60-luvulla pelkällä yo-todistuksella pääsi kunnan virkoihin, pankkiin töihin tai vt-kansakoulun opettajaksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hulluinta on se, että ne teki siellä kunnanvirastossa töitä eikä vain päivittäneet somea. Ylioppilaat sai lapset lukemaan ja laskemaan paremmin kuin erityisopet saa nyt lapsia oppimaan.

Juu ja lasten suut pestiin saippualla jos ei oltu hiljaa. Karttakepistäkin sai pe pulle. 👴

Lasten suut pestiin saippualla jos puhuivat rumia ja kiroilivat. Jos ei ollut hiljaa joutui nurkkaan seisomaan. Karttakepistä ei saanut enää kukaan 1950-luvulla. Välillä ope saattoi lyödä karttakepillä pulpettiin, mutta ei lapsiin. 

Miksei näitä 55-68v ihmisiä, joilla ei ole ammattiinsa edes ammattikoulutusta, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, potkita eläkeelle vaan roikotetaan suojatyöpaikoissaan?

( En usko, että kukaan alle 55v noilla spekseillä hyvissä työpaikoissa työskentelee. Toki jotain myynti-ihmisiä on peruskoulupohjalta, koska myynti on lähinnä persoonallisuuslaji, ei auta korkeakoulututkinnot)

Vierailija kirjoitti:

Katkeralle aloittaja, että 60- luvulla pääsi kirjautumalla yliopistoon. Ilman pääsykokeita siis

Ei päässyt ainakaan Turun Yliopistoon vain kirjaitumalla mitä vaan opiskelemaan. Olen Yo vuosimallia 1968 ja tiedän sen tarkkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei näitä 55-68v ihmisiä, joilla ei ole ammattiinsa edes ammattikoulutusta, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, potkita eläkeelle vaan roikotetaan suojatyöpaikoissaan?

( En usko, että kukaan alle 55v noilla spekseillä hyvissä työpaikoissa työskentelee. Toki jotain myynti-ihmisiä on peruskoulupohjalta, koska myynti on lähinnä persoonallisuuslaji, ei auta korkeakoulututkinnot)

En tiedä kenestä puhut, esim. kauppaopistoissa olivat luokat 35-38 oppilasta, yliopistoissa esim. Turun yliopistossa opiskeli  paljon muitakin kuin minä v. 1968 ja jopa sitä ennen. Yliopistoja oli muuallakin Suomessa jo siihen aikaan ja kauppakorkeakouluja. Miten tulet siihen tulokseen, etteivät ihmiset 1960 luvulla opiskelleet itselleen ammattia? Eivät kaikki kuten ei nykyäänkään. 

Ylioppilastulvasta puhuttiin jo yli sata vuotta sitten, kun lakin saajia oli muutama tuhat vuodessa. Akateemisten työmarkkinat eivät olleet kovin kehittyneet, virkaura lähes ainoa mahdollisuus.

Joskus 50-luvulla keskikoulupohjalta pääsi siistiin sisätyöhön esimerkiksi pankkeihin. Vielä 1970-luvulla useimmat pankinjohtajat olivat merkonomeja tai agrologeja keskikoulupohjalta. Varsinainen urakehityksen inflaatio alkoi tulla suuren laman aikaan 90-luvulla, kun juuri mikään ammatti ei taannut työtä. Siitä alkaen yliopistojen sisäänottoa kasvatettiin huomattavasti ja opistoista kehitettiin ammattikorkeakoulut.

Nykyään tehdään yhä korkeammalla koulutuksella ja suhteessa pienemmällä palkalla yhtä vaativia hommia kuin vähemmän koulutetut 60-luvulla. Toisaalta nykyään pitää hallita tietotekniikkaa, mutta aikanaan rutiinihommat kuuluivat vähemmän koulutetuille. Moni pomo on samalla oma sihteerinsä.

Itse kävin tyttölyseon ja opettajat olivat suurimmaksi osaksi vanhojapiikoja. Yksi miesopettaja oli biologiassa ja maantiedossa.

Sen lisäksi, että kirjat ja vihot ostettiin itse (+lukukausimaksut ja ruoka), opettajat säälittä repivät vihkoja, painoivat punakynällä sivut rikki kun lasku oli väärin ja heittivät vihon nurkkaan.  Jotenkin sinne oli varmaan pesiytynyt sairasta väkeä.

Kotona jos näytti revityn vihon, vanhemmat ostivat uuden - kouluun ei koskaan otettu yhteyttä hys hys, koska ajateltiin että ope kuitenkin kostaa sitten lapselle ja muutenkin, lapsia kasvatettiin vähän eri tavalla. Ope oli auktoriteett. Muistan, että vanhempani olivat ekaa kertaa koulurakennuksessa sisällä kun oli ylioppilasjuhlani. Olin käynyt sitä koulua 8 vuotta.

Itse jouduin kerran jälki-istuntoon kun en mennyt välitunnilla ulos vaan piilouttauduin naulakkoon takkien taakse :) Siitä hyvästä lauantaina tunti istumista hiljaa koulussa.