Lue keskustelun säännöt.
60-luvulla pelkällä yo-todistuksella pääsi kunnan virkoihin, pankkiin töihin tai vt-kansakoulun opettajaksi..
01.03.2023 |
...Nykyisin enää vain ulkoministeriksi. Yo-tutkinnon arvostus on vähentynyt radikaalisti.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kouluni ja lukioni syvimmässä Kainuun korvessa, jossa opettajajiani toimivat sen ajan yliopistopudokkaat. Matematiikkaa opetti mat.yo ja kieliä muutama fil.yo.
Serkkuni, suuremmista kaupungeista käyttivät opettajistaan nimikettä "maikka" (maisteri)
Oman kouluni opettajista ainoakaan, kukaan ei ollut maisteri. Englannin opettaja oli alkoholisti.
Silti luin itseni herraksi yliopistossa.
Syrjäisemmille paikkakunnille oli varmasi vaikeaa saada päteviä opettajia. Meillä kyllä Helsingissä olivat muodollisesti päteviä. Erään matematiikan opettajan sijaisena toimi jonkun aikaa teekkari. Ei ollut enää aivan nuori. Otti heti luokan komentoonsa sanomalla olevansa paljon isompi kuin kukaan meistä eli ei kannustanut ryppyilemään. Olikin pitkä ja tukeva mies. Osasi hommansa hyvin. Oli tehnyt sijaisuuksia ennenkin.
Tuossa se pedagogiikan idea onkin. Jokaista oppiastetta pitäisi kouluttaa YHTÄ astetta kouluttautuneempi henkilö. Lukiolaista teekkari, teekkaria DI, DI:tä lisensiaatti
ja lisensiaattia tohtori.
Jos lukiolaista opettaa tohtori, molempien aika menee hukkaan .Jos lukioista esimerkiksi puhutaan, oli niillä arvostuseroja. Normaalilyseo oli arvostetuimpia. Sinne moni pyrki muista lukioista opettajaksi. Normaalilyseohan oli paikka, missä oppikoulujen opettajien oli suoritettava auskultointi ennen kuin saivat lopullisen pätevyyden. Moni Normaalilyseon opettajista kirjoitti oppikirjoja, joita käytettiin keskikouluissa ja lukioissa. Näistä oli moni tohtoreita.
Yliopistoissakin voi olla yritysmaailmasta erikoisopettajia, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita, Tutkintona heillä on esimerkiksi DI. Opettavat tohtorin tutkintoon tähtäävillä kursseilla. Yliopistolla itsellään ei ole vastaavaa osaamista.
Saksassa on paljon tohtoreita lukiota vastaavissa oppilaitoksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana.
Se oli 60 vuotta sitten. Nyt eletään 2023.
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat pilasivat ylioppilastodistuksen harvinaisuuden ja peruskoulu viimeisteli loput: oppikoulun oppimäärän pystyi suorittamaan kuka vain köyhän luuseriperheen vesa.
Hauska kuulla, että olemme pilanneet senkin! Tätäpä ei ole kukaan aiemmin keksinyt. YO67
Jäänyt mieleen 1960-loppua koskeva suuntaa antava palkkavertailu teknisillä aloilla. Nuo ovat kokeneen ammattilaisen palkkoja.
Diplomi-insinööri 4000
Teknikko 2000
Asentaja 1000
Koulutus aivan selvästi kannatti. Nykyisin erot ovat ilmeisesti selvästi vähäisemmät. Teknikkohan oli 3-vuotisen teknisen koulun käynyt. Pohjaksi riitti kansakoulu. Tällöin vaadittiin muistaakseni 24 kk työkokemus alalta. Enemmistö taisi olla käynyt ammattikoulun tai keskikoulun, monet kummankin. Työkokemusta alalta vaadittiin tällöinkin. Teknikkoja olivat myös rakennusmestarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli 60 vuotta sitten. Nyt eletään 2023.
Tarkka havainto.😁
Vierailija kirjoitti:
Hulluinta on se, että ne teki siellä kunnanvirastossa töitä eikä vain päivittäneet somea. Ylioppilaat sai lapset lukemaan ja laskemaan paremmin kuin erityisopet saa nyt lapsia oppimaan.
No kun luokassa saa juoksennella ja tehdä mitä sattuu ja kuunnella musiikkia ja räplätä kännykkää, ja poistua luokasta, jos siltä tuntuu...
Opeja on lisäksi kaksi joka luokassa. Eikö tääkin jo sekota lasten päätä?
Oon siis ollut itse seuraamassa useemman päivän peruskoulussa lasteni koulupäiviä (ihan koulun pyynnöstä) niin ei minulle selvinnyt edes että milloin on tunti ja milloin on välitunti, milloin on ruokatauko jne. Aivan siis kaaosta se nykyajan koulu, että jos lapsia vähän väsytttää koulun jälkeen, ei kannata ihmetellä.
En ymmärrä, että luokassa eri oppilaat saa samaan aikaan soittaa puhelimilla eri biisejä ääneenkin. Keskity siinä sitten. Mun erittäin noheva lapseni istui siellä kahdet sellaset traktorikuulosuojaimet päässä päällekkäin.
Opettajat selittää asiaa isoilla luokkakoilla. Ihan samat luokkakoot oli mun lapsuudessa, raja oli 32. Meitä oli 32. Luokassa oli yksi opettaja ja kaikki istui hiljaa omilla paikoillaan, eikä huonekaluja raahattu ympäri luokkaa pitkin päivää. Tavarat oli omassa pulpetissa, eikä jossain ikean lelulaatikossa, ettei kukaan löydä ees kirjaansa, vaan puoli tuntia menee joka tunnista siihen, että etitään ensin kirjat, tai jonkun toisen kirja, kun meneehän ne siellä bokseissa sekasin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli 60 vuotta sitten. Nyt eletään 2023.
Lue otsikko!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluinta on se, että ne teki siellä kunnanvirastossa töitä eikä vain päivittäneet somea. Ylioppilaat sai lapset lukemaan ja laskemaan paremmin kuin erityisopet saa nyt lapsia oppimaan.
No kun luokassa saa juoksennella ja tehdä mitä sattuu ja kuunnella musiikkia ja räplätä kännykkää, ja poistua luokasta, jos siltä tuntuu...
Opeja on lisäksi kaksi joka luokassa. Eikö tääkin jo sekota lasten päätä?
Oon siis ollut itse seuraamassa useemman päivän peruskoulussa lasteni koulupäiviä (ihan koulun pyynnöstä) niin ei minulle selvinnyt edes että milloin on tunti ja milloin on välitunti, milloin on ruokatauko jne. Aivan siis kaaosta se nykyajan koulu, että jos lapsia vähän väsytttää koulun jälkeen, ei kannata ihmetellä.
En ymmärrä, että luokassa eri oppilaat saa samaan aikaan soittaa puhelimilla eri biisejä ääneenkin. Keskity siinä sitten. Mun erittäin noheva lapseni istui siellä kahdet sellaset traktorikuulosuojaimet päässä päällekkäin.
Opettajat selittää asiaa isoilla luokkakoilla. Ihan samat luokkakoot oli mun lapsuudessa, raja oli 32. Meitä oli 32. Luokassa oli yksi opettaja ja kaikki istui hiljaa omilla paikoillaan, eikä huonekaluja raahattu ympäri luokkaa pitkin päivää. Tavarat oli omassa pulpetissa, eikä jossain ikean lelulaatikossa, ettei kukaan löydä ees kirjaansa, vaan puoli tuntia menee joka tunnista siihen, että etitään ensin kirjat, tai jonkun toisen kirja, kun meneehän ne siellä bokseissa sekasin...
Omana aikanani oli yli 40 oppilaan luokkakokoja. Koulua käytiin kahta vuoroa, koska luokkahuoneita ei ollut tarpeeksi. Osa oli aamuvuorossa, osa iltapäivävuorossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Microsoftin perustajahan oli vaan high schoolin suorittanu, sit toki vähän tekniikkaa opiskellu, opinnot keskeyttänyt .
Samoin Steven Spielberg. Jotain opintoja mut jätti kesken, Sit vanhoilla päivillä ihan vasta äsketäin tais lukaista jonkun tutkinnon lapsiensa vuoksi ollakseen esimerkki, jostain state yliopisotosta.
Vaan nyky-yhteiskunta toimii tiedon varassa niin nyt ei pääse, sorry tampio. Pitää osata lukea, kirjoittaa, ottaa vastaan ja käsitellä tietoa. Aivohommia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana.
ei pidä paikkaansa. Sukulaiseni yo todistuksessa seiskoja. Meni Helsingin oikikseen. Toki taisi olla jotain 40-lukua.
Menkää kouluun ja kehittykää ihmisiksi, apinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menneinä vuosina moni sukulaisistani oli palkattuna erääseen tehtaaseen, siistiin sisätyöhön.
Nyt Itse en pääse sinne mihinkään. Kaikenlaiset tutkinnot pitää nyt olla, edes kesätöihin. Itse yliopistokoulutettu.
Persujen kokoontumisajot. Ei mene hyvin teillä. Opiskelemaan pääsee, se on maksutonta ja valtio takaa lainan. Mutta te voivottelette takaisin 60 vuoden takaista menneisyyttä, jonka olette nähneet vanhoissa draamaelokuvissa ja jonka sekoitatte todellisuuteen.
Silloin oltin perkeleen köyhiä, ei ollut jääkaappia, telkkua eikä pesukonetta, mutta oli se ÄITI, joka teki kaiken ja ISKÄ, joka makasi sohvalla kännissä ja jonka roolin te olette omaksuneet.
Vierailija kirjoitti:
Menneinä vuosina moni sukulaisistani oli palkattuna erääseen tehtaaseen, siistiin sisätyöhön.
Nyt Itse en pääse sinne mihinkään. Kaikenlaiset tutkinnot pitää nyt olla, edes kesätöihin. Itse yliopistokoulutettu.
Et ole.
Vierailija kirjoitti:
Persujen kokoontumisajot. Ei mene hyvin teillä. Opiskelemaan pääsee, se on maksutonta ja valtio takaa lainan. Mutta te voivottelette takaisin 60 vuoden takaista menneisyyttä, jonka olette nähneet vanhoissa draamaelokuvissa ja jonka sekoitatte todellisuuteen.
Silloin oltin perkeleen köyhiä, ei ollut jääkaappia, telkkua eikä pesukonetta, mutta oli se ÄITI, joka teki kaiken ja ISKÄ, joka makasi sohvalla kännissä ja jonka roolin te olette omaksuneet.
höpöhöpö. 90-luvullakin pääsi minne vaan siisitiiin sisätyöhön, yo-todistuksella, myyjäksi ym. Nyt ei mitään mahkuja. Tietysti voi olal että työttömyyttä on enemmän jossain kaupungeissa
Opiskelun tiet on TUKITTU kaikilta jotka ei ole just vakmistuneet ylioppilaiksi, yliopistoon. AINOASTAAN ensikertalaiset otetaan. Heille annetaan lisäipisteitä pelkästä ensikertaa hakemisesta. Ja, vanhemmat yo-todistuksella pyrkivät pannaan siihen kastiin jotka pyrkii ilman yo-todistusta koska on tehty sääntö että heidän toditus on liian "vanha", Näin näppärästi suositaan nuoria, ja syrjitään muita, esim. jotka ei voneet jostain syystä löytää unelmaansa nuorina. Yo -todistuksella, vaikka olisi 6L ei tee mitän. Muut menee ohi haussa. Tahallaan se kiintiö tehty mitätättömän pieneksi, jotain 6 henkilöä oetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana. Kuka tietämätön laittoi alapeukkua. Tosi on, olen esimerkki siitä, että pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Ilmoittautumaan yliopistoon? Ei se niin mennyt. Ainoa taisi olla arkeologia jota pääsi lukemaan yliopistoon ilman mitään pääsykokeita ja kursseja. Ällän arvosanoilla pääsi joihinkin kuten muistaakseni lakia lukemaan. Numerus Clausus oli silloin opiskelijoiksi yliopistoon pyrkivälle hyvin tuttu.
Mat.-fys.-kem-linjalle pääsi myöhemminkin papereilla, jos oli L matikassa ja L yleisarvosana.
ei pidä paikkaansa. Sukulaiseni yo todistuksessa seiskoja. Meni Helsingin oikikseen. Toki taisi olla jotain 40-lukua.
Miten vastauksesi liittyy siihen mitä kirjoitin? Kuten juuri kirjoitin, olen itse päässy Helsingin yliopistoon ilman pääsykoette papereilla noilla ehdoin, 70-luvulla. Ja pääsi moni muukin.
Jos lukioista esimerkiksi puhutaan, oli niillä arvostuseroja. Normaalilyseo oli arvostetuimpia. Sinne moni pyrki muista lukioista opettajaksi. Normaalilyseohan oli paikka, missä oppikoulujen opettajien oli suoritettava auskultointi ennen kuin saivat lopullisen pätevyyden. Moni Normaalilyseon opettajista kirjoitti oppikirjoja, joita käytettiin keskikouluissa ja lukioissa. Näistä oli moni tohtoreita.
Yliopistoissakin voi olla yritysmaailmasta erikoisopettajia, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita, Tutkintona heillä on esimerkiksi DI. Opettavat tohtorin tutkintoon tähtäävillä kursseilla. Yliopistolla itsellään ei ole vastaavaa osaamista.