Kertokaa miksi nuorempi sukupolvi uupuu?

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan nyt vaikka 60 tai 70 luvulla ekaluokkalaista Sirpaa ja verrataan sitä vuoden 2010 ekaluokkalaiseen.

Ei pääsisi Sirpa luokaltaan.

Vaatimustaso on nykynuorille ollut satakertainen kun ajatellaan jo ihan varhaiskasvatusta ja peruskoulua. Ajat oli yksinkertaisemmat. Kaikki oli yksinkertaisempaa ennen.

Eikö teillä ole omia lapsia ja nuoria ollenkaan?

Ihan potaskaa puhut.

Nykyään peruskoulussa ei vaadita enää mitään ja koulun läpi voi päästä osaamatta oikein mitään, kuten olen omienkin lasteni kohdalla huomannut. Läksyjä ei 2020-luvulla peruskoulun päättäneille lapsilleni tullut juurikaan, ulkoläksyjä ei ollut kertotaulua lukuunottamatta, kokeet oli usein jotain helppoja monivalintatehtäviä. Asiat, jotka omana kouluaikana 1970-luvulla opittiin jo alakoulussa, opitaan nykyisin vasta yläkoulussa, jos silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miksi nuorempi sukupolvi uupuu?

Kun niistä ei ole yhtään mihinkään.

Paitsi uupumaan.

Nuorempi sukupolvi on sairaampi. Muistaakseni vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa 50%-nuorista aikuisista kärsi jostakin kroonisesta sairaudesta.

Neuropsykiatriset diagnoosit ovat myös kasvaneet, joka selittyy vain osin diagnostiikan parantumisella. Nykyinen ympäristö aiheuttaa nuorille yhä enemmän ADT:tä, joka muistuttaa oireiltaan ADHD:ta, muttei ole pysyvä ominaisuus.

Tuo mitä kirjoitettiin multitaskaamisesta ja jatkuvista muutoksista on totta.

Esimerkiksi ruokakaupoissa on tavallista että vanhempi henkilökunta ei hoida enää kassaa. Ei taitu kassa, Posti, Matkahuolto, Veikkaus ja kaikki muu. Tai sitten huudellaan työharjoittelijaa apuun että mikä koodi tässä oli ja miten tämä uusi pakettisysteemi toimii.

Homma on kaukana leppoisasta kun vertaa entiseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ketkä huutelee pullamössöistä eivät kyllä käsitä mitään siitä millaista nuorilla on töissä tällä hetkellä.

Aika moni meistä pullamössöhuutelijoista teemme itse ihan sitä samaa työtä kuin ne nuoretkin ja juuri siksi ihmettelemmekin, mikä siinä on, kun nimenomaan nuoret uupuvat.

Ainakin meillä kaikki 60-vuotiaat konkarit puhuu kovaan ääneen sitä, että työelämä on muuttunut paljon rankemmaksi jo pelkästään 10v aikana puhumattakaan 25v... Samaan aikaan he juhlivat kohta pääsevänsä eläkkeelle. Samaan aikaan se 25v aloittaa painamalla niska limassa töitä (mistä jo konkarit valittaa ja tehostaminen vaan jatkuu) ja tietää ettei tule saamaan eläkettä ja työskentelemään vähintään yli 70-vuotiaaksi

Pari huomiota. Suomalainen auktoriteettiuskovainen määkii laumassa aina mitä media ohjailee sitä määkimään. Jos media kirjoittaa, että työelämä on muuttunut rankemmaksi, niin kaikki sitä jauhaa oli totta tahi ei. Tämä johtuu paitsi auktoriteettiuskosta, niin myös pelosta olla eri mieltä - erilaiset lynkataan helposti.

Toinen fakta on se, että 6-kymppinen on tehnyt töitä sen 40 vuotta, niin ei siinä enää kauheasti motivoitunutta ja innostunutta hihkumista viitsi jokaisesta "uudesta" kehittämis- tehostamis- tai muusta järkeistämisohjelmasta jaksa esittää - niitä on nähty ja tullaan näkemään. Pyörä keksitään yhä uudestaan ja lanseerataan vain uudella nimellä. Kyynistyyhän siinä valoisinkin luonne.

Suurin osa ihmisistä on auktoriteettiuskovaisia. Aniharva uskaltaa elävässä elämässä sanoa pomolle vastaan, vaan jupisee sitten jälkikäteen. Täälläkin huudeltu jo vuoden verran venäläisiä kapinoimaan hallintoaan vastaan, mutta itse ei uskalleta sanoa edes esimiehelle, että tämä on turhaa, joku asia tehdään täysin päin mäntyä tai ettei ehdi asiaa hoitamaan.

Vanhemmat miellyttäneet lapsuudessa eikä koettu ollenkaan vastoinkäymisiä. Kuin vasta aikuisena työelämässä. Jolloin ei kestetä vastoinkäymisiä.  Tullaan töihin omilla vaatimuksilla. Töissä pitäisi olla vain hauskaa ja hyvä palkka. Ollaan itsekkäitä.

Somea tuijotetaan liikaa, ollaan kärsimättömiä,  ja elämänhallinta hukassa.  Omasta kunnosta ei huolehdita.

Vierailija kirjoitti:

Tuo mitä kirjoitettiin multitaskaamisesta ja jatkuvista muutoksista on totta.

Esimerkiksi ruokakaupoissa on tavallista että vanhempi henkilökunta ei hoida enää kassaa. Ei taitu kassa, Posti, Matkahuolto, Veikkaus ja kaikki muu. Tai sitten huudellaan työharjoittelijaa apuun että mikä koodi tässä oli ja miten tämä uusi pakettisysteemi toimii.

Homma on kaukana leppoisasta kun vertaa entiseen...

Meidän kaupassa ihan toisinpäin. Nuoriso selaa luuria kahvihuoneessa ja valuu hitaasti paikalle kun itse yrität siinä kiireessä hoitaa kymmentä asiaa yhtäaikaa.

Liian helppo elämä nykynuorilla eikä kestetä  arkea. Seuraavat somessa jotain julkkisten luksuselämää ja unohtavat oman elämän.

Ei pärjätä työelämässä ja rasitutaan, kun ensimmäisen kerran joku vaatii sinulta jotain. 

Ennen oli paljon vähemmän rahaa, koettiin vastoinkäymisiä jo lapsena, vanhemmat kasvatti, ja opetti käytöstavat ja rajat. Psyykeä vahvistettin jo lapsena kestämään aikuisuutta.

Silloin ei ollut juuri kenelläkään mitään mt-ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Iäkkäämmät voisivat katsoa peiliin. Miten meillä näkyy mediassa/ihmisuhteissa lämpö, rakkaus, usko elämään, välittäminen, toivo, positiivisuus, ilo, inhimillisyys?

Verratkaa vaikka kulttuuriin Ruotsissa, niin ero on suuri. Siellä on välittämistä, joka näkyy yhteiskunnassa monin tavoin.

Meitä pelotellaan mediassa koko ajan jollain asialla.

Kun tulee järkyttäviä uutisia, olipa pandemia tai sota, täältä ei löydy ihmistä joka puhuisi lämpimästi ihmisille, lohduttaen, toivoa luoden, yhteishenkeä kasvattaen. Ei papit, ei poliitikot, ei psykologit, ei opettajat, ei älyköt, ei kukaan.

Siksi meillä nuoret esim. eivät välitä vanhemmista ihmisistä, eivät toisistaankaan, koska välittämiseen ei ole kasvettu, eikä sitä näy mediassa. Vapaa-ajat sitten opetellaan tappamaan peleissä.

Mediatalot hoi, ihmiset, ottakaa koppia!

Tämän saman huomannut kyllä viiskymppisenäkin, että kaikesta pelotellaan täällä Suomessa-  enkä lue enää uutisia. Mutta tämä ei voi olla syy että työuran alussa ahdistaa heti. Syy kyllä kasvatuksessa ja koulu löystymisessä. 

Puhutaanko nyt milleniaaleista, jotka ovat siis 27-40v,

Zoomereista 15-26v

Vai gen alphasta 15v alle?

Milleniaalit eivät ole töllöttäneet tabletteja pienenä. Eivätkä kännyköitä. Kun ei niitä ollut. Älyluurit tulivat 2006 kun nämä olivat teinejä kaikki. Samoin some tuli silloin.

Eli taas syytetään milleniaaleja, kun puhutaan nuoremmista.

Ehkä osasyy on voi olla siinä, että osalla nuorista on ollut rajaton kasvatus ja sen seurauksena ei kestetä vastoinkäymisiä, kun vanhemmat ensin paaponeet ja antaneet kaiken kersoilleen. Nopea digitalisaatio ja tietotulva aiheuttaa tälle nuoremmalle sukupolvelle ongelmia, ovat kasvaneet kiinni näihin kännyköihin ja jatkuvaan netin suoltamaan tietoon. Ei osata sulkea sitä luuria ja tehdä niitä asioita, mitä tehtiin n. 20v. sitten. Osalla nuorista ihan elämisen perusasiat ovat kateissa. Mitä on katsonut näitä omaan kotiin siirtyneitä tapauksia, monesti laskujen maksu, siivous ja eläminen normi-ehdoilla on tuntematonta. Samoin normaali ulkoilu luonnossa, liikuntaharrastukset, kirjojen lukeminen tms. jutut mitkä olleet ihan tavallista vanhemmalla sukupolvella ei ole enää suosiossa nuoremmalla porukalla. Nuoret eivät enää liity ammattiliittoihin, joista tulee se tuki ja asianmukainen tieto miten työ-elämässä toimitaan, mitä liittyy työntekijän ja työnantajan väliseen toimintaan. Työnantajapuolella on firmoja, jotka pyrkivät aina siekailematta hyväksikäyttämään nuoria työntekijöitä erinäisillä tavoilla, jotka eivät kestä aina edes päivänvaloa. Näistä voi aina tehdä ilmoituksen AVI:in työsuojeluun, jos työpaikan työsuojelu ei tee mitään, etenkin mikäli ei kuulu ammattiliittoon.

Jahas, taas boomerit huutelemassa omaa paremmuuttaan. Menkää jo mullan alle kun teitä ei jaksa kuunnella. Olisitte edes hyödyksi kukkamultana.

Maailma muuttuu liian nopeaa tahtia . Ennen oli paremmin , käytiin koulut , mentiin töihin , ei ollut tavaroita ja viihdykkeitä , ei tarvinnut tavoitella kuuta taivaalta . Eläkeikä ym. karkaavat taivaisiin jne . Some , digilisaatio ja kaikki kaikkien näkyville ja kuvaamiset julkisilla paikoilla jne. Ennen oli pienet piirit ja ihmiset saivat olla tavallisia .

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu liian nopeaa tahtia . Ennen oli paremmin , käytiin koulut , mentiin töihin , ei ollut tavaroita ja viihdykkeitä , ei tarvinnut tavoitella kuuta taivaalta . Eläkeikä ym. karkaavat taivaisiin jne . Some , digilisaatio ja kaikki kaikkien näkyville ja kuvaamiset julkisilla paikoilla jne. Ennen oli pienet piirit ja ihmiset saivat olla tavallisia .

Kukaan ei pakota roikkumaan somessa jatkuvasti. Tai netflixissä. Nukkuma-ajankin voi itse valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan nyt vaikka 60 tai 70 luvulla ekaluokkalaista Sirpaa ja verrataan sitä vuoden 2010 ekaluokkalaiseen.

Ei pääsisi Sirpa luokaltaan.

Vaatimustaso on nykynuorille ollut satakertainen kun ajatellaan jo ihan varhaiskasvatusta ja peruskoulua. Ajat oli yksinkertaisemmat. Kaikki oli yksinkertaisempaa ennen.

Eikö teillä ole omia lapsia ja nuoria ollenkaan?

Ihan potaskaa puhut.

Nykyään peruskoulussa ei vaadita enää mitään ja koulun läpi voi päästä osaamatta oikein mitään, kuten olen omienkin lasteni kohdalla huomannut. Läksyjä ei 2020-luvulla peruskoulun päättäneille lapsilleni tullut juurikaan, ulkoläksyjä ei ollut kertotaulua lukuunottamatta, kokeet oli usein jotain helppoja monivalintatehtäviä. Asiat, jotka omana kouluaikana 1970-luvulla opittiin jo alakoulussa, opitaan nykyisin vasta yläkoulussa, jos silloinkaan.

Johan se joku opettajakin sanoi, että nykyisille yseille muutaman kymmenen vuoden takaiset 5-luokan matikantehtävät olisivat liian vaikeita. 

Vierailija kirjoitti:

Jahas, taas boomerit huutelemassa omaa paremmuuttaan. Menkää jo mullan alle kun teitä ei jaksa kuunnella. Olisitte edes hyödyksi kukkamultana.

https://preview.redd.it/7c6xg44li9921.jpg?auto=webp&s=cbeda3b893b0c8dfb…

Vierailija kirjoitti:

Puhutaanko asiasta nyt enemmän kuin ennen? Ennen ei edes kehdattua puhua uupumisesta, arvelen.

Kuvaavaa on, että ennen ei kehdattu sairastaa masennusta, vaan valitettiin selkäsärkyä.

Miettikääpä, kuinka paljon menneinä aikoina sairastettiin kaikkea somaattista.... Ne olivat mielenterveysongelmia, niitä ei vaan kutsuttu mielenterveysongelmiksi. Niiden takia jäätiin silti sairaslomalle tai jopa eläkkeelle.

Kai epävarmuus elämässä ja työelämässä, tehokkuuden korostuminen työelämässä, jatkuva kehitys ja jatkuvat muutokset osaltaan voi aiheuttaa uupumusta.

Yhteiskunnassa valinnan vapaus on kasvanut, joka myös voi osaltaan aiheuttaa  vapauden vastakohtana epävarmuutta.

Liikaa valintoja, asioita ja kuormittavia tekijöitä. Jatkuva stressi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Me nuoret mietimme esim ympäristöasioita paljon enemmän, koitamme tehdä jokapäiväisessä elämässä kestävämpiä ja ekologisia valintoja. Samalla kuitenkin luontokato vaan kiihtyy jatkuvasti, emme enää ehkä pysty pelastamaan tätä palloa. Te yli viisikymppiset olette kätevästi nurmen alla siinä vaiheessa, kun kakka osuu kunnolla tuulettimeen.

Samaan aikaan pätkätyöt ja nollatuntisopimukset lisääntyy, inflaatio on ennätyslukemissa, mutta palkat eivät ole kunnolla nousseet sitten 80-luvun. Koululaitos, terveydenhuolto ja varhaiskasvatus on kriisissä.

Työelämästä on tullut aivan hullua. Jokaiseen avoimeen työpaikkaan on A4:n pituinen lista vaatimuksia ja kaikkiin vaaditaan kokemusta, jota ei voi kartuttaa, kun kukaan ei palkkaa niitä keltanokkia. Myös toksinen ilmapiiri monilla työpaikoilla ja huono perehdytys eivät varsinaisesti saa hyppimään ilosta. Monilla nuorilla on jo ekoista työpaikoista tosi kamaliakin kokemuksia. Suhtaudu siinä sitten positiivisesti oravanpyörään.

Itsellä ei myöskään arvot oikein kohtaa kovinkaan monen työpaikan arvojen kanssa. En halua myydä mitään tai olla osana tuhokapitalismin edistämisessä. Tätä on tutkittu paljon, että arvojen vastainen työ on tosi suuri tekijä uupumisessa.

Koijärvellä olivat nykyiset päälle kuuskymppiset, että kyllä ne ympäristöasiat meidänkin elämään ovat kuuluneet. Me viiskymppiset valmistuimme lamaan, mutta nyt alalla kuin alalla on huutava työvoimapula ja osaava ihminen revitään töihin vaikka puoliväkisin. 

Siis vertaat Koijärvi-liikettä nykytilanteeseen??! Kyseessä oli yhden järven pelastaminen, jossa oli mukana (tai syytettynä) 100 nuorta! Nimenomaan tuollaiset tapahtumathan, jossa pelastat jonkin mitättömän lähijärven lisäävät toimijuutta, kokemusta siitä että kykenee vaikuttamaan ja toiveikuutta. Kertoo myös ajankauden ongelmien suuruudesta: huoli oli lähijärvestä. Nykynuoret ovat huolissaan siitä voiko koko maapallolla enää elää muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Et voi mitenkään verrata näitä tilanteita toisiinsa. Sama kuin itse vertaisin, että tiedän millaista on olla Ukrainassa nyt sodan alla, kun itsekin olen täällä Venäjän naapurimaassa.

T. Yksi täti-ihminen

Et taida olla täti-ihminen vielä. Sinulta puuttuu kyky hahmottaa kokonaisuuksia.

Koijärvi ja vihreä liike syntyi  nimenomaan maailmanpelastuksen tuskasta. Se, että se sinulle näyttäytyy yhden lähijärven pelastamisena, on omaa kapeakatseisuuttasi. 

Lopeta uhriutuminen ja muiden vähättelemien. Se on varmaan yksi syy, miksi sinä koet, että sinä olet niin kovin parempi ja kestävämpi kuin muut. Ja sellainen ylivertaisuuden kokemus voi myös uuvuttaa. Viimeistään silloin, kun ymmärtää, että onkin ihan samanlainen, yhtä hyvä ja yhtä huono, kuin muutkin ihmiset.

Ennen ongelmia piilotettiin ja vasta kun katkettiin kunnolla. Mentiin hoitoon.

Nykyisin pienistäkin mielipahoista rakennetaan ylisepääsemätön ongelma ja kuulutetaan se koko maailmalle.

Ennen ei puhuttu, huhuttiin vain.

Työelämä on muuttunut, muuttaminen työn perässä vähentynyt. Ja työn kuvat eivät ole enää niin yksiselitteisiä automatiikka, protokollat työturvat lait ja digitalisaatio. Perehdyttäminen omaan työnkuvaan on entisaikoja tärkeämpää.

Ei koulukaan ole samanlainen, kuin se oli ennen.

Moninaiset syyt ovat asian taustalla.

Ja väsyttäähän se jos ei liiku ja ruokavalio on mitä on. Kaiken sen rinnalla.