Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani ei tehneet ositusta erotessaan, nyt isän kuoltua äiti on perikunnan osakas ja tekee riitaa kaikesta!
02.03.2023 |
Vanhempieni erosta on jo 20 vuotta, jostain h3lvetin syystä he ei tehneet ositusta aikanaan. Olen niin vihainen siitä! Kaikki ongelmat kaatuvat taas meidän lasten niskaan!
Mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut kuin talo jossa asuivat. Isä säästi eron jälkeen pienen pesämunan ja halusi sen meille lapsille jaettavaksi. Ei siitä hirveästi rahaa tule kun lapsia on neljä, mutta jonkin verran kuitenkin.
En tiennyt, että ositusta ei oltu tehty. Nyt äiti on vaatimassa puolta isän omaisuudesta, eli noista säästöistä myös, joihin hänellä ei ole oikeutta. Isä on sanonut meille kaikille lapsille että haluaa meidän jakavan ne tasan, neljään osaan keskenämme. Äiti on heittäytynyt tosi hankalaksi kaikessa ja vaatii että jokainen päätös pitää hyväksyttää hänellä. Rahaa ei ole niin paljon, että siitä kannattaisi oikeuteen lähteä omaa äitiään vastaan. Äidin itsekeskeisyys ja ahneus on kuitenkin jo rikkonut perheen välejä.
Voiko hän oikeasti vaatia puolia noista rahoista itselleen? Onko meillä mitään mahdollisuutta vastustaa ilman käräjöintiä? Testamenttia ei ollut.
Kommentit (465)
121/465
|
02.03.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Ahneita äiti ja lapset ja kiltti isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten ahneita monet vanhukset on. Mitä sillä rahalla enää vanhana tekee? Ja puhun yleisellä tasolla. Mummot ja papat ensimmäisinä jonottamassa tarjousten perään jo ennen kaupan aukeamista, pelaavat rahapelejä suurten voittojen toivossa. Ja ikää näillä 70+. Luulisi että tossa iässä ymmärtää elämän rajallisuuden ja ettei rahalla tee mitään enää. Ja yleensä noilla edes velkaa ja säästöjä ennestään. Ja entä lesket jotka suuttuvat jos lapset haluavat omansa pois kuolipesästä, koska lesken mielestä rahat kuuluvat hänelle vaikka lain mukaan lapsille ja leskelle tasinko. Varakas leski istuu rahojen päällä jotka ruuhkavuosissa ja velkaiset lapset tarvitsevat. Perintöverot kuitenkin maksettava heti.
Seitsemänkymppinen voi hyvinkin elää vielä 20 vuotta tai kauemminkin. Kyllä siinä ajassa ehtii vielä rahaa tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
Äiti tässä häviää kaikesta huolimatta. Joten hoitakaa odotus ja perinnön jako. Äiti ne ei voi saada puolta talosta ja säästöjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
No sitten ette vingu, jos haluatte kaikki äidille ne lahjoittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pelkään samaa omalla kohdallani. Raskas ero, eikä omaisuutta. Ositus jäi tekemättä, niin kuin aika monella. Omaisuus kerätty sen jälkeen, mutta tässä välissä on markatkin kadonneet. Vaikea niitä on jälkikäteen selvitellä. Mutta sorry jää perillisille hoitaa ex mies eroon perinnöstä.
Mitähän asialle voisi vielä tehdä eläessäni? En tiedä missä maassa mies asuu nykyään. Mutta ehkä löytäisin. Hän ei kyllä viitsi vaivautua, jos asua vaatii häneltä jotain.
Mikä se ositus virallisesti on? Me jaettiin lusikat, mutta paperia ei tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
Avioeron osituksessa lapset ei mitään saa. Puolet talosta äidlle, puolet isälle ja nyt isän kuoleman jälkeen lapset perii isän puolikkaan. Sama lopputulos kuin mitä kirjoitit mutta eri termit ja perintöverot tulee mukaan kuvioihin lasten osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
No sitten ette vingu, jos haluatte kaikki äidille ne lahjoittaa
Ei lahjoiteta mitään, jätetään talon osalta perintö jakamatta siihen asti että äiti muuttaa sieltä pois. Tässä avauksessa ei ole kyse talosta. Tietenkään me ei häädetä äitiä kodistaan, jossa on asunut kymmeniä vuosia!
ap
Isä ja äiti ovat voineet sovittaa kaiken epävirallisesti eron jälkeen. Siksi velat ja omistukset tulee selvittää eron hetkisten tieojen mukaan.
Eron jälkeen ex-puolisolla ei tietenkkään ole oikeuksia perintöön. Ainoastaan jos osituksessa paljastuu jotain epäsuhtaista se hyvitetään perinnön määrästä ensin. Loput rahat ja velat siirtyvät perikunnalle.
Eli jos äitisi haluaa osuuksia, hänen tulee alkaa pankista selvittämään eron aikaiset omistukset ja velat, sekä lisäksi selvittää muut arvotavarat joita on vienyt/saanut aikanaan. Äidillesi tuosta koituu tehtävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
Niin noh, sehän on ollut isäsi toive toki että se äidilläsi on, mutta jos meidän äiti olisi noin perseestä, varmaan vaatisin maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkään samaa omalla kohdallani. Raskas ero, eikä omaisuutta. Ositus jäi tekemättä, niin kuin aika monella. Omaisuus kerätty sen jälkeen, mutta tässä välissä on markatkin kadonneet. Vaikea niitä on jälkikäteen selvitellä. Mutta sorry jää perillisille hoitaa ex mies eroon perinnöstä.
Mitähän asialle voisi vielä tehdä eläessäni? En tiedä missä maassa mies asuu nykyään. Mutta ehkä löytäisin. Hän ei kyllä viitsi vaivautua, jos asua vaatii häneltä jotain.
Mikä se ositus virallisesti on? Me jaettiin lusikat, mutta paperia ei tehty.
Osituksessa pitää tulla selville parin varallisuus ja velat. Ne tasataan puoliksi. Voit tämän tehdä vaikka suurpiirteisesti ja etsiä miehen ja lähettää allekirjoitettavaksi.
Jos kaikki on 50/50 mennyt tuolloin, ihmettelisin miksei suostuisi allekirjoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
Jos äiti ei suosiolla suostu, että lapset saa isän osuuden varoista, niin vaatisin. Asunto voi jäädä jakamatta, mutta varoihin äidillä ei ole oikeutta.
Kamalia lapsia ihmisillä on. Ovat ahnehtimassa äidille osituksessa kuuluvaa omaisuutta jakoon. Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
No sitten ette vingu, jos haluatte kaikki äidille ne lahjoittaa
Ei lahjoiteta mitään, jätetään talon osalta perintö jakamatta siihen asti että äiti muuttaa sieltä pois. Tässä avauksessa ei ole kyse talosta. Tietenkään me ei häädetä äitiä kodistaan, jossa on asunut kymmeniä vuosia!
ap
Ette voi jättää osaa perintöä jakamatta, jos ositus tehdään. Ja perintöä ette voi jakaa ennen osituksen tekoa.
Joten tilanne jatkuu ennallaan äitinne kuolemaan asti. Isänne rahoja ette saa, eikä äiti muuta talosta.
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkään samaa omalla kohdallani. Raskas ero, eikä omaisuutta. Ositus jäi tekemättä, niin kuin aika monella. Omaisuus kerätty sen jälkeen, mutta tässä välissä on markatkin kadonneet. Vaikea niitä on jälkikäteen selvitellä. Mutta sorry jää perillisille hoitaa ex mies eroon perinnöstä.
Mitähän asialle voisi vielä tehdä eläessäni? En tiedä missä maassa mies asuu nykyään. Mutta ehkä löytäisin. Hän ei kyllä viitsi vaivautua, jos asua vaatii häneltä jotain.
Mikä se ositus virallisesti on? Me jaettiin lusikat, mutta paperia ei tehty.
Se on se paperi juurikin. Listaat jaetut lusikat ja yrität saada toisen nimen alle. Jos ei onnistu, toivot ettei hän palaa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pelkään samaa omalla kohdallani. Raskas ero, eikä omaisuutta. Ositus jäi tekemättä, niin kuin aika monella. Omaisuus kerätty sen jälkeen, mutta tässä välissä on markatkin kadonneet. Vaikea niitä on jälkikäteen selvitellä. Mutta sorry jää perillisille hoitaa ex mies eroon perinnöstä.
Mitähän asialle voisi vielä tehdä eläessäni? En tiedä missä maassa mies asuu nykyään. Mutta ehkä löytäisin. Hän ei kyllä viitsi vaivautua, jos asua vaatii häneltä jotain.
Mikä se ositus virallisesti on? Me jaettiin lusikat, mutta paperia ei tehty.Osituksessa pitää tulla selville parin varallisuus ja velat. Ne tasataan puoliksi. Voit tämän tehdä vaikka suurpiirteisesti ja etsiä miehen ja lähettää allekirjoitettavaksi.
Jos kaikki on 50/50 mennyt tuolloin, ihmettelisin miksei suostuisi allekirjoitukseen.
Ei osituksen tarvitse olla 50/50, riittää että nimet on alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
No sitten ette vingu, jos haluatte kaikki äidille ne lahjoittaa
Ei lahjoiteta mitään, jätetään talon osalta perintö jakamatta siihen asti että äiti muuttaa sieltä pois. Tässä avauksessa ei ole kyse talosta. Tietenkään me ei häädetä äitiä kodistaan, jossa on asunut kymmeniä vuosia!
ap
Ette voi jättää osaa perintöä jakamatta, jos ositus tehdään. Ja perintöä ette voi jakaa ennen osituksen tekoa.
Joten tilanne jatkuu ennallaan äitinne kuolemaan asti. Isänne rahoja ette saa, eikä äiti muuta talosta.
No ei se nyt noin mene. Ei ositus estä perinnön jakoa tai jakamattomuutta mitenkään. Suomi on täynnä perikuntia, jotka omistaa kiinteää omaisuutta ja muu omaisuus on aikanaan jo jaettu. Ensin tehdään ositus, sen jälkeen perikunta, johon äiti ei osituksen jälkeen enää kuulu, päättää miten toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Jos äiti ja asumaan taloon, niin silloinhan puolet talosta kuuluu lapsille.
Ja lapset voivat myydä oman osansa talosta ja tässä tapauksessa kannattanee äidille sanoa, että talo menee myyntiin, jos epäreilut vaatimukset jatkuvat. Äidille ei kuulu lesken asumisoikeutta.
Tämä oli mulle uutta. Luulin että me ei voida heittää äitiä ulos. Ei varmasti heitetäkään, mutta jos äiti ei anna yhtään periksi niin jossain kohtaa täytyy ehkä panna kova kovaa vastaan.
Äidillä ei ole muuta omaisuutta kuin puolikas talosta eikä ilmeisesti pystynyt ostamaan isän osuutta, niin isä antoi hänen jäädä siihen asumaan. Me lapset kuviteltiin, että äiti osti isän ulos, koska äiti on vuosikaudet hokenut ettei isällä ole enää mitään oikeutta hänen taloonsa. Ero oli tosi rankka kaikille, joten siitä ei ole meidän perheessä juuri puhuttu. Nyt sitten paljastui, että isä antoikin hyvää hyvyyttään äidin jäädä taloon asumaan ja tavallaan luopui omasta osuudestaan äidin hyväksi. Suututtaa, että äiti käytti isän kiltteyttä hyväkseen ja nyt vaatii vielä sellaistakin omaisuutta, mikä ei hänelle kuulu.
ap
Juu, haluan nähdä ostajan, joka ostaa talon jossa äitisi asuu. Koitahan nyt ottaa järki käteen, äläkä ole lapsellinen. Mikään oikeusaste ei häädä äitiäsi talosta.
Siinähän sanotaan, että eivät heittäisi äitiä pihalle, mutta se on hyvä uhkaus jos äiti ei tule järkiinsä. Yritä itse ymmärtää lukemasi.
Talon toinen puoli kuuluu isälle, joten äiti lunastaa sen tai maksaa rahassa. Lahjana hän ei voi sitä saada
Talo menee osituksessa puoliksi äidille, puoliksi perikunnalle. Ei me heitetä äitiä kodistaan eikä vaadita häntä siitä maksamaan, kun ei hänellä ole millä maksaa. Vaatisitko muka itse?
ap
No sitten ette vingu, jos haluatte kaikki äidille ne lahjoittaa
Ei lahjoiteta mitään, jätetään talon osalta perintö jakamatta siihen asti että äiti muuttaa sieltä pois. Tässä avauksessa ei ole kyse talosta. Tietenkään me ei häädetä äitiä kodistaan, jossa on asunut kymmeniä vuosia!
ap
Ette voi jättää osaa perintöä jakamatta, jos ositus tehdään. Ja perintöä ette voi jakaa ennen osituksen tekoa.
Joten tilanne jatkuu ennallaan äitinne kuolemaan asti. Isänne rahoja ette saa, eikä äiti muuta talosta.No ei se nyt noin mene. Ei ositus estä perinnön jakoa tai jakamattomuutta mitenkään. Suomi on täynnä perikuntia, jotka omistaa kiinteää omaisuutta ja muu omaisuus on aikanaan jo jaettu. Ensin tehdään ositus, sen jälkeen perikunta, johon äiti ei osituksen jälkeen enää kuulu, päättää miten toimii.
Mutta tässä tapauksessa äiti halusi osan exänsä rahoista ja ilman odotusta hänellä ei ole oikeutta niihin
Jos ositus on tekemättä, niin äiti voi joutua maksamaan ITSE teidän KUOLINPESÄLLENNE tasinkoa.
Mamman kannattaa miettiä, millaiseen soppaan lusikkansa upottaa.