Lue keskustelun säännöt.
Lasten älypuhelimen käyttö on lähtenyt täysin käsistä. Jotain on tehtävä
02.03.2023 |
Olen järkyttyneenä seurannut julkisilla paikoilla, miten nykyvanhemmat tunkevat älypuhelimen jopa pikkulapsille. Jopa ravintoloissa raikaavat nykyään videot ja pelit lasten älypuhelimista, eivätkä lasten vanhemmat puutu mitenkään. Olen jopa nähnyt joidenkin vanhempien ostaneen lapsensa puhelimelle telineen, jotta lapsi voi tuijottaa puhelinta syödessäänkin.
Koska suomalaiset nykyvanhemmat ovat täysin kykenemättömiä toimimaan lastensa parhaaksi, tarvitaan jotain järeämpiä toimia. Rajataan lasten ruutuaika lailla tai kielletään älypuhelimet kokonaan alakouluikäisiltä? Vanhemmat on saatava kuriin.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Miten olisi kolmas vaihtoehto: ruudun sijaan lapselle esim. kynää ja paperia tai kirja. Niin minun äitini toimi ajalla ennen älylaitteita. Nätisti istuin piirtelemässä/kirjaa selailemassa sillä välin kun aikuiset jatkoivat ateriointia.
N39
Tuohan on ihan sama kuin että lapsen eteen annettaisiin kännykkä viihdykkeeksi, kun lapsi ei osaa olla paikallaan ilman sitä viihdykettä.
Ihan turhaa siis moralisoida muita.
Ihan varmasti ennenkin oltaisiin käytetty älypuhelimia, niitä vaan ei ollut silloin.Minä tykkäsin lukea syödessä Aku Ankkoja ja sain niitä usein myös lukea. Jos ei muuta luettavaa ollut niin sitten luin maitopurkin tai voipaketin tuoteselosteita.
Vielä aikuisenakin luen tai katson puhelimesta jotain yksin syödessä.
Aikana jolloin ei ollut älylaitteita kaikki istui lukemassa jotain. En tiedä eroaako se nyt niin kamalasti älylaitteisiin keskittymisestä.
Eroaa paljonkin. Lukeminen on aktiivista tekemistä, älylaitteen tuijottaminen passiivista. Lukeminen kehittää mm. mielikuvitusta ja sanavarastoa, älylaitteen tuijottelu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
Ja sinulla ei tietenkään riitä kapasiteetti siihen, että pyytäisit sitä palleroasi puhumaan hiljempaa kailottamisen sijaan. Normaalit äidit tekevät niin, koska osaavat huomioida muutakin kuin oman pikku päivänsäteensä.
Kyllä pyydän, mutta innostuessa ääni taas kohoaa. Ja eikös joku tässä sanonut, että kymmenien Pipsa Possujen alta ei mikään keskustelu edes kuulu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
No kivat sulle. Valitettavasti olet vähemmistössä ainakin sillä otannalla, mitä itse yli 10 kertaa viikossa bussissa istuvana näen ja etenkin kuulen.
Saatamme olla vähemmistössä lukumäärällisesti mutta emme äänenmuodostuksen suhteen.
Melkoisen pöljä pitää olla, kun oikein kokee ylpeilyn aiheeksi sen, että tahallaan häiriköi muita matkustajia.
Lapseni ei varmastikaan tahallaan häiriköi. Mutta hienosti tässä juuri demonstroit lapsiin kohdistuvaa nollatoleranssia. He eivät saa käyttää ruutuja eivätkä myöskään puhua.
Ei kun se olet sinä, joka tahallaan häiriköi. Käytöstavat omaava äiti kertoisi lapselle, että bussissa ei huudeta niin että koko bussi raikaa, vaan puhutaan hiljaisemmalla äänellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
Ja sinulla ei tietenkään riitä kapasiteetti siihen, että pyytäisit sitä palleroasi puhumaan hiljempaa kailottamisen sijaan. Normaalit äidit tekevät niin, koska osaavat huomioida muutakin kuin oman pikku päivänsäteensä.
Kyllä pyydän, mutta innostuessa ääni taas kohoaa. Ja eikös joku tässä sanonut, että kymmenien Pipsa Possujen alta ei mikään keskustelu edes kuulu?
Ei, kukaan ei sanonut mitään sellaista. Keksit nyt ihan omiasi.
P.S. Vaikka se ääni hetkellisesti kohoaa, se ei estä sinua sanomata "shh, ei huudeta. täällä on muitakin matkustajia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
No kivat sulle. Valitettavasti olet vähemmistössä ainakin sillä otannalla, mitä itse yli 10 kertaa viikossa bussissa istuvana näen ja etenkin kuulen.
Saatamme olla vähemmistössä lukumäärällisesti mutta emme äänenmuodostuksen suhteen.
Melkoisen pöljä pitää olla, kun oikein kokee ylpeilyn aiheeksi sen, että tahallaan häiriköi muita matkustajia.
Lapseni ei varmastikaan tahallaan häiriköi. Mutta hienosti tässä juuri demonstroit lapsiin kohdistuvaa nollatoleranssia. He eivät saa käyttää ruutuja eivätkä myöskään puhua.
Ei kun se olet sinä, joka tahallaan häiriköi. Käytöstavat omaava äiti kertoisi lapselle, että bussissa ei huudeta niin että koko bussi raikaa, vaan puhutaan hiljaisemmalla äänellä.
Kyllä muistutan asiasta bussiin noustessa ja myös jokaisen bussimatkan aikana. Mutta lapsilla ei vielä ole itsehillintä aivan aikuisen luokkaa. Siksihän jotkut käyttävät niitä älylaitteitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme lapsivihamielisyyttä, jos nyt kerran lasten puhekin jo bussissa häiritsee.
Joillain vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan usein tarve arvostella nuorten vanhempien kasvatustaitoja, vaikka oma sukupolvensa itse ovat vanhempina olleet niitä keille on ollut ihan ok, että lapset oleskeli koko päivän pihalla tai lähiseuduilla, mukana perheen taaperot joita muut 4-9v. lapset "hoitaa". Jos illalla kotiin saapui suunnilleen yhtä monta lasta kuin aamulla oli lähtenytkin, niin se oli ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Nyt ei nuori äiti tiedä yhtään mistä puhuu. Kyllä minä kävin 80-luvulla äitini ja isäni kanssa ravintoissa. Eikä ollut Rossoja, vaan ihan kunnollisia ravintoloita. Enkä juoksennellut ympäriinsä, koska minulle oli opetettu miten ruokapöydässä käyttäydytään. Vanhempien laiskuutta jos ilman älylaitetta ei saa lasta käyttäytymään asiallisesti.
Oletkohan nyt itse vähän nuori? 1980-luvullahan juuri ruokaravintolat alkoivat yleistyä. 70-luvulla olivat vielä voimassa hupsut anniskelusäännöt, piti olla puvuntakit ja ateriat, ja ikkunatkin oli pimennetty.
Nuori on suhteellinen käsite. Itse en koe olevani enää edes vähän nuori, koska olen syntynyt vuonna 1975. Vastasin kirjoittajalle, joka väitti, että ennen Rossoa ravintoloissa ei käynyt lapsia. Sehän ei pidä paikkaansa. Vai ajattelitko, että Rosso on ainut ruokaravintola, joka 1980-luvulla oli olemassa? :D
Omalla kotipaikkakunnallani Rosso oli ainoa, jonne saattoi kuvitella lapsia vietävän.
Wikipedian mukaan Rosson erikoisuuksia olivat lasten leikkipaikka sekä se, ettei eteisvahtimestaria tai viinikassaa ollut. Tästä huolimatta järjestyshäiriöt olivat vähäisiä. Eli voisi päätellä, että jotain oli toisin kuin muualla.
Rossot ja muut tulivat Suomeen paljon myöhemmin. Tasokkaita yksityisiä ravintoloita oli paljon, jossa päiväsaikaan pidettiin päiväravintolana, josta sai ruokaa ja kahvia ja lapset tervetulleita ja ilta-aikaan, joskus klo 17 jälkeen muuttuivat iltaravintolaksi, jolloin tarjottiin alkoholia ja oli elävää musiikkia ja tanssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Miten olisi kolmas vaihtoehto: ruudun sijaan lapselle esim. kynää ja paperia tai kirja. Niin minun äitini toimi ajalla ennen älylaitteita. Nätisti istuin piirtelemässä/kirjaa selailemassa sillä välin kun aikuiset jatkoivat ateriointia.
N39
Tuohan on ihan sama kuin että lapsen eteen annettaisiin kännykkä viihdykkeeksi, kun lapsi ei osaa olla paikallaan ilman sitä viihdykettä.
Ihan turhaa siis moralisoida muita.
Ihan varmasti ennenkin oltaisiin käytetty älypuhelimia, niitä vaan ei ollut silloin.Minä tykkäsin lukea syödessä Aku Ankkoja ja sain niitä usein myös lukea. Jos ei muuta luettavaa ollut niin sitten luin maitopurkin tai voipaketin tuoteselosteita.
Vielä aikuisenakin luen tai katson puhelimesta jotain yksin syödessä.
Aikana jolloin ei ollut älylaitteita kaikki istui lukemassa jotain. En tiedä eroaako se nyt niin kamalasti älylaitteisiin keskittymisestä.
Voi kuule, ero on valtava. Lapset tuijottavat älypuhelinta ja Aku Ankkaa luetaan. Älypuhelin vie lasta alaspäin ja Aku Ankka kehittää lasta. Älypuhelin tunkee valmista materiaalia passiiviselle lapselle, kun taas Akua luetaan aktiivisesti ha mietitään samalla seuraavia juonenkäänteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
No kivat sulle. Valitettavasti olet vähemmistössä ainakin sillä otannalla, mitä itse yli 10 kertaa viikossa bussissa istuvana näen ja etenkin kuulen.
Saatamme olla vähemmistössä lukumäärällisesti mutta emme äänenmuodostuksen suhteen.
Melkoisen pöljä pitää olla, kun oikein kokee ylpeilyn aiheeksi sen, että tahallaan häiriköi muita matkustajia.
Lapseni ei varmastikaan tahallaan häiriköi. Mutta hienosti tässä juuri demonstroit lapsiin kohdistuvaa nollatoleranssia. He eivät saa käyttää ruutuja eivätkä myöskään puhua.
Ei kun se olet sinä, joka tahallaan häiriköi. Käytöstavat omaava äiti kertoisi lapselle, että bussissa ei huudeta niin että koko bussi raikaa, vaan puhutaan hiljaisemmalla äänellä.
Kyllä muistutan asiasta bussiin noustessa ja myös jokaisen bussimatkan aikana. Mutta lapsilla ei vielä ole itsehillintä aivan aikuisen luokkaa. Siksihän jotkut käyttävät niitä älylaitteitakin.
Jännä kun vielä 20-30 vuotta sitten osattiin matkustaa bussissa ihan ilman älylaitteita ja muita matkustajia kunnioittaen. Miksi enää ei osata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
Ja sinulla ei tietenkään riitä kapasiteetti siihen, että pyytäisit sitä palleroasi puhumaan hiljempaa kailottamisen sijaan. Normaalit äidit tekevät niin, koska osaavat huomioida muutakin kuin oman pikku päivänsäteensä.
Kyllä pyydän, mutta innostuessa ääni taas kohoaa. Ja eikös joku tässä sanonut, että kymmenien Pipsa Possujen alta ei mikään keskustelu edes kuulu?
Ei, kukaan ei sanonut mitään sellaista. Keksit nyt ihan omiasi.
P.S. Vaikka se ääni hetkellisesti kohoaa, se ei estä sinua sanomata "shh, ei huudeta. täällä on muitakin matkustajia".
Nyt taidat itse keksiä omiasi. Toki sanon näin useinkin. Mutta ei pieni lapsi sitä kauhean kauan muista.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/201708082200312244
"Viestintäkonsultti Satu Irisvik ja toimittaja Jenni Utriainen ovat ystävyksiä, joista tuli liki samaan aikaan äitejä.
Pian he alkoivat ihmetellä, mitä kummaa pitäisi tehdä, kun sylissä jokeltavat vaippapyllyt tarttuivatkin mammojen käsissä oleviin iPadeihin ja alkoivat surffata."
" Lapsesi ei kuitenkaan elä sinun lapsuuttasi. Olisitko itse halunnut kerätä kasvikansioita koko kesän vain koska vanhempasi joutuivat tekemään niin? Ennen vanhaan oli myös ihan ok, että 10-vuotias raatoi heinäpellolla ja sai tukkapöllyä, jos meininki ei vanhempia miellyttänyt, Irisvik ja Utriainen huomauttavat.
- Älylaitteet kuuluvat jokaisen lapsen elämään, ja niihin tutustutaan viimeistään koulussa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Miten olisi kolmas vaihtoehto: ruudun sijaan lapselle esim. kynää ja paperia tai kirja. Niin minun äitini toimi ajalla ennen älylaitteita. Nätisti istuin piirtelemässä/kirjaa selailemassa sillä välin kun aikuiset jatkoivat ateriointia.
N39
Tuohan on ihan sama kuin että lapsen eteen annettaisiin kännykkä viihdykkeeksi, kun lapsi ei osaa olla paikallaan ilman sitä viihdykettä.
Ihan turhaa siis moralisoida muita.
Ihan varmasti ennenkin oltaisiin käytetty älypuhelimia, niitä vaan ei ollut silloin.Minä tykkäsin lukea syödessä Aku Ankkoja ja sain niitä usein myös lukea. Jos ei muuta luettavaa ollut niin sitten luin maitopurkin tai voipaketin tuoteselosteita.
Vielä aikuisenakin luen tai katson puhelimesta jotain yksin syödessä.
Aikana jolloin ei ollut älylaitteita kaikki istui lukemassa jotain. En tiedä eroaako se nyt niin kamalasti älylaitteisiin keskittymisestä.Voi kuule, ero on valtava. Lapset tuijottavat älypuhelinta ja Aku Ankkaa luetaan. Älypuhelin vie lasta alaspäin ja Aku Ankka kehittää lasta. Älypuhelin tunkee valmista materiaalia passiiviselle lapselle, kun taas Akua luetaan aktiivisesti ha mietitään samalla seuraavia juonenkäänteitä.
Ei se nyt noin mustavalkoista ole. Aku Ankassa on rikasta kieltä, mutta lauserakenteet ovat todella yksinkertaisia. Siksi opettajat suosittelevat Akkarien rinnalle oikeita kirjoja.
Älylaitteiden opetuspelit taas kuuluvat suorastaan koulun oppimäärään, ainakin omilla alakouluikäisillä lapsillani. Tietty määrä pitää pelata läksyjä.
Ja muuten sitä Aku Ankkaakin voi lukea kännykällä.
Työskentelen lasten parissa. Voin kertoa, että huomaan kyllä lapsiryhmästä lähes heti ne lapset, jotka ovat liian pitkiä aikoja älylaitteen seurassa. Se näkyy. Usein se näkyy negatiivisena.
Se näkyy myös, jos lapsen pääasiallisiin vapaa-ajan viettotapoihin kuuluu tavallinen leikkiminen sisällä ja ulkona. Se näkyy positiivisessa mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs työkaverini kertoi lapsenlapsestaan, joka kuulemma kuuntelee iltasadun tabletista. Sen sijaan, että isä tai äiti menisi sänkyyn lapsen viereen lukemaan tälle iltasadun, lapsi hakee vanhemmilta tabletin ja homma hoituu sillä.
Tuntuu aivan käsittämättömältä.
Automaatio on päivän sana. Toistuvat ja tylsät tehtävät pitääkin jättää koneiden tehtäväksi ja vapauttaa ihmiset hauskempiin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihme lapsivihamielisyyttä, jos nyt kerran lasten puhekin jo bussissa häiritsee.
Joillain vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan usein tarve arvostella nuorten vanhempien kasvatustaitoja, vaikka oma sukupolvensa itse ovat vanhempina olleet niitä keille on ollut ihan ok, että lapset oleskeli koko päivän pihalla tai lähiseuduilla, mukana perheen taaperot joita muut 4-9v. lapset "hoitaa". Jos illalla kotiin saapui suunnilleen yhtä monta lasta kuin aamulla oli lähtenytkin, niin se oli ihan ok.
Ennen ei ollut niin tarkkaa lasten kanssa.
Jos nyt joku lapsi kymmenestä uintireissulla hukkui tai jäi auton alle lasten leikkiessä tiellä, niin jäihän vielä yhdeksän. Ja äkkiäkös sitä hankittiin muutama uusikin.
Turvavöitä ei aluksi käytetty koska niitä ei ollut. Sitten kun niitä alkoi olla myös takapenkeillä, ei niitä edelleenkään käytetty, koska ne olivat nykyajan vouhotuksia. Sitäpaitsi kyllähän meidän isukki ajaa tosi hyvin ja tarkasti. Varsinkin muutaman ottaneena.
Lasten kanssa ei tarvinut puhua koska eivät he ymmärtäneet mitään ja tunteitahan heillä ei ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
Ja sinulla ei tietenkään riitä kapasiteetti siihen, että pyytäisit sitä palleroasi puhumaan hiljempaa kailottamisen sijaan. Normaalit äidit tekevät niin, koska osaavat huomioida muutakin kuin oman pikku päivänsäteensä.
Kyllä pyydän, mutta innostuessa ääni taas kohoaa. Ja eikös joku tässä sanonut, että kymmenien Pipsa Possujen alta ei mikään keskustelu edes kuulu?
Ei, kukaan ei sanonut mitään sellaista. Keksit nyt ihan omiasi.
P.S. Vaikka se ääni hetkellisesti kohoaa, se ei estä sinua sanomata "shh, ei huudeta. täällä on muitakin matkustajia".
Nyt taidat itse keksiä omiasi. Toki sanon näin useinkin. Mutta ei pieni lapsi sitä kauhean kauan muista.
Niin, huonosti kasvatetut lapset ei osaa edes peruskäytöstapoja. On huomattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Tuo koko kirjoituksesi on ihan omaa kuvitelmaasi. Nyt puhuttiin siitä, että ne pauhaavat Pipsat häiritsevät muita matkustajia. Ei puhuttu siitä, mitä lapset tekevät kodeissaan.
t. eri
Mutta milllon lapset ei olisi häirinnyt joitakin aikuisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.
Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.
Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.
Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.
Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.
Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?
Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä.
Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille.
Oletko koskaan kuullut kuulokkeista?
Ravintolassa on aina jonkin verran taustamököä, joten eipä se pipsapossu sieltä muun mökän seasta erityisesti edes kuulu.
Enemmän puhelimiaan huudattaa ihan aikuiset, kun katsovat instastoorejaan ja mummojen 3310 huutaa soittoäänet täysillä, eivätkä mummot silti huomaa puhelimen soivan.
Opettelehan lapsi lukemaan. En puhunut omasta älylaitteiden käytöstä, vaan näistä julkisilla paikoilla taaperoilleen kännykät käteen iskevistä mammoista. Tervetuloa esim. HSL:n busseihin kuuntelemaan, mitä se on kun kymmenen Pipsaa huutaa kuorossa eri laitteista.
Noniin, eli tärkeintä on päästä moralisoimaan ventovieraita ihmisiä ja tekemään jotain ihan omia päätelmiä.
Se, että näet lapselle annettavan bussissa hetkeksi puhelimen lapselle ei tarkoita, että lapsi koko ajan istuisi puhelin kädessä. Se on ihan vaan sinun omaa kuvitelmaasi. Voi olla, että tuo on päivän ainoa kerta kun lapselle lyhyen bussimatkan ajaksi annetaan puhelin, mutta toki sinä rynnit tekemään omat pikaiset päätelmäsi tästäkin.
Jaahas, paikalle saatiin mamma, joka antaa lapsen huudattaa älyluuria ja häiriköidä muita matkustajia. Nyt sitten yrittää kääntää oman käytöstapojen puutteensa muiden syyksi :D Mitä jos vain et antaisi sitä luuri tenavallesi bussissa? Kyllä se hengissä selviää sen 20-30min ilmankin.
Olen eri, mutta minä en koskaan anna lapselleni bussissa puhelinta. Me juttelemme. Lapsellani on kirkas, kuuluva ääni ja paljon kysyttävää.
No kivat sulle. Valitettavasti olet vähemmistössä ainakin sillä otannalla, mitä itse yli 10 kertaa viikossa bussissa istuvana näen ja etenkin kuulen.
Saatamme olla vähemmistössä lukumäärällisesti mutta emme äänenmuodostuksen suhteen.
Melkoisen pöljä pitää olla, kun oikein kokee ylpeilyn aiheeksi sen, että tahallaan häiriköi muita matkustajia.
Lapseni ei varmastikaan tahallaan häiriköi. Mutta hienosti tässä juuri demonstroit lapsiin kohdistuvaa nollatoleranssia. He eivät saa käyttää ruutuja eivätkä myöskään puhua.
Ei kun se olet sinä, joka tahallaan häiriköi. Käytöstavat omaava äiti kertoisi lapselle, että bussissa ei huudeta niin että koko bussi raikaa, vaan puhutaan hiljaisemmalla äänellä.
Kyllä muistutan asiasta bussiin noustessa ja myös jokaisen bussimatkan aikana. Mutta lapsilla ei vielä ole itsehillintä aivan aikuisen luokkaa. Siksihän jotkut käyttävät niitä älylaitteitakin.
Jännä kun vielä 20-30 vuotta sitten osattiin matkustaa bussissa ihan ilman älylaitteita ja muita matkustajia kunnioittaen. Miksi enää ei osata?
Höpöhöpö.
Vuonna 2003 ei ollut busseissa moniakaan teinejä, ketkä ei olisi istuneet naama kiinni kännykässä näyttämässä tekstareita.
Vierailija kirjoitti:
Ihme lapsivihamielisyyttä, jos nyt kerran lasten puhekin jo bussissa häiritsee.
Joillain vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan usein tarve arvostella nuorten vanhempien kasvatustaitoja, vaikka oma sukupolvensa itse ovat vanhempina olleet niitä keille on ollut ihan ok, että lapset oleskeli koko päivän pihalla tai lähiseuduilla, mukana perheen taaperot joita muut 4-9v. lapset "hoitaa". Jos illalla kotiin saapui suunnilleen yhtä monta lasta kuin aamulla oli lähtenytkin, niin se oli ihan ok.
Ei puhe häiritse, vaan kailottaminen. Siinä on iso ero jutteleeko lapsen kanssa normaalilla äänellä vai antaako hänen kiljua täysin palkein asiansa.
Lapseni ei varmastikaan tahallaan häiriköi. Mutta hienosti tässä juuri demonstroit lapsiin kohdistuvaa nollatoleranssia. He eivät saa käyttää ruutuja eivätkä myöskään puhua.