Vanhempani ei tehneet ositusta erotessaan, nyt isän kuoltua äiti on perikunnan osakas ja tekee riitaa kaikesta!
Vanhempieni erosta on jo 20 vuotta, jostain h3lvetin syystä he ei tehneet ositusta aikanaan. Olen niin vihainen siitä! Kaikki ongelmat kaatuvat taas meidän lasten niskaan!
Mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut kuin talo jossa asuivat. Isä säästi eron jälkeen pienen pesämunan ja halusi sen meille lapsille jaettavaksi. Ei siitä hirveästi rahaa tule kun lapsia on neljä, mutta jonkin verran kuitenkin.
En tiennyt, että ositusta ei oltu tehty. Nyt äiti on vaatimassa puolta isän omaisuudesta, eli noista säästöistä myös, joihin hänellä ei ole oikeutta. Isä on sanonut meille kaikille lapsille että haluaa meidän jakavan ne tasan, neljään osaan keskenämme. Äiti on heittäytynyt tosi hankalaksi kaikessa ja vaatii että jokainen päätös pitää hyväksyttää hänellä. Rahaa ei ole niin paljon, että siitä kannattaisi oikeuteen lähteä omaa äitiään vastaan. Äidin itsekeskeisyys ja ahneus on kuitenkin jo rikkonut perheen välejä.
Voiko hän oikeasti vaatia puolia noista rahoista itselleen? Onko meillä mitään mahdollisuutta vastustaa ilman käräjöintiä? Testamenttia ei ollut.
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
No ei ole.
No jos ositusta ei ole tehty ja talo on ollut yhteinen niin kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rintaperillisiä niin eihän äiti mitään peri. Ei ole edes leski.
Ei ole kyse perimisestä vaan avioeron osituksesta. Se on tekemättä, joten hän on perikunnan osakas.
ap
Ositus pitää nyt tehdä. Niin se vain on. Tyhmä on isäsi kun ei ole huolehtinut ositusta ja alkanut säästämään rahaa. Tyhmästä isästä kärsii penikatkin.
Miksi? Ei pidä.
Siksi, että se pitää tehdä! Jos ei tehdä, ei tiedetä minkä osan jäämistöstä omistaa kumpikin puolisoista. Kuten nyt apn tapaus osoittaa. Ei sinun typerä inttäminen tilannetta muuta.
Ei se apn äiti mitään omista. Yksikään laki ei sano että ositus on pakollinen. Perunkirjoitukseen riittää tasan avioeropaperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
Vierailija kirjoitti:
Osituksen tekemättä jättäminen on monen virhe. Jos ei kyetä osoittamaan mikä oli varallisuustilanne eron hetkellä, voi tosiaan olla että äidillä on oikeus osaansa. Virhe on ikävä kyllä ollut menehtyneen oma. Ositus on todella tärkeä juttu, tässä sen juuri huomaa. Vaikka pesänjako olisi täysin riidatonkin, osituspaperi on löydyttävä tai homma pitää hoitaa muuten oikein - ja sehän on vaikeaa sitten.
Tuollaisesta tulee helposti ihan kunnon sotku, jos ositus on exän kanssa tekemättä ja kuolleella on vielä nyxä.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
No ei ole.
No jos ositusta ei ole tehty ja talo on ollut yhteinen niin kyllä on.
No jos apn äiti on edelleen talon omistaja niin tietenkin hän omansa saa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rintaperillisiä niin eihän äiti mitään peri. Ei ole edes leski.
Ei ole kyse perimisestä vaan avioeron osituksesta. Se on tekemättä, joten hän on perikunnan osakas.
ap
Ositus pitää nyt tehdä. Niin se vain on. Tyhmä on isäsi kun ei ole huolehtinut ositusta ja alkanut säästämään rahaa. Tyhmästä isästä kärsii penikatkin.
Miksi? Ei pidä.
Siksi, että se pitää tehdä! Jos ei tehdä, ei tiedetä minkä osan jäämistöstä omistaa kumpikin puolisoista. Kuten nyt apn tapaus osoittaa. Ei sinun typerä inttäminen tilannetta muuta.
Ei se apn äiti mitään omista. Yksikään laki ei sano että ositus on pakollinen. Perunkirjoitukseen riittää tasan avioeropaperit.
Tasan ei taatusti riitä. Ositus pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
Ostivat ja maksoivat talon avioliiton aikana, joten puolet kuuluu osituksessa isälle ja puolet äidille. Isä antoi äidin jäädä siihen asumaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rintaperillisiä niin eihän äiti mitään peri. Ei ole edes leski.
Ei ole kyse perimisestä vaan avioeron osituksesta. Se on tekemättä, joten hän on perikunnan osakas.
ap
Ositus pitää nyt tehdä. Niin se vain on. Tyhmä on isäsi kun ei ole huolehtinut ositusta ja alkanut säästämään rahaa. Tyhmästä isästä kärsii penikatkin.
Miksi? Ei pidä.
Siksi, että se pitää tehdä! Jos ei tehdä, ei tiedetä minkä osan jäämistöstä omistaa kumpikin puolisoista. Kuten nyt apn tapaus osoittaa. Ei sinun typerä inttäminen tilannetta muuta.
Ei se apn äiti mitään omista. Yksikään laki ei sano että ositus on pakollinen. Perunkirjoitukseen riittää tasan avioeropaperit.
Kyllä sanoo, kts viesti 54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
Tässä tilanteessakaan se exä ei sitä peri osakkaana vaan hän omistaa siitä osansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
No on todella erikoista, että halutaan pitää talo yhteisomistuksessa eron jälkeen. Toinen muuttaa pois ja toinen jää asumaan. Kai nyt poismuuttanut haluaa omansa pois!
Joku provoaa täällä, ihan turha kiinnittää huomiota.
Minilexin teksti tarkoittaa juuri sitä että jos ositus on avioerossa jätetty tekemättä, se tehdään kun toinen kuolee.
Pakkohan ei ole vaatia tai tehdä ositusta tai vaatia kuolinpesästä mitään mutta ap:n äiti nyt vaatii ja hänellä on siihen oikeus. Väittäkää mitä vaan mutta näin se on.
https://www.minilex.fi/a/avioero-onko-ositus-pakollinen
"Toimittamatta jätetty ositus voi tulevaisuudessa muodostua ongelmaksi esimerkiksi puolisoiden jälkeläisille. Perunkirjoitus ja perinnönjako edellyttävät ositusta. Jos ositusta ei ole toimitettu saattaa kuolinpesään kuulua entiselle aviopuolisolle avio-oikeuden nojalla kuuluvaa omaisuutta."
Äitinnehän on kuolinpesän osakas siitä nyt ei pääse minnekkään. Meillä oli hieman eri tilanne mutta lakiapua tarvittiin ja meillä oli apuna pankin lakimies. Perunkirjoitus kaikkineen tuli maksamaan tuhat euroa (vuosi sitten)
Tuossa kannattaa selvittää tehdäänkö ositus tämän hetkisen vai avioeron aikaisen omaisuuden mukaan, joka tapauksessa myös äidin omaisuus lasketaan mukaan kuolinpesään.
Hautajaiskulut ja muut maksut huomioidaan ennen ositusta ja siihen voi varata summan hautakivestä ja haudan hoidosta (mahdollisimman suuren)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rintaperillisiä niin eihän äiti mitään peri. Ei ole edes leski.
Ei ole kyse perimisestä vaan avioeron osituksesta. Se on tekemättä, joten hän on perikunnan osakas.
ap
Ositus pitää nyt tehdä. Niin se vain on. Tyhmä on isäsi kun ei ole huolehtinut ositusta ja alkanut säästämään rahaa. Tyhmästä isästä kärsii penikatkin.
Miksi? Ei pidä.
Siksi, että se pitää tehdä! Jos ei tehdä, ei tiedetä minkä osan jäämistöstä omistaa kumpikin puolisoista. Kuten nyt apn tapaus osoittaa. Ei sinun typerä inttäminen tilannetta muuta.
Ei se apn äiti mitään omista. Yksikään laki ei sano että ositus on pakollinen. Perunkirjoitukseen riittää tasan avioeropaperit.
Kyllä sanoo, kts viesti 54
Ei sano. Jos psitusta ei ole tehty, siellä kuolinpesässä saattaa olla apn äidin omaisuutta niin. Se on täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Äitinnehän on kuolinpesän osakas siitä nyt ei pääse minnekkään. Meillä oli hieman eri tilanne mutta lakiapua tarvittiin ja meillä oli apuna pankin lakimies. Perunkirjoitus kaikkineen tuli maksamaan tuhat euroa (vuosi sitten)
Tuossa kannattaa selvittää tehdäänkö ositus tämän hetkisen vai avioeron aikaisen omaisuuden mukaan, joka tapauksessa myös äidin omaisuus lasketaan mukaan kuolinpesään.
Hautajaiskulut ja muut maksut huomioidaan ennen ositusta ja siihen voi varata summan hautakivestä ja haudan hoidosta (mahdollisimman suuren)
Ei ole, ei millään muotoa voi olla.
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
No on todella erikoista, että halutaan pitää talo yhteisomistuksessa eron jälkeen. Toinen muuttaa pois ja toinen jää asumaan. Kai nyt poismuuttanut haluaa omansa pois!
Voi kuule, kaltaisiasi tietämättömiä moukkia on pilvin pimein, joskus on helpompaa vain lähteä, eikä huomata ajatella pitemmälle.
Vierailija kirjoitti:
No onko niin että äitisi on toimitettava luettelo omista omistuksistaan ositusta varten? Eihän voi mennä niin että vain isäsi omaisuus jaetaan ja äitisi saa pitää omansa?
Niin ositukseen tarvitsee luettelon, ei äidin omaisuutta perintöön laiteta, koska hän on elossa, yritä nyt tämä ymmärtää saakelin ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
No on todella erikoista, että halutaan pitää talo yhteisomistuksessa eron jälkeen. Toinen muuttaa pois ja toinen jää asumaan. Kai nyt poismuuttanut haluaa omansa pois!
Voi kuule, kaltaisiasi tietämättömiä moukkia on pilvin pimein, joskus on helpompaa vain lähteä, eikä huomata ajatella pitemmälle.
Miten olen moukka jos ajattelen että omansa haluaa pois? Erikoinen argumentointi sulta.
Siksi, että se pitää tehdä! Jos ei tehdä, ei tiedetä minkä osan jäämistöstä omistaa kumpikin puolisoista. Kuten nyt apn tapaus osoittaa. Ei sinun typerä inttäminen tilannetta muuta.