Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, että 1,5-vuotias rikkoo kyläpaikassa kaiken?
26.02.2023 |
Tai oikeastaan rikkoisi kaiken, jos talon isäntäväki ei ehtisi puuttua. Kysyn koska itsellä ei lapsia eikä kokemusta pienistä lapsista.
Sukulainen kävi kylässä reilu 1,5-vuotiaan lapsensa kanssa. Koko vierailu meni kirjaimellisesti lapsen perässä juoksemiseen. Lapsi ei ollut hetkeäkään paikallaan. Televisiota oltiin tökkimässä sormella, eläimiä ajettiin takaa, kaikkia mahdollisia tavaroita oltiin ottamassa käteen ja heittelemässä. Lapsen huoltaja ei mielestäni vahtinut lapsen tekemisiä tarpeeksi, vaan jouduin itse kulkemaan koko ajan perässä ja ottamaan lapsen käsistä pois tavarat, jotka olisivat menneet rikki.
Oli todella raivostuttava vierailu ja toivon, että seuraava kyläily tapahtuu vasta sitten, kun lapsi on jo hieman isompi.
Joskus on tullut harkittua lasten hankintaa, mutta kyllä tällaisen vierailun jälkeen lisääntymishalut ovat taas täysin nollissa.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
No oli kai nuo ihmiset kutsuttu tuonne ap:n kotiin? Näin ymmärsin ja olivat ap:n miehen sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
No oli kai nuo ihmiset kutsuttu tuonne ap:n kotiin? Näin ymmärsin ja olivat ap:n miehen sukulaisia.
Se, että kutsuu jonkun kotiinsa ei tarkoita sitä, että tervetuloa meille paikkoja rikkomaan. Lapsenvahtina toimii vanhempi itse, ei vieraspaikan isäntäväki.
Meillä tällainen painajaisvanhemmat jättivät lapsensa ihan omiin touhuihinsa, äiti luki lehteä ja isä jutteli jotain todella kiinnostavaa. Minun hommana oli itkettää lasta, kun mitään ei saanut penkoa ja rikkoa. Oli v^ttumaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
No oli kai nuo ihmiset kutsuttu tuonne ap:n kotiin? Näin ymmärsin ja olivat ap:n miehen sukulaisia.
Kyläillä voi myös niin, että kylään tulijat kysyvät voisiko tulla käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ilmoittivat tulostaan saman päivän aikana, mutta en tiennyt vierailun vaativan laajoja kodin suojaustoimenpiteitä.
Oli kyllä varsinainen kokemus ja aika tehokas lisääntymisaikeiden torjunta samalla.
Ap
No on teillä ollut aivan kauhistuttava kokemus ja kauhistuttavan kokemuksen aiheutti 1,5 v pikkulapsi!
Voi minun päiviäni. Teidän pitäisi saada kiireesti kriisiterapiaa :D :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
No oli kai nuo ihmiset kutsuttu tuonne ap:n kotiin? Näin ymmärsin ja olivat ap:n miehen sukulaisia.
Kyläillä voi myös niin, että kylään tulijat kysyvät voisiko tulla käymään.
Ja silloin kannattaa sanoa, että on niin krooninen kiire seuraavat 18 v. että ei millään onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
Ehkä sinun kannattaisi itse tehdä niin. Niitä uusia veronmaksajia ei synny ilman tuota taaperovaihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
Ehkä sinun kannattaisi itse tehdä niin. Niitä uusia veronmaksajia ei synny ilman tuota taaperovaihetta.
Taaperovaihe ei edelleenkään tarkoita sitä, että mennään jonkun kotiin rikkomaan paikkoja. Äityliini ja isukki vahtii sitä taaperoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa on mun luona käynyt perhe taaperoineen. Kaikkina kertoina vanhemmat vaan loikoilee ja minä katson taaperon perään että se ei revi verhoja irti tai vedä töpseleitä seinästä. Aika pian opin, että minun kotiini ei taaperoilla ole asiaa. Sitten vasta kun ovat kasvaneet kaksi vuotta.
Voi olla, ettei pari vuotta riitä.
Ex-ystäväni 5 ja 3 vuotiaat vetivät kaapeista tavarat, kiipeilivät pöydillä, kaivoivat omatoimisesti ruokaa kaapista ja sotkivat koko huushollin. Lisäksi poikani huoneessa ollut lasten keinutuoli rikottiin. Isompi olisi myös välttämättä halunnut hakata omaa lastani käsinojalla päähän.
Näitä lapsia ei saanut kieltää tai komentaa.
Asia tehtiin äidin puolelta heti selväksi, lisäksi perään tuli kiukkuinen puhelinsoitto.
"Minun lapsilleni ei sanota ei!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ilmoittivat tulostaan saman päivän aikana, mutta en tiennyt vierailun vaativan laajoja kodin suojaustoimenpiteitä.
Oli kyllä varsinainen kokemus ja aika tehokas lisääntymisaikeiden torjunta samalla.
Ap
No on teillä ollut aivan kauhistuttava kokemus ja kauhistuttavan kokemuksen aiheutti 1,5 v pikkulapsi!
Voi minun päiviäni. Teidän pitäisi saada kiireesti kriisiterapiaa :D :D.
Tämä oli vastaus kysymykseen "eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua lapsiperheen elämään?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ilmoittivat tulostaan saman päivän aikana, mutta en tiennyt vierailun vaativan laajoja kodin suojaustoimenpiteitä.
Oli kyllä varsinainen kokemus ja aika tehokas lisääntymisaikeiden torjunta samalla.
Ap
No on teillä ollut aivan kauhistuttava kokemus ja kauhistuttavan kokemuksen aiheutti 1,5 v pikkulapsi!
Voi minun päiviäni. Teidän pitäisi saada kiireesti kriisiterapiaa :D :D.
Ehkä sinun pitäisi miettiä sitä kriisiterapiaa, kerta tuo tarina oli sinusta niin kauhistuttava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ilmoittivat tulostaan saman päivän aikana, mutta en tiennyt vierailun vaativan laajoja kodin suojaustoimenpiteitä.
Oli kyllä varsinainen kokemus ja aika tehokas lisääntymisaikeiden torjunta samalla.
Ap
No on teillä ollut aivan kauhistuttava kokemus ja kauhistuttavan kokemuksen aiheutti 1,5 v pikkulapsi!
Voi minun päiviäni. Teidän pitäisi saada kiireesti kriisiterapiaa :D :D.
Turhaan siinä päivittelet ja naureskelet muutenkaan. Hienoa jos sinulle on pikkulapsielämä tuttua, mutta tiedätkös että kaikille ei ole. On paljon aikuisia, jotka eivät koskaan ole pitäneet edes vauvaa sylissä. Heille kaikki pikkulapsiin liittyvät asiat ovat vieraita. Ei minulla ainakaan ollut mitään käsitystä minkälaisella tasolla 1,5-vuotias lapsi on, kuinka hyvin hän osaa esim. kävellä jne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Miksi minun pitäisi hankkia kokemus lapsiperheen elämästä, jos en sitä halua tai se ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ketään, ei ketään, kiinnosta lapsiperhe-elämään tutustuminen. Otapa pääsi pois sieltä takalistostasi.
Ehkä sinun kannattaisi itse tehdä niin. Niitä uusia veronmaksajia ei synny ilman tuota taaperovaihetta.
Taaperovaihe ei edelleenkään tarkoita sitä, että mennään jonkun kotiin rikkomaan paikkoja. Äityliini ja isukki vahtii sitä taaperoa.
Tunteet pitää tässä tapauksessa kohdistaa vanhempiin, ei taaperoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Miksi minun pitäisi hankkia kokemus lapsiperheen elämästä, jos en sitä halua tai se ei kiinnosta?
Aika kuplassa elätte, jos lapset puuttuvat kokonaan elämästänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Miksi minun pitäisi hankkia kokemus lapsiperheen elämästä, jos en sitä halua tai se ei kiinnosta?
Aika kuplassa elätte, jos lapset puuttuvat kokonaan elämästänne.
Ihan normaalia nykyään mikäli ei liiku esimerkiksi uskonnollisissa piireissä tai pääkaupunkiseudun ja Turun lähiöissä. Yli puolet ihmisistä ei hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kovat on uskomukset lapsettomista aikuisista jos kuvittelee että 1,5 vuotiaan voi jättää lapsiasioissa kokemattoman vastuulle kyläpaikassa, vaikka tämä olisi kuinka kiinnostunut lapsesta.
Minulla meni aika pitkän aikaa että aloin ymmärtää miten vaarallisia tuon ikäiset ovat itselleen, ja miten nopeita ne ovat itsensä vaaraan saattamisessa. Jos ei ole pikkulapsista kokemusta ei oikeasti tule mieleenkään mitä kaikkea niiden kanssa pitää varoa. Ja ei, emme sisustaneet asuntoamme lapsiturvalliseksi vain siksi että joku saattaisi tulla taaperon kanssa kylään joskus.
Kyllä se peräänkatsominen on vanhempien tehtävä, vaikka kuinka joku lapseton antaisi ymmärtää että hän voi katsoa perään. Aika huoletonta meininkiä näillä ap:n tuttavilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Ilmoittivat tulostaan saman päivän aikana, mutta en tiennyt vierailun vaativan laajoja kodin suojaustoimenpiteitä.
Oli kyllä varsinainen kokemus ja aika tehokas lisääntymisaikeiden torjunta samalla.
Ap
No on teillä ollut aivan kauhistuttava kokemus ja kauhistuttavan kokemuksen aiheutti 1,5 v pikkulapsi!
Voi minun päiviäni. Teidän pitäisi saada kiireesti kriisiterapiaa :D :D.
Ehkä sinun pitäisi miettiä sitä kriisiterapiaa, kerta tuo tarina oli sinusta niin kauhistuttava.
Ei ole tarvetta, koska minulla on paljon kokemusta taaperoista. He ovat vallan ihastuttavassa vaiheessa ja heidän kanssaan voi leikkiä hyvin yksinkertaisia leikkejä. Ei tarvitse vielä paljon ponnistella, niin pikkusen huomion saa toisaalle. Vaatii vain viitseliäisyyttä aikuiselta.
Tuo toteamukseni "kauhistuttava kokemus" oli sarkasmia, luulin, että nauravat naamat olisivat sen viimeistään tehneet selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kovat on uskomukset lapsettomista aikuisista jos kuvittelee että 1,5 vuotiaan voi jättää lapsiasioissa kokemattoman vastuulle kyläpaikassa, vaikka tämä olisi kuinka kiinnostunut lapsesta.
Minulla meni aika pitkän aikaa että aloin ymmärtää miten vaarallisia tuon ikäiset ovat itselleen, ja miten nopeita ne ovat itsensä vaaraan saattamisessa. Jos ei ole pikkulapsista kokemusta ei oikeasti tule mieleenkään mitä kaikkea niiden kanssa pitää varoa. Ja ei, emme sisustaneet asuntoamme lapsiturvalliseksi vain siksi että joku saattaisi tulla taaperon kanssa kylään joskus.
Kyllä se peräänkatsominen on vanhempien tehtävä, vaikka kuinka joku lapseton antaisi ymmärtää että hän voi katsoa perään. Aika huoletonta meininkiä näillä ap:n tuttavilla!
Eikös se lapsen vanhempi kuitenkin ollut siinä lähes samassa tilassa? Ei kai se vanhempi niin kaukana ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.
Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.
Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti
Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.
Ap
Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?
Emme ole kutsuneet tätä perhettä käymään. Vierailu tapahtui heidän aloitteestaan.
Selventäisitkö vielä mitä tarkoitat tällä asenteella? Sitä, että oletamme vanhempien katsovan lastensa perään?
Ap
Asenteesi nimenomaan pientä 1,5 v lasta kohtaan on vihainen. Aloituksesi olisi voinut olla esim näin, onko normaalia, että 1,5 vuotiaan lapsen vanhemmat eivät vahdi lastaan kyläilyreissulla? Kohteeksi ei olisi noussut silloin lapsi, vaan huonosti vanhemmuuttaan hoitavat vanhemmat. Jos on vähänkään kokemusta pikkulapsista niin yleensä se tiedetään, että juuri kävelemään oppinut lapsi on hankalassa iässä, kun jalat vie, mutta pieni pää ei vielä kykene ratkaisemaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Sinun asenteessasi ei ollut tippaakaan myötätuntoa tai iloa siitä, miten riemukkaasti tuon ikäinen ympäristöään tutkii. Yleensä 1,5 v herättää aikuisessa lämpimiä ajatuksia juuri tuon löytämisen riemun takia.
Kylään tullut tavaroitava rikkova lapsi ei kyllä herätä kenelläkään lämpimiä ajatuksia. Voi ihanaa sää löysit kaappiin suojaan laitetun oiva toikin lasilinnun.... oota kun haen imurin, imuroidaan oikein yhdessä ettet vaan loukkaa itseäsi niihin lasinsiruihin... Kyllä oot taitava... eiku.
Ei puolitoistavuotias lapsi tule vielä minnekään rikkomaan mitään. Kaikki hänen tekemisensä menevät 100% aikuisten piikkiin, ts lasta ei ole valvottu riittävästi tai ympäristö ei ole lapsiystävällinen. Toikan lasilinnut ja aallon maljakot laitetaan niin korkealle, ettei lapsi niihin ylety. Kaapin ovet voi vaikka teipata maalarinteipillä kiinni, ettei lapsi pääse kaapille.
Ai KYLÄSSÄ siivotaan lasilinnut ja maljakot ylähyllyille ja teipataan maalarinteipillä ovet kiinni? Vai puhutko nyt lapsen kodista?
Se riippuu siitä miten pitkään lapsi viipyy. Esim meille (mummilaan) tyttären lapsi saattaa jäädä hoitoon muutamaksi tunniksi ja kyllä minä siirrän kaikki särkyvät asiat korkeammalle ja teippaan kirjahyllyn alakaapit kiinni. Sehän helpottaa itseäkin, kun ei ole mitään särkyvää ulottuvilla.
No mummila on täysin eri asia kuin joku kyläpaikka. Lapsi ei tullut meille hoitoon, vaan vanhempi tuli kylään lapsi mukanaan.
Ap
Eikö se ole lapsettomillekin kokemus tutustua hieman lapsiperheen elämään? Ja eikö kyläilystä ollut kuitenkin sovittu etukäteen, vai tulivatko täysin yllättäen?
Miksi minun pitäisi hankkia kokemus lapsiperheen elämästä, jos en sitä halua tai se ei kiinnosta?
Aika kuplassa elätte, jos lapset puuttuvat kokonaan elämästänne.
Ihan normaalia nykyään mikäli ei liiku esimerkiksi uskonnollisissa piireissä tai pääkaupunkiseudun ja Turun lähiöissä. Yli puolet ihmisistä ei hanki lapsia.
Se on surullista, koska lapsissa kuitenkin on se kansakunnan tulevaisuus. Millainen Suomi meillä on 50 vuoden päästä?
Pari kertaa on mun luona käynyt perhe taaperoineen. Kaikkina kertoina vanhemmat vaan loikoilee ja minä katson taaperon perään että se ei revi verhoja irti tai vedä töpseleitä seinästä. Aika pian opin, että minun kotiini ei taaperoilla ole asiaa. Sitten vasta kun ovat kasvaneet kaksi vuotta.