Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miksi nuorempi sukupolvi uupuu?
27.02.2023 |
Koen hiukan vaikeaksi käsittää, miksi ihmeessä tämä nuorempi sukupolvi nyt uupuu niin mahdottomaan tahtiin (esim tänään 27.2. HS "Nuorten työuupumus uhkaa jo taloutta").
Siis mikä ihme näitä uuvuttaa?
Yritän siis vilpittämästi hahmottaa, mistä tämä johtuu? Onko aines jotenkin "heikompaa" nykyisin? Eikö ole paineensietokykyä?
Työelämä ei taatusti ole kovin paljon erilaista kuin ollut parikymmentä viime vuotta (vähintään). On paineistavia töitä, on pas*oja työpaikkoja, on huonoja pomoa, mutta on myös erinomaisia työpaikkoja, hyviä työkokemuksia jne. Eli samaa kuin ennenkin.
Okei, en itse ole enää nuori, ikää 52 v.
Opiskelin yliopistossa maisteritutkinnon, olin hanttihommissa laman aikana ja sen jälkeen sitten kokoaikaisesti työelämässä. Elämään mahtunut kaikenlaista vastoinkäymistä, mutta vielä tässä porskutetaan.
Onko jokin maailmassa niin muuttunut, että nuoret uupuu ELÄMÄSTÄ yleisesti (???) vai mistä on kyse?
Kommentit (1167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin ylioppilaaksi 2015 ja paineet pärjätä oli hirveät, koska jopa opo sanoi että kirjoitukset määrittää koko loppuelämän.
En ole tehnyt sillä paperilla koko elämäni aikana yhtään mitään. Hyvissä asiantuntijatöissä. Pikkumerkintä koulutus-kohdan alla cv:ssä.
Siinä vaiheessa kun pääse opiskelemaan haluamalleen alalle, niin ei tarvitse pohtia sitä miten hyvin tai huonosti ne ylioppilaskirjoitukset menivät. Ennen ne yo-kirjoitukset piti hoitaa kerralla lukion kolmannen luokan keväällä ja ainoastaan reputtaneet kirjoittavat ylioppilaiksi vasta syksyllä.
Nykyisin yo-kirjoituksia voi suorittaa useammassa osassa ja reaaliaineista saa useamman kuin yhden arvosanan. Tosin minusta on huono suuntaus mikäli oppilaitoksiin valitaan vain yo-arvosanojen perusteella ilman pääsykokeita, joissa pääse aidosti näyttämään missä määrin on kyseistä alasta kiinnostunut. Ennen valinnat tapahtuivat usein alkupisteiden ja pääsykoepisteiden yhdistelmällä.
Mun käsittääkseni tämä todistushaku ei myöskään ota huomioon mille alalle ihminen hakeutuu, vaan fysiikasta saa aina enemmän pisteitä kuin esimerkiksi yhteiskuntaopista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvaneet pumpuloidussa ympäristössä, jossa kaikki on tehty heidän puolestaan. Joten ihmekös tuo, etteivät pysty työtä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Ja p**kele sinä pullamössö siellä huutelet. Kun minä olin nuori niin maidot hajettiin suoraan lehemän utareesta kesät talavet. Ruisleippää tehttiin ja sitä taikinnaa odotelttiin viikko tolokulla että sai tehttyy limppuja leivinuunissa. Kissanpiru siellä päällä kehräsi. Miehet olivat pelloilla ja minä kannoin selkä viäränä niille jalakasin ruokkaa 40 astteen heltteessä tahi pakkasessa ja matkkaa oli 60 kilometrrii suuntaansa. Ja pommeja lenteli, saksalaiset p**rkeleet. Että olehan kuule vasta 52v tytönhupakko hilijaa siellä kun et elämästä mittään tiiä. Vai että ihan kaupasta haet maidot ja kaekki. Voi hyvänen aika, minnuu niin huvittaa miten heleppoa se teikäläisillä on aina ollut.
hajettiin ?
Nuori ei välttämättä tajua että parhaansa tekeminen riittää. Kukaan ei ole aina voittaja. Nuorena halutaan osoittaa taidot ja menestyä. Ympäristö vaatii liikaa nuorilta. Elämän kuuluu olla kivaa ja rentoa myös. Koulu ja työ hoituu jos on terve eikä vaadi itseltään utopistisia suorituksia.
Miettikää tätä. Kilpaurheilussa menestyvät useammin he jotka eivät ole ihan hikipinkoja kaikenaikaa ja kaiiialla. Pentoutuminen ja tyytyväisyys on kaikille hyväksi. Iloitkaa nuoret ilman päihteitä, älkää kilpailko kaiken aikaa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen tekijän summa. Esim jos työ jo itsessään on rasittavaa ja siihen päälle vielä huono pomo ja huono työilmapiiri niin kyllä siinä on uupumukselle ainekset. Moni on jo yläasteen päätettyään uupunut koska koulussakin vaaditaan paljon. Sillon ei jää kovin paljon vapaa-aikaa. Uupumiseen vaikuttaa myös muuten elämänlaatu esim onko sairauksia tai onko ihmissuhteita mistä ammentaa energiaa. Itse ajattelen kuitenkin niin että on ihan normaalia uupua kokopäivätyössä ja enemmän pitäisikin suosia lyhennettyä työaikaa.
Eihän tämä vastaa kysymykseen, että miksi NUORET uupuvat. Sinä selität ympäripyöreitä, noidenhan pitäisi koskea kaikkia työikäisiä tasapuolisesti.
Ihmettelen itse aivan samaa. Ja vastaus tuntuu usein olevan tuon lainaamani kaltainen, kun on vaikeaa ja rasittavaa. Mutta kun kysymys on nimenomaan tästä nuorten uupumisesta. Tuntuu olevan uusi kansantauti kaksikymppisinä. Miksi ne nelikymppiset, jotka elävät kiireisintä perhearkea ja ovat kohonneet merkittäviin asemiin eivät ole uupuneita. Tai ne yli viisikymppiset, jotka työnantajien mielestä ovat jo toinen jalka haudassa ja joita ei kannata palkata. Enemmän näillä molemmilla ryhmillä luulisi olevan painetta työelämässä, ja samat kurjat pomot ja huonot työyhteisöt heitä koettelevat, ovat koetelleet vuosikymmeniä, toisin kun nuoria jotka eivät tahdo jaksaa edes niin pitkälle että pääsisivät työelämään. Mikseivät he jaksa?
Muuten, tuo ajatusmalli Itse ajattelen kuitenkin niin että on ihan normaalia uupua kokopäivätyössä ja enemmän pitäisikin suosia lyhennettyä työaikaa oli kyllä aivan uusi, mahtaako kirjoittaja olla itsekin tällainen nuori ja uupunut?
Mä vähän luulen, että uupuvien nuorten kohdalla on kyse jonkinlaisesta toivottomuudesta tulevaisuuden suhteen. Siinä missä ysärin laman aikanakin uskottiin tulevaan ja siihen, että laman jälkeen tulee taas nousukausi, nyt ei enää uskota. Vuodet vierii, elämä rullaa paikoillaan eikä mikään muutu paremmaksi.
Tätä se nimenomaan on. Nykynuorten elämä on ollut pelkkää kriisiä. Tämänhetkistä inflaatiota edeltävä taantuma alkoi vuonna 2008. Se kesti yhtäjaksoisesti 15v, eikä vieläkään ole helpottanut. Pahemmaksi vain mennyt.
Nyt on uudestaan sodan uhka hiipimässä, on pandemiaa ja talous aivan surkealla tolalla. Eläkeikä vain nousee ja nousee. Kertakaikkiaan mitään valoa tunnelin päässä ei ole.
Jos miettii 20-30v ihmisiä, heidän elämästään suurin osa on ollut taantumaa, lamaa, sodan uhkaa yms. Kaikki nousukaudet ja hyvät ajat puuttuvat kokonaan. Edeltävillä polvilla on kaikilla ollut jälleen rakentamista, 80l. nousukautta, Nokian ihmettä yms tasaisin väliajoin toivoa tuomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössöä. Elämä on ollut liian helppoa, vanhemmat ovat paaponeet ja kuskanneet paikasta toiseen.
Minua ainakin ihmetyttää se että miksi niitä lapsia tai nuoria pitäisi viedä autolla maksullisiin harrastuksiin. Ennen muinoin lapset ja nuoret osasivat olla keskenään ilman mitään ohjattua iltapäivätoimintaa eikä heidän ollut pakko kuulua mihinkään viralliseen urheiluseuraan. Saman taloyhtiön ja lähikoulun lapset ja nuoret keksivät tekemistä eikä heitä tarvinnut vahtia kännykän avulla. Kuulin äskettäin että kuuluisa nujuamispeli "Kukkulan kuningas", jossa oltiin pentuina korkean lumikasan päällä, on jossain paikoin kielletty. https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kiviojan-koulu/sl
Joo. Lapset lamaannutetaan pienestä pitäen. Meidän vanhassa päiväkodissa oli 2000-luvun alkupuolella hehtaari metsää, valtavia kiviä ja kiipeilytelineitä, joissa pikkumuksut leikkivät hämähäkkiä ja lepakkoa pää alaspäin riippuen.
Nyt lapsia on kolminkertainen määrä ja ulkoilutilaa vain kolmannes. Kaikki kiva on purettu (kuten kiipeilyteline) tai rajattu aitojen ulkopuolelle (kuten isot kivet).
Myös yhtenäiskoulusta on poistettu isot kivet ja merimiespainiin täydellisesti sopinut huojuva puomi.
En yhtään ihmettele, miksi puolet lapsista masentuu ja toinen puoli hakkaa ne masentuneet silkkaa turhautuneisuuttaan. Ihmisten ruumillisuus on unohdettu kokonaan. Vähemmästäkin sairastuisi.
Uuvuin heti kun muutin kaupunkiin. Olen sielultani maalainen, kaipaan luonnonrauhaa. Käytännön syistä (kuten kaupunkilainen puoliso, työt, opinnot) elelen Helsingissä ja jostain syystä se uuvuttaa. Maalla tein oikeastaan paljon enemmän kaikenlaista ja väsymättä.
Yksi iso tekijä on kenties yksinäisyys, sellainen sisäinen olotila. Paljon on kiireisiä hyvänpäiväntuttuja, vaikea on löytää ystäviä tai edes kavereita, joilla olisi minulle aikaa. Myös sosiaalinen media vie yhteisöllisyyttä ja lisää yksinäisyyttä.
Siinä muutama miete nuorehkolta aikuiselta, kolmikymppiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuori ei välttämättä tajua että parhaansa tekeminen riittää. Kukaan ei ole aina voittaja. Nuorena halutaan osoittaa taidot ja menestyä. Ympäristö vaatii liikaa nuorilta. Elämän kuuluu olla kivaa ja rentoa myös. Koulu ja työ hoituu jos on terve eikä vaadi itseltään utopistisia suorituksia.
Miettikää tätä. Kilpaurheilussa menestyvät useammin he jotka eivät ole ihan hikipinkoja kaikenaikaa ja kaiiialla. Pentoutuminen ja tyytyväisyys on kaikille hyväksi. Iloitkaa nuoret ilman päihteitä, älkää kilpailko kaiken aikaa.
Helppo käskeä hyggeilemään maailmassa, jossa tuloerot ovat räjähtämässä käsiin. Pitää olla aika erityinen, jos jää lekottelemaan isojaon häviäjäpuolelle.
Työpaikoilla on kamalaa. Huonot esimiehet, kiusaaminen, huono työilmapiiri. Se on johtanut tähän kun kukaan ei ole korjannut näitä ongelmia, jotka on kyllä muhineet jo vuosikymmeniä. Ihmiset voi huonosti ja ihmissuhteille ei ole aikaa, mikäli edes löytää mitään ihmissuhteita. Ihmiset on yksinäisiä eikä heillä ole muuta elämässään kuin se kamala työ. Ja tää on vain jäävuoren huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi tekijä on varmasti se, että 90% vanhemmista tuputtaa nyt omille lapsilleen, että on pakko mennä lukioon ja korkeakouluun. Luodaan ilmapiiri, jossa pitää olla vähintään yhtä hyvä kuin kaveri, ellei parempi, jo heti nuoresta alkaen. Ihan kuin ei riittäisi olla keskiverto, ja mennä vaikka amiksen kautta stressittömään duuniin. Yliopistomaailma ei ole enää tervettä, kun aloituspaikkoja lisätään, ja valmistuttua ei töitä riitäkään kaikille - tosi siistiä opiskella 5 vuotta tuhaan ja palata pahimmillan työkkärin kautta amikseen. Siitäpä sitä ahdinko vasta alkaa.
Alle puolet ikäluokasta menee lukioon. Ongelma on enemmän huono koulutus, kuin liiallisen koulutuksen tuputtaminen. Ammattikoulutuksen ahdingosta on kirjoitettu paljon ja ei sieltä tule kuin kieli- ja laskutaidottomia yksilöitä. Varmaan oppivat tulevan ammatinsa perusteita, mutta ilman muita valmiuksia ei maailmalla pärjätä.
Ihan naurettaaa!
Jos mietitään, mikä meidän perhettä on AHDISTANUT viimeiset vaikkapa.. no viimeiset 2 vuotta eli lyhyt aikaväli. Ensin tuli korona ja mies lomautettiin töistä. Vuoden päästä tuli rokotepakko eli jos et ottanut pakkopiikkiä, et ollut tervetullut töihin. Siinä meni sitten omat työt. Samalla bensanhinta on mahdoton. Ruoka kallistuu silmissä. Korot nousee ja lainanlyhennyt on tästä kuusta alkean 300e/kk ENEMMÄN kuin tähän asti.
Ahdistaa? Eiiiii nyt silleen. Heikkoo tekoo ja tällee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on nykyään huomattavasti rankempaa kuin joskus 80-luvulla. Olisitte itsekin uupuneet, jos olisi pitänyt olla aina puhelun/sähköpostin tavoitettavissa, pitää iltaisin palavereja Japanin toimiston kanssa ja silti mennä toimistolle klo 8 aamulla.
80-90-luvulla oli erikseen työelämä ja muu elämä, ei tarvinnut kotona vastailla työpuheluihin, ja kaikkeen annettiin enemmän aikaa kun ei ollut nettiä. Nyt kaiken pitäisi olla valmista heti. Se mihin 80-luvulla annettiin viikko aikaa, pitää tehdä nyt päivässä.
Helppohan se on eläkkeeltä päivitellä, miten ihmiset nykyään uupuvat herkemmin. Montakohan päivää boomerit jaksaisivat nykyajan työssä?
Olen 65 vuotias, mutta teen edelleen töitä. Nykypäivän työelämä on lastenleikkiä verrattuna 70-80 -lukuun. Tietenkin, jos on järjestänyt itsensä liian vaativiin töihin, uupuu.
Kuinkahan moni näistä huutelijoista ei huomaa omia etuoikeuksiaan. Edellä kerrottiin työpaikan muumioista, jotka tekevät vähän töitä suurella palkalla siinä missä nuoret ovat ylityöllistettyjä pätkä- ja silpputyöläisiä paljon laajemmalla toimenkuvalla ja pienemmällä palkalla.
Voi voi. Olen em. 65 vuotias. Älä tule puhumaan minulle suuripalkkaisista muumioista. Peittoan mennnen tullen vielä viiden vuoden työkokemuksen omaavat nuoremmat kollegat. Tarkoituksenani on jäädä muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle, mutta sitä ennen pitäisi kouluttaa uusi henkilö tilalle. Ongelma on vain se, ettei päteviä tahdo löytyä ja kun olemme koettaneet valmentaa firman sisältä amk -koulutuksen saanutta henkilöä, alkaa vaikuttamaan siltä, että heitä tarvitaan kaksi tilalleni.
Hoidan "myyntisihteerin" tittelillä toimistolta tapahtuvaa business to business myyntiä ja siinä sivussa sihteerin hommia. Potentiaalisista kokelaista ei ole oikein ollut edes pelkän sihteerin työn tekemiseen, joten eipä ihme jos ovat ylityölistettyjä silpputyöläisiä. Se ei johdu liiallisesta työmäärästä, vaan liian vaativasta työstä. Meillä onkin konttorista siirtynyt pari tuoretta amk -koulutuksen saanutta henkilöä tuotantotehtäviin, jossa he pärjäävät aivan mainosti.
Jos tämän päivän työmarkkinoilla nuori on ylityöllistetty pätkätyöläinen, hän on kykyihinsä nähden aivan liian vaativassa työssä. Tunnen useita ikäisiäni ihmisiä, jotka ovat ensin jääneet eläkkeelle, mutta tylsistyneet ja palanneet esim. sairaanhoitajiksi, kiinteistönvälittäjiksi tai vaatemyyjiksi/tuotepäälliköiksi osa- tai kokoaikaiseen työhön ja pärjäävät siinä paremmin kuin muutaman vuoden työkokemuksen omaavat.
Varmasti jotain ylipalkkaisia muumioitakin on, mutta etenkin yksityisellä sektorilla sellaista ei kauan katsella. Totuus valitettavasti on se, että tämän päivän kuusikymppiset pesee tehokkuudessa ylikoulutetut, kitisevät kaksikymppiset mennen tullen, mutta oikean ja kykyjään vastaavan ammatin valinneen nuoren ei nykypäivänä tarvitse olla alipalkatuissa silppuhommissa, vaan saa tehdä työtä hyvällä palkalla vaikka 50-60 tuntia viikossa, jos haluaa, kaikkine ylityökorvauksineen. Tunnen monia nuoria, jotka ovat kouluttautuneet kykyjään vastaavasti ja heidät on revitty hyväpalkkaisiin töihin suoraan koulun penkiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tekijä on varmasti se, että 90% vanhemmista tuputtaa nyt omille lapsilleen, että on pakko mennä lukioon ja korkeakouluun. Luodaan ilmapiiri, jossa pitää olla vähintään yhtä hyvä kuin kaveri, ellei parempi, jo heti nuoresta alkaen. Ihan kuin ei riittäisi olla keskiverto, ja mennä vaikka amiksen kautta stressittömään duuniin. Yliopistomaailma ei ole enää tervettä, kun aloituspaikkoja lisätään, ja valmistuttua ei töitä riitäkään kaikille - tosi siistiä opiskella 5 vuotta tuhaan ja palata pahimmillan työkkärin kautta amikseen. Siitäpä sitä ahdinko vasta alkaa.
Alle puolet ikäluokasta menee lukioon. Ongelma on enemmän huono koulutus, kuin liiallisen koulutuksen tuputtaminen. Ammattikoulutuksen ahdingosta on kirjoitettu paljon ja ei sieltä tule kuin kieli- ja laskutaidottomia yksilöitä. Varmaan oppivat tulevan ammatinsa perusteita, mutta ilman muita valmiuksia ei maailmalla pärjätä.
Vain 20% on kapasiteettia suorittaa lukio helposti ja jatkaa korkeakouluun. Valtaosan pitäisi käydä amis ja mennä suorittavaan työhön. Niitä tarvitaan ja heidän kykynsä olisi siihen sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin ylioppilaaksi 2015 ja paineet pärjätä oli hirveät, koska jopa opo sanoi että kirjoitukset määrittää koko loppuelämän.
En ole tehnyt sillä paperilla koko elämäni aikana yhtään mitään. Hyvissä asiantuntijatöissä. Pikkumerkintä koulutus-kohdan alla cv:ssä.
Siinä vaiheessa kun pääse opiskelemaan haluamalleen alalle, niin ei tarvitse pohtia sitä miten hyvin tai huonosti ne ylioppilaskirjoitukset menivät. Ennen ne yo-kirjoitukset piti hoitaa kerralla lukion kolmannen luokan keväällä ja ainoastaan reputtaneet kirjoittavat ylioppilaiksi vasta syksyllä.
Nykyisin yo-kirjoituksia voi suorittaa useammassa osassa ja reaaliaineista saa useamman kuin yhden arvosanan. Tosin minusta on huono suuntaus mikäli oppilaitoksiin valitaan vain yo-arvosanojen perusteella ilman pääsykokeita, joissa pääse aidosti näyttämään missä määrin on kyseistä alasta kiinnostunut. Ennen valinnat tapahtuivat usein alkupisteiden ja pääsykoepisteiden yhdistelmällä.
Mun käsittääkseni tämä todistushaku ei myöskään ota huomioon mille alalle ihminen hakeutuu, vaan fysiikasta saa aina enemmän pisteitä kuin esimerkiksi yhteiskuntaopista.
Niin pitääkin. Pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella paljon vaativimpia kuin vaikka yhteiskuntaoppi.
Vierailija kirjoitti:
Nuori ei välttämättä tajua että parhaansa tekeminen riittää. Kukaan ei ole aina voittaja. Nuorena halutaan osoittaa taidot ja menestyä. Ympäristö vaatii liikaa nuorilta. Elämän kuuluu olla kivaa ja rentoa myös. Koulu ja työ hoituu jos on terve eikä vaadi itseltään utopistisia suorituksia.
Miettikää tätä. Kilpaurheilussa menestyvät useammin he jotka eivät ole ihan hikipinkoja kaikenaikaa ja kaiiialla. Pentoutuminen ja tyytyväisyys on kaikille hyväksi. Iloitkaa nuoret ilman päihteitä, älkää kilpailko kaiken aikaa.
Ei ne hyvässä asemassa olevat uuvu. Heillä on luotto tulevaisuuteen.
Ne, jotka uskovat olevansa työelämässä heikoilla, uupuvat. Ei mun veli uuvu. Se sai työpaikan opiskeluaikana ja kykkii samassa työssä edelleen. Naisena minulle on "jännästi" osunut samalla koulutuksella samalla alalla vaan pätkää, pätkää ja pätkää. Olen muuttanut työn perässä 1-2 vuoden välein koko nuoren aikuisuuteni ja aikuisuuteni. Ei veljellä ole ollut mitään ongelmia jaksamisen kanssa. Se lompsi opinnot läpi kakkosen keskiarvolla, kelpasi työelämään ja nauttii elämästään. Kun minä en kelvannut oman alan kesätöihin kahtena ensimmäisenä vuonna, niin totta kai ratkaisuna oli pingottaa opinnoissa. Kelpasin nelosen keskiarvolla edes satunnaisiin pätkiin jonnekin silloin tällöin. Totta kai minua hajottaa ja uuvuttaa. Olisin ihan samanlainen kakkosen peruspertti kuin velikin. Se ei vaan riittänyt kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Kamala ketju. Ei ole ihme, että nuoret sairastuvat mieleltään, jos nämä samat ihmiset heitä kasvattavat. Aika toksinen pullamössöhuutelu päällä ja kyllä on vaan pakko pärjätä, aina on jouduttu pärjäämään asenne. Olette varmaan niitä samoja, jotka eivät hanki ongelmiinsa apua, koska pärjäämisen tunnelukko. Tehdään lapsia ka puretaan niihin ikävät tunteet ja siirretään kätevästi taas nuo ylisukupolviset traumat eeenpäin. Ei tajuta myöskään sitä, että juuri se pakolla pärjääminen ja suorittaminen johtavat uupumiseen. Siitä seuraa kyynistymistä ja ahdistusta, joita monet tuntuvat tässäkin ketjussa purkavan.
Itse olen milleniaali ja kärsin kyllä myös monista samoista ongelmista, joista moni nuori on tässä ketjussa kertonut. Ja saanut lyttäystä AIKUISILTA ihmisiltä, joiden pitäisi olla niitä kypsempiä ja kannustavampia osapuolia. Aika monella lienee kotona sama asetelma. Tarvitseeko siinä enää ihmetellä, mistä on se uupumus johtuu? Sellaista se elämä lienee, kun ei kykene itsereflektioon vaan levittää vaan aivottomana toksista kulttuuria, jossa on itse joutunut kasvamaan. Kyllä minun lasten pitää kärsiä, kun minäkin kärsin.
Silti en osaa kuvitellakaan, millaista olisi olla esim täysi-ikäistyvä nuori tässä ajassa. Itselle riitti esim musiikkivideoiden naiset aiheuttamaan ulkonäköpaineet ja syömishäiriökäyttäytymistä. Millaista sitten on nuorella, joka on kasvanut muokattuja kuvia vilisevän somesisällön keskellä. Kaikkialla näkee vain täydelliseksi muokattuja kasvoja ja vartaloita. Ja tämä on vasta alkua. Ihmisen aivoja ei ole tarkoitettu nykyisenlaisen informaatiotulvan käsittelyyn. Aikuinenkin kuormittuu 8h kestävästä tietotyöstä. Miten luulette, että kehittymättömät lapsen aivot siihen kykenevät? Itse toisin ehdottomasti oppikirjat takaisin kouluun. Tämä digiopetus on vihonviimeistä keskittymisentappo touhua.
Paineet on nuorilla aivan valtavat. Hirveä vastuu kaikista päätöksistä. Mitä syön, en voi syödä lihaa, koska ilmasto kärsii. Voinko ostaa tämän vaatteen, onko se tuotettu lapsityövoimalla. Puhelin hajosi, en halua ostaa Kiinassa tuotettua, ei ole rahaa appleen, ainiin sekin tehdään Kiinassa. Tekisi mieli matkustaa, mutta en halua aiheuttaa päästöjä. Olen liikkunut suositusten mukaan. Jos autoilen töihin, niin osallistun saastuttamiseen. Säästä vettä ja sähköä, syö ilmastoystövällisesti, näytä tältä, opiskele tuota, muuten et saa töitä. Kauheat paineet kaikesta ja lisäksi elämästä on tullut suorittamista. Joka tuutista puskee 24/7 huonoja uutisia sodasta, luontokadosta, saasteista, taantumasta, pandemioista, työttömyyden kasvusta, elinkustannusten noususta, uudesta talouskriisistä ja mistähän vielä. Pysy tuon keskellä sitten toiveikkaana tulevaisuuden suhteen. Vähemmästäkin uupuu.
Mitäpä jos keskittyisitte nuorten haukkumisen sijaan vaikka kehittämään empatiataitojanne? Aiemmat sukupolvet ovat jättäneet aika sotkun nuorten niskoille, tämmöistä tilannetta ei ole ennen ollut, että luonto alkaa olla peruuttamattomasti tuhottu ja kapitalismi yhteiskuntaa pyörittävänä voimana lienee tulossa tiensä päähän. Kulutusjuhlaa ei voi jatkaa ikuisesti, nyt lasku on lankeamassa nuorille ja lapsille. Sama kaikessa muussakin. Aiemat sukupolvet eivät ole näillä asioilla paljon päätään vaivanneet, ainoa tavoite on ollut omaisuuden kerryttäminen. Tulevat sukupolvet joutuvat kestämään sen seuraukset ja miettimään teidänkin puolesta, miten tästä selvitään.
Hei chatgpt, kirjoita minulle geneerinen mutta hieman ylitsepursuava milleniaalin vuodatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori ei välttämättä tajua että parhaansa tekeminen riittää. Kukaan ei ole aina voittaja. Nuorena halutaan osoittaa taidot ja menestyä. Ympäristö vaatii liikaa nuorilta. Elämän kuuluu olla kivaa ja rentoa myös. Koulu ja työ hoituu jos on terve eikä vaadi itseltään utopistisia suorituksia.
Miettikää tätä. Kilpaurheilussa menestyvät useammin he jotka eivät ole ihan hikipinkoja kaikenaikaa ja kaiiialla. Pentoutuminen ja tyytyväisyys on kaikille hyväksi. Iloitkaa nuoret ilman päihteitä, älkää kilpailko kaiken aikaa.
Helppo käskeä hyggeilemään maailmassa, jossa tuloerot ovat räjähtämässä käsiin. Pitää olla aika erityinen, jos jää lekottelemaan isojaon häviäjäpuolelle.
Olen elänyt lapsuuteni työläisperheessä 60 -luvulla. Tiedän, että tänä päivänä on parempi elintaso hyggeillessä minimiturvalla kuin silloin tavallisen työläisen palkalla. Tuloerot eivät ole räjähtämässä käsiin. Valtion palkkalistoilla olevan siivoojan palkka oli 1975 noin 600 markkaa, eli sata euroa. Valtion palkkalistoilla olevan insinöörin palkka oli noin 1800 markkaa, kolme sataa euroa. Tänä päivänä valtion palkkalistoilla oleva siivooja tienaa noin 50% insinöörin palkasta valtion palveluksessa. Eli palkkaerot ovat kaventuneet huomattavasti ja tulonsiirrot tasaavat niitä entisestään.
Maailma alkaa olla liian monimutkainen. Edes aikuiset ei pysy perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori ei välttämättä tajua että parhaansa tekeminen riittää. Kukaan ei ole aina voittaja. Nuorena halutaan osoittaa taidot ja menestyä. Ympäristö vaatii liikaa nuorilta. Elämän kuuluu olla kivaa ja rentoa myös. Koulu ja työ hoituu jos on terve eikä vaadi itseltään utopistisia suorituksia.
Miettikää tätä. Kilpaurheilussa menestyvät useammin he jotka eivät ole ihan hikipinkoja kaikenaikaa ja kaiiialla. Pentoutuminen ja tyytyväisyys on kaikille hyväksi. Iloitkaa nuoret ilman päihteitä, älkää kilpailko kaiken aikaa.
Ei ne hyvässä asemassa olevat uuvu. Heillä on luotto tulevaisuuteen.
Ne, jotka uskovat olevansa työelämässä heikoilla, uupuvat. Ei mun veli uuvu. Se sai työpaikan opiskeluaikana ja kykkii samassa työssä edelleen. Naisena minulle on "jännästi" osunut samalla koulutuksella samalla alalla vaan pätkää, pätkää ja pätkää. Olen muuttanut työn perässä 1-2 vuoden välein koko nuoren aikuisuuteni ja aikuisuuteni. Ei veljellä ole ollut mitään ongelmia jaksamisen kanssa. Se lompsi opinnot läpi kakkosen keskiarvolla, kelpasi työelämään ja nauttii elämästään. Kun minä en kelvannut oman alan kesätöihin kahtena ensimmäisenä vuonna, niin totta kai ratkaisuna oli pingottaa opinnoissa. Kelpasin nelosen keskiarvolla edes satunnaisiin pätkiin jonnekin silloin tällöin. Totta kai minua hajottaa ja uuvuttaa. Olisin ihan samanlainen kakkosen peruspertti kuin velikin. Se ei vaan riittänyt kenellekään.
Ammatinvalintakysymys. Vaihda alaa ja työtehtäviä. Suorittavan työn tekijöistä on pulaa, saat vähintään yhtä hyvää palkkaa, kokoaikaisen työn ja elämäsi tasapainoon, kun olet työssä johon kykysi riittävät ja näet kättesi jäljen. On mahdollista tienata myös paljon nykyistä enemmän. Esim. lämpöpumppu- lvi- ja sähköasentajista on huutava pula.
Minua ainakin ihmetyttää se että miksi niitä lapsia tai nuoria pitäisi viedä autolla maksullisiin harrastuksiin. Ennen muinoin lapset ja nuoret osasivat olla keskenään ilman mitään ohjattua iltapäivätoimintaa eikä heidän ollut pakko kuulua mihinkään viralliseen urheiluseuraan. Saman taloyhtiön ja lähikoulun lapset ja nuoret keksivät tekemistä eikä heitä tarvinnut vahtia kännykän avulla. Kuulin äskettäin että kuuluisa nujuamispeli "Kukkulan kuningas", jossa oltiin pentuina korkean lumikasan päällä, on jossain paikoin kielletty. https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kiviojan-koulu/sl