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, miksi sinä et saa erossa puolta omaisuudesta?
Fiksut ihmiset tekevät avioehdon.
Ei kyllä avioehdonkaan pitäisi olla sellainen, että toinen saa kaiken omaisuuden, jonka on kerryttänyt laittamalla toisen maksamaan kaikki yhteisten lasten kulut. Sellainen ei ole fiksun ihmisen avioehto, sellainen on hyväksikäyttäjän avioehto.
Avioehtoon voi vaatia kohtuullistamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provon provo. Että neljä erityislasta??
Onko outoa, jos perheessä 4 erityislasta?
Itse tunnen perheen, jossa 7 lasta ja näistä 5 erityislasta.
Ja toisessa perheessä 8 lasta ja näistä ainakin 6 erityislasta, ellei jopa 7. Molemmissa perheissä on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia lapsilla.
On outoa. Kyse on joko huonoista geeneistä tai huonosta kasvatuksesta. Vanhempien olisi pitänyt itse tämä ymmärtää kahden tai kolmen lapsen jälkeen ja lopettaa lisääntyminen.
Niin, pitää jotenkin yrittää kauniisti sisustaa. Jotain vinkkejä jo katsoinkin, ja ahdistus hieman helpotti. Tosin, en nyt ole siellä rumassa asunnossa, vaan omassa avarassa kodissani. Voi olla, että ahdistus iskee uudelleen, kun sinne taas menen.
Koitan ajatella positiivisesti. Että se on uuden alun alku. Aina voi muuttaa. Ehkä tilanne vielä tasaantuu ja helpottuu. Nyt on tärkeintä, että pääsen muuttamaan täältä pois, heti kun mahdollista!! Siksi se ruma asunto on olemassa.
Isoja mattoja, ja kauniita tavaroita, viherkasveja. Tosin, olohuone on niin pieni, ettei sinne mitään mahdu.
Mies koville, ja maksamaan kunnon elarit millä pääset muuttamaan nätimpään kotiin.
Miksi ap et halua, että lapset jäävät sinne ihanaan kotiin. Etkö osaa ajatella lastesi etua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provon provo. Että neljä erityislasta??
Onko outoa, jos perheessä 4 erityislasta?
Itse tunnen perheen, jossa 7 lasta ja näistä 5 erityislasta.
Ja toisessa perheessä 8 lasta ja näistä ainakin 6 erityislasta, ellei jopa 7. Molemmissa perheissä on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia lapsilla.
Oudompaa on, että tuollaiset ihmiset lisääntyvät.
Eikö ne kaikki nykyään ole? Ennen oli vain villejä ja huonosti kasvatettuja.