Lue keskustelun säännöt.
60-luvulla pelkällä yo-todistuksella pääsi kunnan virkoihin, pankkiin töihin tai vt-kansakoulun opettajaksi..
01.03.2023 |
...Nykyisin enää vain ulkoministeriksi. Yo-tutkinnon arvostus on vähentynyt radikaalisti.
Kommentit (106)
Apusisar oli kuuminta hottia ja vaimomatskua. https://www.hus.fi/tietoa-meista/historia/apusisaresta-lahihoitajaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Eikös lukio ollut silloin oppikoulun kolme viimeistä luokaa??
Näin oli. Tosin moni kävi vain 5 vuotta oppikoulua eli keskikoulun ja opiskeli sitten muissa oppilaitoksissa tai hakeutui suoraan työelämään. Lukioon eivät kaikki mahfuneet välttämättä. Keskikoulutodistus ratkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Apusisar oli kuuminta hottia ja vaimomatskua. https://www.hus.fi/tietoa-meista/historia/apusisaresta-lahihoitajaksi
Ja sukkahousut ja pikkukengät. Missä vaiheessa sairaaloista tuli jotain karjatalouskeskuksia?
Ihme satoja. Ei päässyt mihinkään, mihin nykyään ei pääse. Nykyäänkin opettajan sijaisuuksia tekee ylioppilaat, itsekin olen tehnyt vaikka en edes ole ikinä tehnyt mitään opettajan opintoja.
Omat vanhempani oli 60-luvun ylioppilaita ja työskentelivät mm. raksalla aputöissä, myyjinä, siivoojana jne. Opiskelijoina he asuivat alivuokralaisina ja soluasunnoissa. Sellaista herran elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Eikös lukio ollut silloin oppikoulun kolme viimeistä luokaa??
Näin oli. Tosin moni kävi vain 5 vuotta oppikoulua eli keskikoulun ja opiskeli sitten muissa oppilaitoksissa tai hakeutui suoraan työelämään. Lukioon eivät kaikki mahfuneet välttämättä. Keskikoulutodistus ratkaisi.
Ja keskikoulutodistuksen arvosanaan vaikutti perhe ja perheen status. Ollappa silloin joku papin poika tms. silmäätekevä
Vierailija kirjoitti:
Apusisar oli kuuminta hottia ja vaimomatskua. https://www.hus.fi/tietoa-meista/historia/apusisaresta-lahihoitajaksi
Sairaanhoitajat taisivat olla miltei poikkeuksetta naisia. Heidän tittelinsä olikin aikaisemmin sairaanhoitajatar.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mieluummin minä haluan, että sossuna on joku aivokapasiteetiltaan vähän parempi kuin joku elämämkoululainen
Minä en. Ihmiset ymmärtävät paremmin toisiaan, kun luokkaetäisyys ei ole liian suuri.
Ennen oli ennen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Tämäkään ei ole totta ylioppilaita alkoi jo 50-luvulla valmistua enemmän kuin oli opiskelupaikkoja. Pääsykokeissa käytiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin pääsyvaatimukset ja opetus olivat niin paljon vaativampia nykyiseen verrattuna, että vain pieni osa koululaisista pääsi lukioon. Fiksuin aines pärjää kyllä monissa töissä ilman enempää koulutusta. Toki esim. lääkäri tarvitsee alan koulutuksen. Nykyään lukion käy sellaiset tollot, joille se teettää kovasti töitä. Heistä ei saa kunnon ammattilaisia vaativiin tehtäviin edes korkeakoulutuksella, vaikka he siitä selviävätkin kovalla työllä.
Vierailija kirjoitti:
Silloin pääsyvaatimukset ja opetus olivat niin paljon vaativampia nykyiseen verrattuna, että vain pieni osa koululaisista pääsi lukioon. Fiksuin aines pärjää kyllä monissa töissä ilman enempää koulutusta. Toki esim. lääkäri tarvitsee alan koulutuksen. Nykyään lukion käy sellaiset tollot, joille se teettää kovasti töitä. Heistä ei saa kunnon ammattilaisia vaativiin tehtäviin edes korkeakoulutuksella, vaikka he siitä selviävätkin kovalla työllä.
Höpsis. Oppikouluun oli pääsykoe, joka oli helppo. Enemmän rajoitti se, että opiskelu oppikoulussa oli maksullista. Kaikki maksoi kouluruokaa myöten. Varsinkin isoissa perheissä ei ollut mahdollisuutta kouluttaa lapsia, ainakaan kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mieluummin minä haluan, että sossuna on joku aivokapasiteetiltaan vähän parempi kuin joku elämämkoululainen
Minä en. Ihmiset ymmärtävät paremmin toisiaan, kun luokkaetäisyys ei ole liian suuri.
Höpöhöpö, joku elämämkoululainen ei ymmärrä tarkkailla itseään ja omia ennakkoluulojaan ollenkaan kun pääsee päättämän toisten asioista.
Ennen oli ennen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Oppikoulun jälkeen ei enää tarvinnut pyrkiä lukioon. Ja lukion jälkeen pystyi ilmoittautumaan yliopistoon.
Oppikouluun kuului myös lukio. Kyllä ainakin 60-luvulla oli lukioon jonkin verran karsintaa, keskikoulutodistus ratkaisi. Ei yliopistoon niin vain ilmoittauduttu. Osaan tiedekuntia pääsi ylioppilastodistuksen paremmuuden perusteella. Lakia pääsi esimerkiksi kaikki laudaturin yleisarvosanaksi saaneet. Muut pääsykokeisiin. Lääkikseen oli 6 viikon karsintakurssit. TKK:hon 4 viikon. Karsintakurssien painoarvo oli ehkä puolet, toinen puoli ylioppilastodistuksista. Nuo suoraan ilmoittautumiset ovat paljon vanhemmalta ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Ainakin meidän kaupungissa peruskoulun opettajaksi pääsee nykyäänkin jopa ilman yo-todistustakin. Lapseni koulussa toimii opettaja 90-luvulla kauppakoulun (merkantti) käynyt ja toinen, joka on lentoemäntä. Ei heillä varmaan mitään vakituista virkaa ole, mutta silti vuodesta toiseen ovat luokanopettajina. Käsittämätöntä.
Sama täällä. Yksi vähän vanhempi ystäväni järkyttyi, kun mainitsin lapseni open. Sama kouluttamaton nainen oli opettanut samassa koulussa jo hänen lastaan, ja se lapsi on jo päälle 30 v. Oma 4. luokkalaiseni tuli yksi päivä koulusta ja kertoi enkun tunnista, että "and I just had to correct her grammar like four times". Se nainen kuulemma googlettaa enkun sanoja tunnilla. Onneksi lapsi oppi kielen ennen koulun alkua muuta kautta, koska tuolla opetuksella ei pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Pekka H. anoi Helsingin Yliopistolta valtiotieteen tohtorin tutkintoa näyttötöiden perusteella.
Yliopiston vastaus oli karu: Maisterintutkintokin pitäisi ekaksi suorittaa ja väitöskirjakin olisi ihan kiva lisä.
Entä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Kansakoulusta mentiin kauppakouluun. Kauppaopistoon joko kauppakoulusta tai keskikoulusta. Oli myös ylioppilaslinja, josta valmistui vuodessa merkonomiksi.
Niin, vuodessa valmistui yo-merkonomiksi. Kauppakoulusta tulleet merkantit kävivät kauppaopistoa kaksi vuotta ja heistä tuli merkonomeja. Yo-merkonomi oli hyvä pohjakoulutus, jonka itsekin kävin ja sitten siitä eteenpäin koulutti pankki ulkomailla ja pääsin kunnon hommiin jo 1970-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin pääsyvaatimukset ja opetus olivat niin paljon vaativampia nykyiseen verrattuna, että vain pieni osa koululaisista pääsi lukioon. Fiksuin aines pärjää kyllä monissa töissä ilman enempää koulutusta. Toki esim. lääkäri tarvitsee alan koulutuksen. Nykyään lukion käy sellaiset tollot, joille se teettää kovasti töitä. Heistä ei saa kunnon ammattilaisia vaativiin tehtäviin edes korkeakoulutuksella, vaikka he siitä selviävätkin kovalla työllä.
Höpsis. Oppikouluun oli pääsykoe, joka oli helppo. Enemmän rajoitti se, että opiskelu oppikoulussa oli maksullista. Kaikki maksoi kouluruokaa myöten. Varsinkin isoissa perheissä ei ollut mahdollisuutta kouluttaa lapsia, ainakaan kaikkia.
Joihinkin oppikouluihin oli paljon enemmän pyrkijöitä kuin paikkoja. Vaadittiin pääsykokeissa paljon paremmat pisteet. Lyseot olivat yleensä vaikeampipääsyisiä kuin yksityiset oppikoulut. Lyseot olivat valtion oppikouluja. Kaikissa kouluissa pääsykoe oli sama. Arvostelijoina olivat koulun opettajat,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Eikös lukio ollut silloin oppikoulun kolme viimeistä luokaa??
Kansakoulu 4 vuotta
Oppikoulu 5 vuotta
Lukio 3 vuotta
Tuota oppikouluaikaa sanottiin keskikouluksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen kirjoitti:
60-luvulla suurin osa oppilaista oli jo pistetty alempaan karsinaan, kansakouluun. Vain parhaimmisto pääsi oppikouluun ja noin ylioppilaaksi. Karsintaraja on siis muuttunut.
Höpö-höpö! Kaikki aloittivat sieltä alimmasta karsinasta, kansakoulusta. Sieltä pyrittiin 4. luokan jälkeen oppikouluun, jonne noin hieman keskitasoa lahjakkaammat oppilaat pääsivät. Siellä useimmat viettivät 5 vuotta. Jotkut 6 tai 7.
Oppikoulun jälkeen mentiin sitten lukioon tai kauppakouluun tms...
Kansakoulusta mentiin kauppakouluun. Kauppaopistoon joko kauppakoulusta tai keskikoulusta. Oli myös ylioppilaslinja, josta valmistui vuodessa merkonomiksi.
Niin, vuodessa valmistui yo-merkonomiksi. Kauppakoulusta tulleet merkantit kävivät kauppaopistoa kaksi vuotta ja heistä tuli merkonomeja. Yo-merkonomi oli hyvä pohjakoulutus, jonka itsekin kävin ja sitten siitä eteenpäin koulutti pankki ulkomailla ja pääsin kunnon hommiin jo 1970-luvulla.
Esimerkiksi Keskon pääjohtajana on ollut ainakin yksi merkonomi.
Suomalaisten osaamistaso oli silloin vaatimaton