Miksi ihmiset luulevat että deittailu naisena on helppoa
Miehet eivät edes katso minuun päin, eivätkä keskustele. Sanovat että parempi kun ei enään tavata.
Kommentit (1410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minä olen onnistunut kohtaamaan ja löytämään fiksun ja kauniin naisen???
Ei mitään miesvihaa, ei traumoja, meillä keskustellaan asiallisesti, on huumoria ja puhalletaan ihan joka asiassa yhteen hiileen.
Täällä on taas semmoista tekstiä, että luulis että sellaisia naisia ei ole enää olemassa.Et halua keskustella sosiaalisesta paineesta? Hattarakuplaan sellaisia uutisia että tänäänkin jossain osoitteessa puoliso joutuu pakenemaan vessaan tai turvakotiin.
Minä olen tuon ylemmän tekstin kirjoittaja.
Mistä sitten johtuu että jotkut ajautuu sellaisiin parisuhteisiin missä paetaan vessaan ja turvakotiin? Toiset ajautuu, toiset ei.
Meillä käydään keskusteluja ja mahdolliset ristiriidat selvitetään aina asiallisella keskustelulla. Ääni ei kovene, ja ylimääräiset energiat puretaan harrastuksiin. Iloa, naurua, huumoria, yhteisiä suunnitelmia, läheisyyttä, keskustelua, ...
Jokainen kerta on löytynyt molempia tyydyttävä kompromissi jos on ollut jotain pieniä näkemyseroja.
Minä olen ihan vilpittömästi sitä mieltä että jos ajautuu useaan kertaan samoihin ongelmiin parisuhteessa tai kumppaniksi sattuu jokainen kerta alkoholisti, väkivaltainen, narsisti, ja parisuhteessa on esim väkivaltaa, alistamista yms, niin vika alkaa olla peilissä, koska tietoisesti tai sitten tiedostamattaan hakeutuu juuri sellaiseen seuraan.
Joo, eikä katkeruus ei johda mihinkään, mielummin sitä katsetta parempaan tulevaisuuteen.
Suomessa ja maailmassa on paljon hyviä miehiä ja naisia. Pitää vain osata valita oikein ja sisäisen tutkan pitää toimia. Itse olen kiitollinen ja onnellinen että minulla on ollut onni myöten, ja myös oma kontrolli on toiminut kumppanin valinnassa.Oot oikeesti noin pihalla... Ikävän moni mies/naiskoutsi kehoittaa somessa suosimaan toksisia piirteitä kantavia deittejä. Sosiaalisen paineen takia tämmöinen lopulta huolitaan. Jopa mies voi kärsiä parisuhdeväkivallasta.
Okay??? Teidän valintoja, mutta ei minun. Onneksi minä en ole tarvinnut tuollaisia neuvoja ja parisuhde koutseja kumppanin etsimiseen.
Sosiaalisen paineen takia huolitaan ongelmapuolisoja? Voi ristus mitä sepustusta. No eipä ole ihme että joillain on krooniset parisuhde ongelmat. Ei taas järjen häivää.Pari kysymystä. Oletko nainen vai mies? Lähdetkö ihan oikeasti jonkun sosiaalisen paineen takia parisuhteeseen jossa on selkeästi näkyvissä toksisia piirteitä?
Voi luoja. Kyllä minä nyt ymmärrän teidän ongelmat ihan täysin. Ja ymmärrän myös sen miksi parisuhde ja sen luominen saattaa tuntua kovin työläältä ja raskaalta.
Mä en seurustele just tosta syystä. Useimmat ihmiset sattuu olemaan toksisia, säkin. Muiden yläpuolelle nostaminen kuuluu toksisiin piirteisiin. Elät jumalkompleksista.
Ok. Paranemisiin.
Tunteeko porukka paljon sellaisia sinkkuja, joista ihmettelette että "miten ihmeessä toi on vielä sinkku? Miten on mahdollista että kukaan ei ole vielä häntä napannut"?
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko porukka paljon sellaisia sinkkuja, joista ihmettelette että "miten ihmeessä toi on vielä sinkku? Miten on mahdollista että kukaan ei ole vielä häntä napannut"?
Tunnen yhden korkeasti koulutetun, erittäin kauniin naisen. Tosin nyt kun tarkemmin ajattelen, niin ei se sittenkään mikään ihme ole, että on sinkku. Hänellä on kyllä kysyntää erittäin paljon, mutta hänen kriteerinsä ovat pilvissä. Ex-kumppaninsa oli kaksimetrinen ammattiurheilija, jonka palkka alkoi varmaan vitosella. Etsii vimmalla kumppania, mutta harva mies täyttää hänen kriteerinsä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sen helppoa. Asenna Tinder. odota tunti ja valitse tuhansista tykkäyksistä.
Miehenä taas: Asenna Tinder, tykkää kaikista ja odota elinikä että 1 vastaa.
Kai tiesit, että kaupallisilla miesvaltaisilla deittisivustoilla palvelua tarjoava firma pitää yllä nättejä naisprofiileja, jotka chattailee ja viestittelee miesten kanssa luoden illuusiota mahdollisuuksista?
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla lällainen pakkeja antava mies. Olen mielestäni aika keskiverto, ekalla kierroksella, 30v naimisissa oleva 53v mies. En ole missään seurahaku yms. palveluissa. Matkustelen työn vuoksi paljon ympäri suomea. Haasteena on jatkuvasti yöseuraa hakevat naiset. Viimeisen 20v aikana vain mutama nainen on perääntynyt, kun on huomannut sormuksen sormessa. En voi mennä illalla baariin. Inhoan junia tai lentokoneita kun lähes poikkeusetta mukavan matkaseuran tai baari rupattelun jälkeen ehdotellaan jatkoja... ja sormukset edes molempien kädessä ei estä ehdotteluja. Pahimmillaan toinen osapuoli loukkaantuu kun annan "pakit"
Fiksuja miehiä on niin vaikeaa löytää, että ihmisistä tulee epätoivoisia. Ikävää noinkin päin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en myös ymmärrä tätä varsinkin miesporukoissa elävää myyttiä, että "helppohan naisten on" ja "naiset nyt aina löytää seuraa".
Ei löydä. En ole ikinä kokenut, että miesseuran löytäminen olisi jotenkin helppoa. Ei minua miehet ainakaan lähesty millään tavalla oikein missään, eikä mua todellakaan "ahdistella" missään yökerhossa tai kadulla. Vaikealta tuntuu päästä treffeille tai harrastamaan edes yhden yön seksiä, jos nyt ei ihan jonkun päihdeongelmaisen psykopaatin matkaan ole valmis lähtemään.
Mutta kun noiden miesten mielestä se psykopaattikin olisi vain ihana mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ihme, että naiset ei löydäkään meihiä, kun kaikki naiset on sen murto-osan miehien kimpussa. Onhan se Tinderissäkin todettua, että pieni osa miehistä saa lähes kaikki matchit. Samoin on oikeassa elämässä, vaikka ei välttämättä ihan yhtä radikaalisti, mutta kuitenkin selkeästi saman suuntaisesti. Minullakin on kavereita, jotka saavat sinkkuuntuessaan uuden parisuhteen hyvin nopeasti ja on valinnanvaraa. Sitten taas jotkut eivät saa ketään koskaan, vaikka ovat hyvinkin tavallisia miehiä. Näitä yhdistää naisten mieleen oleva ulkonäkö, jotka saavat helposti uuden parisuhteen. Naiset on sata kertaa pinnallisempia ulkonäön suhteen kuin miehet, vaikka mitä muuta väitettäisiin. Sen näkee Alastoman Suomenkin sivulla, jossa 130-kiloinen traani-akka saa usein 200 peukutusta, mutta jos on samanlainen mies, niin sitä ei peukuta kukaan.
No jos te kerran ihan 100% varmuudella tiedätte, että tämä on vankkumaton totuus kaikkien maailman miljardien naisien keskuudessa, niin miksi te edes sitten menette sinne Tinderiin tai Alaston Suomeen, jos ette kerran täytä niitä huippumallilentäjäkirurgikalsarimalli metsästäjän silmillä ja Tarzanin ulvonnalla mieskriteerejä?
Vähän kuin sanoisi, että "Joo, tiedän, että tästä ruoasta saan r1pulin, mutta syön sitä silti ja valitan, kun saan siitä r1pulin."
Koska Tinder on +30-vuotiaiden sarjassa lähes pakollinen paha, jos meinaa edes promillen toivoa elättää naisen löytymisestä. Toki, voi tavata live-elämässä vaikka töiden yhteydessä, mutta tässä iässä ei juuri enää biletetä ja tavata valtavia vieraita ihmisjoukkoja lauantai-illan opiskelijariennoissa. Koska opiskelijariennot ovat kaukana takana. Ja lähes kaikki omassa ikäluokassa alkavat olla varattuja, kukaan ei ole sinkku, joita live-elämässä pyörii.
Eikö niitä rennon epämuodollisia sinkkujen tapahtumia ja bileitä oikeasti ole? Niille olisi kaikesta päätellen tarvetta. Kuka yrittäjä tarttuu liike-ideaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sellaisessa vaiheessa etten halua kuin kevyttä tapailua ja suoraan sanottuna sitä seksiä miehiltä. Olen persoonana oikein mukava ja palautteesta päätellen hyvännäköinen ja laadukas, mitä se sitten tarkoittaakin kenellekin.
Pääsen treffeille helposti ja saan hyvää seksiä yllin kyllin. Ongelma on vain se ettei näistä miehistä meinaa päästä eroon. Poikkeuksetta on sovittu alusta alkaen ettei mikään vakava tule edes kysymykseen mutta ajan kuluessa miehillä onkin tunteet heränneet ja haluavat enemmän. Todella turhauttavaa monella tavalla.
Minulla ei kokemusta deittailusta jossa etsitään oikeasti parisuhdetta, luultavasti hyvin paljon ongelmallisempaa. Siksi reiluuden nimissä kerronkin heti ettei sellainen ole ajatuksissa niin eivät tuhlaa minuun aikaansa.
Ei voi kuin ihmetellä... sinun täytyy olla todella kaunis. T. Tavis, kukaan ei ole koskaan ihastunut minuun, eikä halunnut jatkaa tutustumista, saati sitten "ei pääse eroon". Olen aina ollut se osapuoli joka torjutaan, ihan sama millainen mies on ollut kysessä. Ihaillen kuuntelen näitä tarinoita ja mietin millaista olisi jos edes yksi kiinnostuisi.
Minä myös. Joksikin aikaa joskus joku saattaa ihastua, tai hullaantua mutta siinä vaiheessa kun pitäisi alkaa kunnolla seurustelemaan tuleekin hylkäys lähes puun takaa. Minulle ei ole miehen koulutuksella, pituudella, tai rahoilla merkitystä. Ihan normaaleita tavismiehiä joilla ei ole jatkuvasti oven takana jonoa, ovat olleet. En kaipaa mitään lahjontaa tai treffien kustantamista. Arkista välittämistä ja huomioimista vain. Ja kyllä, lähes joka päivä tulee ajatus mieleen että todellakin minussa varmasti on oltava se vika.
Jep. Kyllä minäkin tiedän että minussa se vika on, olenhan ainut kaikkia hylkäyksiä yhdistävä tekijä. Mitään selkeää syytä ei kuitenkaan ole löytynyt joten siinä mielessä vaikea lähteä muuttamaan jotain. Ei ole laihdutettavaa, olen jo sosiaalinen ja iloinen, pidän huolta ulkonäöstäni ja pukeudun kivasti, voin jutella mistä tahansa kenen kanssa vaan... näitähän yleensä tarjotaan muutosvinkeiksi. Laihduta ja ole itse aktiivinen! No entäs jos on jo... Olen tullut siihen tulokseen että olen jotenkin kokonaisvaltaisesti epäkiinnostava ja erityisesti epäseksikäs, vaikka ulkonäköni on ihan hyvä. Se on joku muu, joku viba. Ehkä en edes voi sille mitään.
Pelkään pahoin että et arvioi omaa ulkonäköäsi objektiivisesti. Kertomasi perusteella on lähestulkoon varmaa että ongelmasi on nimenomaan ulkonäkösi.
Ei ole. Olen aivan normaali, tavallisen hyvännäköinen, naisellinen, en ylipainoinen. Tyylini on perinteinen, käytän mekkoja jne. Ja ennen kaikkea olen itse tyytyväinen ulkonäkööni.
Katselepa ympärillesi muualla Euroopassa.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta en oikein ymmärrä näitä neuvoja, että etsisi kumppania muista maista. Itse en ole sinkku, mutta jos olisin, en todellakaan pystyisi aloittamaan kaukosuhdetta, jossa toinen asuu vaikka Belgiassa tai Itävallassa ja toinen Suomessa. Kovin usein ei olisi varaa matkustaa, ja pitemmän päälle olisi aika raskastakin. Taoailuvaihe etenkin olisi hankalaa, eikä ulkomailla asuvan kanssa niin vaan lähdetä ekalle tapaamiselle kahvilaan vain tutustuakseen. ja sitten, jos toisen kanssa synkkaakin, niin mitäs sitten? En ainakaan itse olisi halukas muuttamaan pois Suomesta ja kasvattamaan mahdollisia tulevia lapsia ulkomailla, ja olisiko toinen osapuoli halukas muuttamaan Suomeen, jossa puhutaan vaikeasti opittavaa kieltä ja jossa ulkomaalaisen on todella vaikea löytää töitä, ellei hanttihommia halua tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me naiset ei haluta kuunnella määräilyä, neuvomista eikä elämän ohjeita. Osataan kysyä itse, jos tarvitaan apua.
Valtaosa sinkkunaisista ei tarvitse neuvomista, koska he tietävät kyllä itsekin että miehen saamiseksi heidän pitäisi tehdä jotain asian eteen. Mutta vaikka he tietävät tämän, he ovat silti täysin kyvyttömiä tekemään mitään sen eteen että saisivat miehen.
Neuvot ja ohjeet ovat turhia ihmiselle, joka tietää mitä pitäisi tehdä, mutta valitsee silti olla tekemättä mitään.
Niin no in cel-miehillä just sama.
Ai muuta pois kotoa, lopeta alkon läträys ja pidä hampaat kunnossa? Ei jaksa.
Suomalaiset sinkkunaiset on in celeitä.
Tässä on vinha perä.
Suomalainen sinkkunainen, joka ei löydä kumppania, on ehkä (sanan alkuperäisessä merkityksessä) enemmän i n c e l kuin yksikään niistä miehistä, jotka mieltävät/jotka mielletään tähän ryhmään.
Heistä tosiaan on aika harva nähnyt oikeasti kovinkaan paljon vaivaa kumppanin löytämiseen muuten kuin kenties mielikuvien tasolla.
Eli miehet eivät ole panostaneet samalla intensiteetillä niihin asioihin, joista naiset viehättyvät - eli sosiaalisiin taitoihin, avoimuuteen, kommunikaatioon. En tunne yhtään miestä, joka olisi pitkäaikaissinkku, ja joka olisi sosiaalisesti lahjakas ja hyvä kommunikoimaan.
Sen sijaan tunnen useita pitkäaikaissinkkunaisia, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita ja hyviä kommunikoimaan, ja ylipäätään menestyneetkin elämässään. Heitä yhdistää se, että he eivät yksinkertaisesti ole löytäneet miestä, jolla olisi näitä samoja asioita, joita heillä itsellään on. Heitä voisin sanoa i n c e l e i k s i, koska monikin haluaisi hyvän ja tasapainoisen parisuhteen, jossa olisi myös hyvää parisuhdeseksiä. Tästä (myös seksin kaipuusta) on kirjoittanut osuvasti myös Outi Mäkinen kirjassaan Karu planeetta.
Minä kyllä uskon että joillekin naisille deittailu on vaikeaa. Ettehän te edes juttele mun kanssa tinderissä kuin pari lausetta. Mitenkäs siitä treffeille asti voisi edetä? 🤔
-mies
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä uskon että joillekin naisille deittailu on vaikeaa. Ettehän te edes juttele mun kanssa tinderissä kuin pari lausetta. Mitenkäs siitä treffeille asti voisi edetä? 🤔
-mies
Tinder on ulkonäköpyramidi. Käyttäjät priorisoivat viestittelyssä niitä parhaimman näköisiä mätsejään, ja jättävät vähemmän hyvännäköiset mätsit ilman panostusta. Avaan ajatusta alla:
Ne naiset jotka eivät jaksa viestitellä sinun kanssasi, valittavat omilla tahoillaan siitä kuinka ne miehet joista he puolestaan ovat hyvin kiinnostuneita, eivät jaksa viestitellä heidän kanssaan. Ja nämä miehet tahoillaan valittavat siitä kuinka ne heidän parhaimman näköiset mätsit eivät jaksa viestitellä heidän kanssaan. Ja niin edelleen ja niin edelleen, kiipeäminen jatkuu ylöspäin, kohti ulkonäköpyramidin huippua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me naiset ei haluta kuunnella määräilyä, neuvomista eikä elämän ohjeita. Osataan kysyä itse, jos tarvitaan apua.
Valtaosa sinkkunaisista ei tarvitse neuvomista, koska he tietävät kyllä itsekin että miehen saamiseksi heidän pitäisi tehdä jotain asian eteen. Mutta vaikka he tietävät tämän, he ovat silti täysin kyvyttömiä tekemään mitään sen eteen että saisivat miehen.
Neuvot ja ohjeet ovat turhia ihmiselle, joka tietää mitä pitäisi tehdä, mutta valitsee silti olla tekemättä mitään.
Niin no in cel-miehillä just sama.
Ai muuta pois kotoa, lopeta alkon läträys ja pidä hampaat kunnossa? Ei jaksa.
Suomalaiset sinkkunaiset on in celeitä.
Tässä on vinha perä.
Suomalainen sinkkunainen, joka ei löydä kumppania, on ehkä (sanan alkuperäisessä merkityksessä) enemmän i n c e l kuin yksikään niistä miehistä, jotka mieltävät/jotka mielletään tähän ryhmään.
Heistä tosiaan on aika harva nähnyt oikeasti kovinkaan paljon vaivaa kumppanin löytämiseen muuten kuin kenties mielikuvien tasolla.
Eli miehet eivät ole panostaneet samalla intensiteetillä niihin asioihin, joista naiset viehättyvät - eli sosiaalisiin taitoihin, avoimuuteen, kommunikaatioon. En tunne yhtään miestä, joka olisi pitkäaikaissinkku, ja joka olisi sosiaalisesti lahjakas ja hyvä kommunikoimaan.
Sen sijaan tunnen useita pitkäaikaissinkkunaisia, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita ja hyviä kommunikoimaan, ja ylipäätään menestyneetkin elämässään. Heitä yhdistää se, että he eivät yksinkertaisesti ole löytäneet miestä, jolla olisi näitä samoja asioita, joita heillä itsellään on. Heitä voisin sanoa i n c e l e i k s i, koska monikin haluaisi hyvän ja tasapainoisen parisuhteen, jossa olisi myös hyvää parisuhdeseksiä. Tästä (myös seksin kaipuusta) on kirjoittanut osuvasti myös Outi Mäkinen kirjassaan Karu planeetta.
Sosiaalinen lahjakkuus, hyvät kommunikointitaidot ja menestyminen elämässä ovat hienoja asioita. Mutta jos kukaan vastakkaisen sukupuolen edustaja ei tällaisen ihmisen nähdessään ajattele "vau, onpa hän kaunis/komea", niin eipä noilla hyvillä ominaisuuksilla tee juuri mitään parisuhdemarkkinoilla.
Kuten täällä on usein todettu: parinhaussa ulkonäkö on se, joka avaa oven. Sen jälkeen sitten päästään esittelemään luonnetta, huumorintajua, sosiaalisia taitoja yms. Mutta jos ulkonäkö ei ole kunnossa, et tule koskaan pääsemään siitä ovesta sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se deittailu ole helppoa myöskään jos on ujo ja hiljainen.
Ei niin, mutta naisilla silti on ihan ok mahdollisuus löytää kumppani. Ujon ja hiljaisen miehen taas lähes mahdotonta. Harva asia karkoittaa naiset yhtä tehokkaasti, kuin ujo ja hiljainen mies, ellei nyt sitten näytä mallilta.
Todellisen kumppanin löytäminen on vaikeaa. Avioliitto, sitoutuminen, toisen kumppanina elämässä toimiminen eivät ole enää suosittuja arvoja. Nyt on in minäminäminä, nautinto, kaikki tässä heti ja hyvät vibat. Niiden päälle ei paljon rakenneta.
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko porukka paljon sellaisia sinkkuja, joista ihmettelette että "miten ihmeessä toi on vielä sinkku? Miten on mahdollista että kukaan ei ole vielä häntä napannut"?
Minä olen porukan ainut sinkku. Sinkkuunnuin vasta hiljattain.
Vierailija kirjoitti:
Minä en myös ymmärrä tätä varsinkin miesporukoissa elävää myyttiä, että "helppohan naisten on" ja "naiset nyt aina löytää seuraa".
Ei löydä. En ole ikinä kokenut, että miesseuran löytäminen olisi jotenkin helppoa. Ei minua miehet ainakaan lähesty millään tavalla oikein missään, eikä mua todellakaan "ahdistella" missään yökerhossa tai kadulla. Vaikealta tuntuu päästä treffeille tai harrastamaan edes yhden yön seksiä, jos nyt ei ihan jonkun päihdeongelmaisen psykopaatin matkaan ole valmis lähtemään.
Ei tavallinen nainen mitään seuraa löydä, eikä häntä lähesty muut kuin useita vuosikymmeniä vanhemmat juopot umpikännissä ahdistellen: "läheks p anee", vaikka herralla ei pysy silmätkään auki, oksennusta rinnuksilla ja seinästä pitää ottaa tukea, että pysyy pystyssä. Mutta ilmeisesti tämä sitten ymmärretään "seuran löytämiseksi"? Miten on miehet, +20 v baariruusu varmaan lasketaan seuraksi teillekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en myös ymmärrä tätä varsinkin miesporukoissa elävää myyttiä, että "helppohan naisten on" ja "naiset nyt aina löytää seuraa".
Ei löydä. En ole ikinä kokenut, että miesseuran löytäminen olisi jotenkin helppoa. Ei minua miehet ainakaan lähesty millään tavalla oikein missään, eikä mua todellakaan "ahdistella" missään yökerhossa tai kadulla. Vaikealta tuntuu päästä treffeille tai harrastamaan edes yhden yön seksiä, jos nyt ei ihan jonkun päihdeongelmaisen psykopaatin matkaan ole valmis lähtemään.
Ei tavallinen nainen mitään seuraa löydä, eikä häntä lähesty muut kuin useita vuosikymmeniä vanhemmat juopot umpikännissä ahdistellen: "läheks p anee", vaikka herralla ei pysy silmätkään auki, oksennusta rinnuksilla ja seinästä pitää ottaa tukea, että pysyy pystyssä. Mutta ilmeisesti tämä sitten ymmärretään "seuran löytämiseksi"? Miten on miehet, +20 v baariruusu varmaan lasketaan seuraksi teillekin?
"Ei tavallinen nainen mitään seuraa löydä, eikä häntä lähesty muut kuin useita vuosikymmeniä vanhemmat juopot umpikännissä ahdistellen"
Olisi mielenkiintoista tietää minkälainen "tavallinen nainen" on sinun näkökulmastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on keskimäärin enemmän parisuhdesuuntautuneita kuin miehet. Naisilla on myös paremmat parisuhdetaidot: tunnetaidot, sosiaaliset taidot, puhetaidot, kodinhoidolliset taidot, perheen sekä kumppanin laittaminen etusijalle on naisille luontaisempaa jne.
Deittailussa tämä johtaa herkästi siihen että miehiä kyllä riittää, mutta niistä parisuhdekelpoisia ja -HALUISIA on vain kourallinen. Joten naisella menee joskus paljonkin aikaa tarjonnan läpikäymiseen, ennenkuin se potentiaalinen löytyy.
Saa olla eri mieltä. Mutta tämä on oma kokemus, 34-vuotiaana naisena. Taustalla 10 vuoden avioliitto ja neljä vuotta tinderöintiä. Neljä vuotta meni, ennenkuin löytyi mies joka tuntuu oikeasti ja aidosti sopivalta parisuhteeseen ja jonka kanssa on kaikinpuolin hyvää ja turvallista olla.
Jos olisin itse miehenä neljä vuotta Tinderissä, niin itsetunnosta ei olisi edes vähäisiä rippeitä jäljellä. Kun ei ole enää kuukaudenkaan jälkeen. Mutta hyvä puoli on se, että olo parani huomattavasti, kun tuon sovelluksen poisti ja alkoi keskittyä naisten sijasta muihin asioihin. Se on tänä päivänä varmasti monelle miehelle paras ratkaisu.
Totta. Ketju tuntuu olevan naisten ulínaa siitä ettei heille tuoda "hyvää" miestä tarjottimella viikoissa, vaan ne joutuvat kahlaamaan valtavassa tarjonnassa kunnes löytävät sen joka vihdoin täyttää speksit.
Toki se sama mies on voinut vuonna yksi olla hylsy-ainesta ja vuonna viisi vihdoin kelpaa kun nainen muuttaa speksejä matkalla. Eikä siinä mitään, naisilla on oikeus karuselliinsa. Hämmentävää vain se valkopesu aiheen ympärillä.
Tai sitten se mies on kehittänyt itseään ihmisenä tuon viiden vuoden aikana, mikä on tosi toivottavaa ihan molemmille sukupuolille.
Itsekin olen varmasti parempi kumppani nyt kuin esim 10 vuotta sitten.
Toiset ne taas keskittyy vaan haukkumaan ja syyttelemään vastapuolta netissä sen viisi vuotta, sen sijaan että koittais keskittyä omaan elämään ja itsensä kehittämiseen.
Mielenkiintoinen näkemys ja voi osin pitää paikkansa. Nainen vain on huono syy kehittää itseään. Etkö sinä ole nostanut omia vaatimuksiasi sen viiden vuoden aikana? Epäilemättä koet että naisena olet kehittynyt ihmisenä paljon enemmän kuin pelkkä mies, eikö totta? Tyydyit siis suhteessa vähempään ja mies saikin enemmän. Miten se on mahdollista?
En minä ole sanonut että sun pitää naisten takia kehittää itseäsi. Syyksi riittää ihan sun oma hyvinvointi. Ja kun ihminen voi hyvin, se luontaisesti vetää puoleensa myös muita.
Puhuin keskimääräisyyksistä. Keskimäärin naiset kehittää itseään enemmän ja menee eteenpäin. Miehet keskimäärin herkemmin jumahtaa paikoilleen eivätkä omaa työkaluja mennä eteenpäin. Se ei tarkoita etteikö olisi yksilöllisiä eroja. Olen tavannut myös miehiä joilla on aivan upea taito itsereflektoida itseään, keskittyä omaan elämään ja itsensä kehittämiseen.
Minä en ajattele omassa parisuhteessa noin että kuka saa enemmän ja kuka vähemmän. Aika huono lähtökohta lähteä suhteeseen noin. Minulla on tietyt asiat jotka suhteessa pitää täyttyä. Mutta paljon mietin sitä mitä MINÄ itse voin siihen suhteeseen tarjota. Minulle on tärkeää että mies voi hyvin. Ja miehelle mitä ilmeisimmin on tärkeää että minä voin hyvin. Eikä me mietitä mitään tasoja, vaan ennemminkin sitä että meillä kohtaa riittävästi arvot, tarpeet, mielenkiinnonkohteet jne. Voi olla että mies on minua paljon tasokkaampi ja sehän tekee minusta sitten vain onnenpekan.
Ja miehillä ihan itsestäänselvä kehittämisen muoto on kuntosali ja terveellinen ruokavalio. Pitkällä aikavälillä nuo kaksi tuovat kaivatut tulokset myös naisrintamalle. Riippuu toki pituudesta ja hiusten määrästä myös.
Hiusten määrä... 🙄🥱 Huomaatko, että sinulle puhutaan kerta toisensa jälkeen niistä henkisistä arvoista jne ja sinä se vain hoet niitä hiuksia. Kaljusi ei sinua diskvalifioi vaan tyhjäpäisyytesi. (Eri)
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko porukka paljon sellaisia sinkkuja, joista ihmettelette että "miten ihmeessä toi on vielä sinkku? Miten on mahdollista että kukaan ei ole vielä häntä napannut"?
Tunnen jonkin verran minä itse mukaanlukien. Sukulaiset on ihmetelleet jo siitä asti kun olin 12 vuotias että miksi ei ole poikaystävää. Monet kyselee että vieläkö oot sinkku...ihan puolitututkin.
N26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko porukka paljon sellaisia sinkkuja, joista ihmettelette että "miten ihmeessä toi on vielä sinkku? Miten on mahdollista että kukaan ei ole vielä häntä napannut"?
Tunnen jonkin verran minä itse mukaanlukien. Sukulaiset on ihmetelleet jo siitä asti kun olin 12 vuotias että miksi ei ole poikaystävää. Monet kyselee että vieläkö oot sinkku...ihan puolitututkin.
N26
Tekevätkö miehet usein aloitteita sinun suuntaasi?
Teetkö itse koskaan aloitteita miehille?
Et osaakaan. Ei minun miehenikään osaa. Astiat pitää esipestä, paistinpannuja ei pidä laittaa päällekäin koneeseen eikä suihkuvarren pyörimistä estää. Mutta mieshän toki uhriutuu mieluummin kuin viitsii kiinnittää huomiota pariin käytännön pikkuasiaan.