Hoidan vanhempia jotka ei hoitaneet omia vanhempiaan
Muistelen että omat vanhempani eivät ollenkaan hoitaneet omia vanhempiaan, kun he tulivat vanhoiksi. Kylässä käytiin ja lopuksi sairaalassa, mutta ei ollut mitään sellaista, että he olisivat olleet apuna arjessa. Nyt omat vanhemmat ovat vanhoja ja koko ajan heitä pitäisi auttaa, viikottain ja usein menee koko päivä. On lapset ja työt, ja jatkuva kiire passamaan. En voi jättää vanhempia kuitenkaan keskenään, se olisi heitteillejättöä. Muistelen, että entiseen aikaan oli mukavat vanhainkodit ja porukka myös poistui toiseen valtakuntaan yleensä aika ajoissa. Raskas taakka tälle meidän sukupolvelle.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhempasi saa kotiapua muualta? Vaikka siivooja pari kertaa kuussa. Kauppakassit kotiin. Apteekeissakin on kotiin kuljetuksia.
Nämä on käytössä, mutta ei se riitä, he ovat sairaita ja tarvitsevat enemmän kuin mitä yhteiskunta tarjoaa eikä yksityisiltäkään saa tarpeeksi apua edes rahalla. En ole varma kuinka paljon kyse on siitä että he eivät vain jaksa hoitaa asioitaa, ja onko kyseessä myös jotain mt-asioita. Joka kerran kun käyn niin siellä on joku ikävä tilanne jota pitää hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhempasi saa kotiapua muualta? Vaikka siivooja pari kertaa kuussa. Kauppakassit kotiin. Apteekeissakin on kotiin kuljetuksia.
Nämä on käytössä, mutta ei se riitä, he ovat sairaita ja tarvitsevat enemmän kuin mitä yhteiskunta tarjoaa eikä yksityisiltäkään saa tarpeeksi apua edes rahalla. En ole varma kuinka paljon kyse on siitä että he eivät vain jaksa hoitaa asioitaa, ja onko kyseessä myös jotain mt-asioita. Joka kerran kun käyn niin siellä on joku ikävä tilanne jota pitää hoitaa.
Kunnan 4-5 x vuorokaudessa käyvä kotihoito.
Vali vali vali. Sun ei oo mikään pakko.
Mikä hätä nyt voisi koko ajan olla kysyy 77 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vanhempasi saa kotiapua muualta? Vaikka siivooja pari kertaa kuussa. Kauppakassit kotiin. Apteekeissakin on kotiin kuljetuksia.
Nämä on käytössä, mutta ei se riitä, he ovat sairaita ja tarvitsevat enemmän kuin mitä yhteiskunta tarjoaa eikä yksityisiltäkään saa tarpeeksi apua edes rahalla. En ole varma kuinka paljon kyse on siitä että he eivät vain jaksa hoitaa asioitaa, ja onko kyseessä myös jotain mt-asioita. Joka kerran kun käyn niin siellä on joku ikävä tilanne jota pitää hoitaa.
Harvasepäivä sairaalassa on vanhuksia joilta kysytään pärjääkö ne kotona. Onko rollaattoria jne. vai tarvitseeko apua kotona ja sit ne hommaa sen kotiavun. Ja mitähän ikäviä tilanteita siellä onkaan?
Huoli-ilmoitus sosuun ja sinne tieto että minä en hoida mitään, en ainuttakaan asiaa. Tämä systeemi toimii ihan riittävän hyvin.
Laskujen maksu kerran kuussa, siivous kerran viikossa, apteekista lääkkeet, ruoka kotiin ja lisäruuat tilattuna.
Mikä on ongelmasi? Saat kotitalousvähennyksen jos maksat heille kotiapua. Siivouksen sius.
Niin minäkin hoidan. Ja teen sen ilolla. Rakastan omia vanhempiani ja meillä on hyvä suhde. Ei menee montaa vuotta, kun heitä ei enää ole. Haluan käyttää tämän jäljellä olevan ajan hyvin,
Nää on näitä uhriutumistarinoita.
Olen vanhus mutta en auttanut aikoinaan omia vanhempiani koska he hoitivat itse omat asiansa antamatta kenenkään niihin sotkeutua. Kumpikin kuoli 85 v teräväpäisinä vanhuksina.
Siivooja heillä kävi kerran viikossa ja pesi joka toinen viikko lakanat. Yksityinen siivooja.
Taksin soittivat jos piti jonnekin mennä. Ei ollut taksilippuja koska eivät myös kunnan sossujen apua huolineet.
Aina oli siistiä ja lämmintä ruokaa söivät.
Kyseessä ei ole siis mitkään terveet vanhemmat vaan monisairaat ja huonokuntoiset ihmiset. He kuuluisivat minusta jo laitokseen ja isä on äidin omaishoitaja, vaikka ei enää itsekään jaksa mitään. Kunta tarjoaa tällaiseen aika vähän apua. Lisäksi vanhemmat eivät mistään hinnasta halua mihinkään laitoksiin vaan kuvittelevat jaksavansa ja jos paikalla on joku hoitaja, joita kunta siis tarjoaa muutamia tunteja kuukaudessa, niin he esittävät olevansa aivan kunnossa. He ovat kuitenkin täysissä tai melkein täysissä järjissään siinä mielessä että en minä heitä mihinkään pakkohoitoonkaan saa. Ja vaikka saisinkin niin ei sellaista ole tarjolla. Ap
Mullakin on vanhat vanhemmat. 88v ja 86v. He ovat terveitä toisin kuin minä, 64v, jolla on paha reuma. Isä ja äiti kuskaavat mua kauppaan ja jumppaan, uimahalliin.
Et sinäkään aloittaja varmaan kovin nuori ole, jos rulla on vanhat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä uhriutumistarinoita.
Olen vanhus mutta en auttanut aikoinaan omia vanhempiani koska he hoitivat itse omat asiansa antamatta kenenkään niihin sotkeutua. Kumpikin kuoli 85 v teräväpäisinä vanhuksina.
Siivooja heillä kävi kerran viikossa ja pesi joka toinen viikko lakanat. Yksityinen siivooja.
Taksin soittivat jos piti jonnekin mennä. Ei ollut taksilippuja koska eivät myös kunnan sossujen apua huolineet.
Aina oli siistiä ja lämmintä ruokaa söivät.
Uhriutumistarinoita?
On myös ihan sekaisin kotona olevia vanhuksia. Äidilläni on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö. Jutut ovat niin raskaita, ettei tunnin monotonisiin puheluihin lopulta enää halua vastata. Sairaalahoidosta kotiutetaan taas uudelleen kotiin. Paikkakunnalla ei asu sukua ja kotihoidon palvelut hän lopettaa.
Ja kun nämä nykypäivän vanhukset ovat ihan sekopäitä. Huomaan tämän ilmiön töideni kautta, en puhu omasta lähipiiristäni. Ei ole niitä iloisia veitsenteräviä herttaisia vanhuksia vaan äärimmäisen vaativia ja kettuilevia toheloita jotka eivät ymmärrä omia puutteitaan, kaikesta syytetään muita ja räyhätään. Varmasti todella kuluttavaa lähipiirille.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole siis mitkään terveet vanhemmat vaan monisairaat ja huonokuntoiset ihmiset. He kuuluisivat minusta jo laitokseen ja isä on äidin omaishoitaja, vaikka ei enää itsekään jaksa mitään. Kunta tarjoaa tällaiseen aika vähän apua. Lisäksi vanhemmat eivät mistään hinnasta halua mihinkään laitoksiin vaan kuvittelevat jaksavansa ja jos paikalla on joku hoitaja, joita kunta siis tarjoaa muutamia tunteja kuukaudessa, niin he esittävät olevansa aivan kunnossa. He ovat kuitenkin täysissä tai melkein täysissä järjissään siinä mielessä että en minä heitä mihinkään pakkohoitoonkaan saa. Ja vaikka saisinkin niin ei sellaista ole tarjolla. Ap
Pidät kirjaa niistä hätätilanteista ja ilmoitat sosiaalipuolelle. Mitä tapahtuu, kun et käy viikkoon tai kahteen? Todellisuus valkenee heillekin.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole siis mitkään terveet vanhemmat vaan monisairaat ja huonokuntoiset ihmiset. He kuuluisivat minusta jo laitokseen ja isä on äidin omaishoitaja, vaikka ei enää itsekään jaksa mitään. Kunta tarjoaa tällaiseen aika vähän apua. Lisäksi vanhemmat eivät mistään hinnasta halua mihinkään laitoksiin vaan kuvittelevat jaksavansa ja jos paikalla on joku hoitaja, joita kunta siis tarjoaa muutamia tunteja kuukaudessa, niin he esittävät olevansa aivan kunnossa. He ovat kuitenkin täysissä tai melkein täysissä järjissään siinä mielessä että en minä heitä mihinkään pakkohoitoonkaan saa. Ja vaikka saisinkin niin ei sellaista ole tarjolla. Ap
Ristiriitainen tarina. Jos isä on omaishoitaja joku on hoidon tarpeessa.
Tietenkään ei tervettä saa hoitolaitokseen mutta hoidettavan saa.
Miten voi olla vanhat vanhemmat ja pienet lapset? Tietenkin se on mahdollista jos on nelikymppinen synnyttäjä.
Mikään pakko ei ole vanhemmista huolehtia, ota pois itsesi heidän terveystiedoistaankin lähimpänä omaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole siis mitkään terveet vanhemmat vaan monisairaat ja huonokuntoiset ihmiset. He kuuluisivat minusta jo laitokseen ja isä on äidin omaishoitaja, vaikka ei enää itsekään jaksa mitään. Kunta tarjoaa tällaiseen aika vähän apua. Lisäksi vanhemmat eivät mistään hinnasta halua mihinkään laitoksiin vaan kuvittelevat jaksavansa ja jos paikalla on joku hoitaja, joita kunta siis tarjoaa muutamia tunteja kuukaudessa, niin he esittävät olevansa aivan kunnossa. He ovat kuitenkin täysissä tai melkein täysissä järjissään siinä mielessä että en minä heitä mihinkään pakkohoitoonkaan saa. Ja vaikka saisinkin niin ei sellaista ole tarjolla. Ap
Ristiriitainen tarina. Jos isä on omaishoitaja joku on hoidon tarpeessa.
Tietenkään ei tervettä saa hoitolaitokseen mutta hoidettavan saa.
Miten voi olla vanhat vanhemmat ja pienet lapset? Tietenkin se on mahdollista jos on nelikymppinen synnyttäjä.Mikään pakko ei ole vanhemmista huolehtia, ota pois itsesi heidän terveystiedoistaankin lähimpänä omaisena.
Ihan arkipäiväinen tarina. Omaishoitajakin voi sairastua ja kuolla. Kyseinen virka ei tuo immuniteettia eikä takaa pitkää ikää, lähinnä lyhentää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä uhriutumistarinoita.
Olen vanhus mutta en auttanut aikoinaan omia vanhempiani koska he hoitivat itse omat asiansa antamatta kenenkään niihin sotkeutua. Kumpikin kuoli 85 v teräväpäisinä vanhuksina.
Siivooja heillä kävi kerran viikossa ja pesi joka toinen viikko lakanat. Yksityinen siivooja.
Taksin soittivat jos piti jonnekin mennä. Ei ollut taksilippuja koska eivät myös kunnan sossujen apua huolineet.
Aina oli siistiä ja lämmintä ruokaa söivät.
Tuo sana uhriutuminen on nykyaikainen sana hiljentää puhuja ja mitätöidä tämän sanoma. Todella toksista (jos nyt kerran tälle uusien sanojen linjalle lähdetään).
Sinä et auttanut koska olivat teräväpäisiä. Toisin se on monella muulla. Vastuu ja huoli painaa. Kyllä siitä saa avautua anonyymillä palstalla ja hakea vertaistukea.
Ennen oli kunnalliset toimivat vanhainkodit. Ne lakkautettiin ja tilalle tuli yksityiset kalliit hoitokodit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole siis mitkään terveet vanhemmat vaan monisairaat ja huonokuntoiset ihmiset. He kuuluisivat minusta jo laitokseen ja isä on äidin omaishoitaja, vaikka ei enää itsekään jaksa mitään. Kunta tarjoaa tällaiseen aika vähän apua. Lisäksi vanhemmat eivät mistään hinnasta halua mihinkään laitoksiin vaan kuvittelevat jaksavansa ja jos paikalla on joku hoitaja, joita kunta siis tarjoaa muutamia tunteja kuukaudessa, niin he esittävät olevansa aivan kunnossa. He ovat kuitenkin täysissä tai melkein täysissä järjissään siinä mielessä että en minä heitä mihinkään pakkohoitoonkaan saa. Ja vaikka saisinkin niin ei sellaista ole tarjolla. Ap
Ristiriitainen tarina. Jos isä on omaishoitaja joku on hoidon tarpeessa.
Tietenkään ei tervettä saa hoitolaitokseen mutta hoidettavan saa.
Miten voi olla vanhat vanhemmat ja pienet lapset? Tietenkin se on mahdollista jos on nelikymppinen synnyttäjä.Mikään pakko ei ole vanhemmista huolehtia, ota pois itsesi heidän terveystiedoistaankin lähimpänä omaisena.
Ihan arkipäiväinen tarina. Omaishoitajakin voi sairastua ja kuolla. Kyseinen virka ei tuo immuniteettia eikä takaa pitkää ikää, lähinnä lyhentää sitä.
On siinä ristiriita. "Esittävät tervettä hoitajien käydessä".
Monet päätyvät siihen että hoidettava menee hoitokotiin, terve jää kotiin. Ihan tavallista ja arkipäiväistä, helpottaa iäkkään terveemmän elämää.
Jos vanhemmat itse valitsevat noin, yrittävät kotona, tytär voi tyytyä siihen. Lisäävät julkisen avun saamista, kun kotihoitoa tarvitaan 4- 5 krt päivä on jo aika lähellä jonossa hoitopaikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä uhriutumistarinoita.
Olen vanhus mutta en auttanut aikoinaan omia vanhempiani koska he hoitivat itse omat asiansa antamatta kenenkään niihin sotkeutua. Kumpikin kuoli 85 v teräväpäisinä vanhuksina.
Siivooja heillä kävi kerran viikossa ja pesi joka toinen viikko lakanat. Yksityinen siivooja.
Taksin soittivat jos piti jonnekin mennä. Ei ollut taksilippuja koska eivät myös kunnan sossujen apua huolineet.
Aina oli siistiä ja lämmintä ruokaa söivät.Tuo sana uhriutuminen on nykyaikainen sana hiljentää puhuja ja mitätöidä tämän sanoma. Todella toksista (jos nyt kerran tälle uusien sanojen linjalle lähdetään).
Sinä et auttanut koska olivat teräväpäisiä. Toisin se on monella muulla. Vastuu ja huoli painaa. Kyllä siitä saa avautua anonyymillä palstalla ja hakea vertaistukea.
Kuka nyt uhriutuu?
Eikö vanhempasi saa kotiapua muualta? Vaikka siivooja pari kertaa kuussa. Kauppakassit kotiin. Apteekeissakin on kotiin kuljetuksia.