Mistä saitte voimaa laihduttaa? BMI nyt 37,7 ja

Tiedostamalla sen, että mikään sokerirasvanautinto ei vastaa sitä tyytyväisyyden tunnetta kun peilistä katsoo takaisin atleettisen lihaksikas timmi vartalo.

Sun kannattaisi ensin miettiä, että mikä ajaa sut ahmimaan?

Miksi epäterveellinen ruoka on sulle tärkeämpää kuin terveys ja viehättävä ulkonäkö?

Kyllä suurin motivoija oli terveyden menettämisen pelko. Itselleni laihdutus oli helppoa, kun päätöksen oli tehnyt ja uutta ruokavaliota takana pari viikkoa. Sinulla tuntuu olevan jotain ahmimisongelmaa, kannattaisi ehkä hakea apua, jospa se auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Tiedostamalla sen, että mikään sokerirasvanautinto ei vastaa sitä tyytyväisyyden tunnetta kun peilistä katsoo takaisin atleettisen lihaksikas timmi vartalo.

Sun kannattaisi ensin miettiä, että mikä ajaa sut ahmimaan?

Miksi epäterveellinen ruoka on sulle tärkeämpää kuin terveys ja viehättävä ulkonäkö?

Se tuo minulle hyvän olon. Hyvän mielen.

Tuntuu, että elämä on muuten pelkkää epämukavuutta, syöminen tekee hyvää.

(No lopputulos jäätävä ylipaino)

Ap

Miehelläni sairaskohtaus herätti. Minun mäkätys ei auttanut. Mutta tuon kohtauksen jälkeen löytyi terveelliset elämäntavat, paino putosi reilusti, alkoholi jäi, liikkuu säännöllisesti. Piti mennä kantapään kautta hänellä.

Jos diettisi perustuu "selkärankaan," olet jo hävinnyt. Dieetin täytyy olla mielihyvää tuottava ja sellainen, ettet koskaan kärsi kovasta nälästä tai heikosta, ilottomasta olosta. Dieetin takia sun täytyy voida paremmin. Älä yhdistä niukkaan diettiin rajua liikuntaa.

Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Toki; "Syö vähemmän  kuin kulutat"-mantra, mutta kun ylipainon syyt voivat olla hyvinkin erilaisia ei ihmisillä. 

Joku ei luulee oikeasti syövänsä terveellisesti ja hyvin, vaikka totuus olisi ihan toinen. Silloin syynä puhdas tietämättömyys. Jollain voi olla ongelmana se, että syö tunteisiin. Jollain taas se, että annoskoot on vain ihan jäätävät tai ateriarytmi puuttuu ja koko ajan napostellaan "jotain pientä", josta tulee aivan liikaa energiaa.

Eli ensin pitäisi puhaltaa henkilökohtainen aikalisä; SEIS. Miettiä, mitkä just ne omat syyt on, että on lihava. 

Sitten hyväksyä se, että tuommoinenkin määrä ylipainoa, kuin sinulla on, ei tule putoamaan hetkessä. Puhutaan useammasta vuodestakin. Matka tulee olemaan pitkä ja hidas, mutta perille pääsy mahdollista.

Oma neuvoni olisi sinulle kokeilla ketoruokavaliota. Paljon vihreää, lihaa, kalaa, kanaa, rasvoja. Pitää kylläisenä. Auttaa katkaisemaan sokerikoukun. Näläntunnekin tylpistyy. Syödä saa hyvin. 

Liikunta on kaikki plussaa, mutta yli 80% on vaikutusta laihtumiseen sillä, mitä syö.

Mikään pikakuuri ei nyt auta. 

Upuo

Sairastumisen pelko ja hirvittävä ulkomuoto. Suvussa kaikilla diabetes.

Kymmeniä kiloja lähti, mutta diabetes iski kuitenkin. Olin myöhässä. Olisin varmaan sairastunut kuitenkin. Insuliini nosti painoa 20 kiloa, vaikka söin ja liikuin entiseen malliin. Sokerit ja herkut olin jättänyt jo aikoja sitten kun aloin laihduttaa.

Nyt sitten taas 10 kiloa pudonnut Ozempicilla ja jatketaan näin. Pudotusta ois jäljellä 30 kiloa. Toivottomalta vaikuttaa, mutta hiljaa hyvä tulee. Lääkäri seuraa tilannetta ja labrassa juostaan. Munuaisarvot persiillään. Niin, ja silmien pistoshoidoissa käyn myös. Elämä on ihanaa...

Eiköhän tämä vähän hetkauta, ap? (joo, tiedän, ettei kaikilla mene näin, puhunkin vain riskeistä, joita voisi yrittää välttää omalla toiminnalla. Runsaasta ylipainosta johtuen tulee väistämättä aikanaan jotain terveysongelmia).

Katsoin itseäni peilistä oikein kunnolla. Aloitin laihdutuksen saman tien ja pikkuhiljaa paremmaksi muotoutuva kroppa auttoi jaksamaan. Toki terveys on plussaa, mutta ei ylipainon epäterveellisyys koskaan motivoinut mua laihtumaan. Nyt laihduttua kyllä huomaa että on kivempi olokin kevyempänä. Varmaan monet pitää ulkonäköä huonona pääasiallisena syynä laihdutukseen, ja ehkä se joillekin onkin. Itse en koskaan sen takia ajautunut esim. kauheaan itseinhoon tai syömishäiriöihin, en vain halunnut näyttää siltä miltä näytin.

Mieti koko ajan miten hoikka ihminen toimii tässä tilanteessa/ syö Kun saat muutettua oman identiteettisi hoikaksi, valinta valinnalta elämä helpottuu/ hyvät valinnat automatisoituu ja tulee sieltä selkärangasta.

Lue/ kuuntele James Clearin Atomic habi, siitä napattuna esimerkki identiteetin merkityksestä: ajattele tilannetta jos kahdelle tupakkalakkolaiselle tarjotaan tupakkaa ja toinen sanoo En polta ja toinen Mun ei pitäisi kun oon lakossa; kumman on helpompi pitää kiinni siitä ettei polta?

Ja sitten vaan jokainen sekunti on uusi mahdollisuus elää tervellisesti ja yksi sekunti on helppo olla terveellinen. Jos ahmiminen on iso osa sinua, keskusteluterapiaakin tarvitset.

Vierailija kirjoitti:

Sairastumisen pelko ja hirvittävä ulkomuoto. Suvussa kaikilla diabetes.

Kymmeniä kiloja lähti, mutta diabetes iski kuitenkin. Olin myöhässä. Olisin varmaan sairastunut kuitenkin. Insuliini nosti painoa 20 kiloa, vaikka söin ja liikuin entiseen malliin. Sokerit ja herkut olin jättänyt jo aikoja sitten kun aloin laihduttaa.

Nyt sitten taas 10 kiloa pudonnut Ozempicilla ja jatketaan näin. Pudotusta ois jäljellä 30 kiloa. Toivottomalta vaikuttaa, mutta hiljaa hyvä tulee. Lääkäri seuraa tilannetta ja labrassa juostaan. Munuaisarvot persiillään. Niin, ja silmien pistoshoidoissa käyn myös. Elämä on ihanaa...

Eiköhän tämä vähän hetkauta, ap? (joo, tiedän, ettei kaikilla mene näin, puhunkin vain riskeistä, joita voisi yrittää välttää omalla toiminnalla. Runsaasta ylipainosta johtuen tulee väistämättä aikanaan jotain terveysongelmia).

Sokerirasituksessa pari vuotta sitten,oli paatoarvo koholla. Väsyttää hirveästi syömisen jälkeen.

Siltikään en ole onnistunut:(

Ozempicia haluaisin testata,jotta laihtuisin

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedostamalla sen, että mikään sokerirasvanautinto ei vastaa sitä tyytyväisyyden tunnetta kun peilistä katsoo takaisin atleettisen lihaksikas timmi vartalo.

Sun kannattaisi ensin miettiä, että mikä ajaa sut ahmimaan?

Miksi epäterveellinen ruoka on sulle tärkeämpää kuin terveys ja viehättävä ulkonäkö?

Se tuo minulle hyvän olon. Hyvän mielen.

Tuntuu, että elämä on muuten pelkkää epämukavuutta, syöminen tekee hyvää.

(No lopputulos jäätävä ylipaino)

Ap

Eli kuulostaa siltä, että sun pitäisi muuttaa oma elämäsi mielekkäämmäksi ja hankkia muitakin hyvän mielen aiheuttajia kuin ruoka.

Kyllä voin itsekin myöntää, että roskaruoka ja karkki maistuu hyvältä, mutta syön niitä vain kerran viikossa esim 300g pizza+100g suklaa.

Olemalla rehellinen itselleen..

1. Kukaan muu kuin sinä et tunge sitä ruokaa suuhusi..

2. Sun elämänlaatu tulee olemaan lihavana huonompi kuin laihana..

3. Sä altistat selkärangattomuudellasi itsesi kymmenille taudeille ja sairauksille.

4. Mitä kauemmin sä oot lihava sitä suuremmalla todennäköisyydellä sun vanhuus +50v eteenpäin tulee olemaan pelkkää kipujen kanssa selviytymistä.

Farkut kiristää vyötäröstä. 159cm. ja 57kg. Kesään mennessä täytyy laihduttaa vähintään neljä kiloa.

Mielialalääkkeet -> paino nousi 15kg samoilla elintavoilla. Pois ei lähde! Lääkkeittä en voi olla. Ei oo winwin - on looseloose

Onko joku onnistunut?

Vuodenvaihteessa alkoi ahdistaa se, että vain harvat vaatteet sopivat päälle ja olo oli tukala. Söin liian suuria annoksia ja ahmin herkkuja. Lojuin sohvalla työpäivän jälkeen ja mikään ei kiinnostanut. Päätin, että loppiaisen jälkeen, kun viikonlopun lomamatka on ohi, aloitan kevyen elämän.

Jätin sokeriherkut pois ja siirryin noudattamaan lautasmallia. Syön aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Käyn vesijumpassa kerran viikossa ja lenkkeilen välillä. Mitään taakkaa en ole vielä liikunnasta ottanut, vaan teen sitä, mikä on mukavaa. Lasken kaloreita summittaisesti ja pidän ne 1500 kcal alapuolella päivässä. En kuitenkaan punnitse mitään. Pyrin syömään paljon kasviksia, marjoja ja jonkin verran hedelmiä. Huolehdin, että saan riittävästi proteiinia, ettei nälkä yllätä. Tämä on tärkeää, sillä jos proteiinia ei tule tarpeeksi, tulevat mieliteot ja herkuttelun himo.

Paino on laskenut 4 kg kahdeksassa viikossa. Nyt vauhti on hidastunut, mutta yritän pitää edelleen motivaation yllä. Sinunkin kannattaa huomioida, että kilot eivät lähde yhdessä yössä, vaan matka on pitkä ja siihen pitää sitoutua. Tämä tuo kuitenkin paremman olon, mikä pitää motivaatiota yllä. Alkuun pääseminen ja sokerikokoukusta irrottautuminen oli vaikeaa.

Sinulla on paljon pudotettavaa, joten se myös vie aikaa. Aloita ruuasta ja ota myöhemmin mukaan liikunta. Kokeile vaikka vesijuoksua, sillä se ei rasita kroppaa samalla tavalla kuin maalla tapahtuva liikunta. Vedessä on helppoa ja kevyttä liikkua. Siitä tulee hyvä olo.

Pystyt kyllä sitoutumaan pudotukseen, jos oma paino ahdistaa liikaa. Alku on hankalaa, mutta kun tulokset alkavat näkyä, se motivoi pinnistelemään enemmän. Mieti esimerkiksi vaatteita, joista olet haaveillut. Ajattele, että jonain päivänä ostat unelmiesi vaatteet ja olosi on hyvä. Se on satsaus itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Mielialalääkkeet -> paino nousi 15kg samoilla elintavoilla. Pois ei lähde! Lääkkeittä en voi olla. Ei oo winwin - on looseloose

Onko joku onnistunut?

Ei mielialalääkkeet lihota. Se mitä sä laitat suuhun lihottaa

Vierailija kirjoitti:

Farkut kiristää vyötäröstä. 159cm. ja 57kg. Kesään mennessä täytyy laihduttaa vähintään neljä kiloa.

Miksi alapeukku? Tuo on oikea asenne eikä odottaa kun on tullut kymmeniä kiloja ylipainoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedostamalla sen, että mikään sokerirasvanautinto ei vastaa sitä tyytyväisyyden tunnetta kun peilistä katsoo takaisin atleettisen lihaksikas timmi vartalo.

Sun kannattaisi ensin miettiä, että mikä ajaa sut ahmimaan?

Miksi epäterveellinen ruoka on sulle tärkeämpää kuin terveys ja viehättävä ulkonäkö?

Se tuo minulle hyvän olon. Hyvän mielen.

Tuntuu, että elämä on muuten pelkkää epämukavuutta, syöminen tekee hyvää.

(No lopputulos jäätävä ylipaino)

Ap

Tuo hyvän olon hetkeksi aikaa. Pitkässä juoksussa tuo huonon olon.

Ehkä kannattaisi ajatella muutakin kuin hyvä olo vähäksi aikaa?

Motivaattori on surkea olo.

Teknisesti en ole ylipainoinen, mutta vatsa pömpöttää. Olo tuntuu väsyneeltä ja kankealta, selkeästi mielialatkin ovat huonompia. Aivan varmasti 2. tyypin diabetes kolkuttelee ovella. Liikkumattomuus häiritsee yöunia ja seksuaaliset halut ovat vähentyneet.

mies42